Mistä johtuu, että jotkut ihmiset saa oman persoonan tuntumaan tosi pieneltä?

Dalai Laman läheiset tuntevat täysin samoin.

Olet kosketuksissa suuruuden kanssa. Siksi.

Arvosta ja kunnioita häntä äläkä aseta itseäsi "samalle tasolle" Hän on sinua suurempi henkisesti ja muutenkin. Hyväksy tämä ja rakasta.

Henkilön aura on suurempi. Rakkaus on oikea ratkaisu, ei pieneksi tunteminen tai kateus. On tultava yhdeksi rakkaudessa.

Sanooko tämä ystäväsi susta seurassa jotakin ei-arvostavaa tai vähättelevää tms? Tai vie kaiken tilan ja huomion ja tekee sinusta "näkymättömän"?

ja tämä paha ystävä on rohkea?

ellei tuo henkilö ole gandhin tasoa, niin kyllä se on ihan oman traumasi tuote, että tunnet ala-arvoisuutta.



Luulen myös, että todella suuri ihminen ei aiheuta sellaista tunnetta.

Mitä ihanin kun kaksin ollaan, mutta sitten kun on muita paikalla niin voisin pillahtaa itkuun. Niin vähäpätöseks tunnen itteni kun jään jalkoihin :(

Dominoivat, narsistiset ja luonnevikaiset on mussa saanut noita tuntemuksia aikaan. Kunnes oon oivaltanut mistä se johtuu. Kun ei enää arvosta henkilöä (etenkään yli itsensä!) niin ei tunne itseään niin pieneksi.



Mä myös ihailin joskus ystävääni hirveästi ja olin kuin pikku koiranpentu, joka kulki perässä ja oli pyyteetön. Välillä sitten tuli näitä tunteita miten toinen on niin kaunis ja fiksu ja hauska ja kaikkea, ja itseni koin jotenkin säälittäväksi ja pieneksi siinä rinnalla. Kasvettuani itse vähän opin näkemään toisaalta hänessä heikkouksia ja itsessäni vahvuuksia.



t. 8

Samalainen olo tuli, kun vierailin Jerusalemissa.

Sitä tuntee itsensä niin pieneksi ja mitättömäksi tässä maailmassa,kun kohtaa suuruuden. Se on hieno tunne ja vapauttaa vastuusta. Joku jo sanoikin että riittää kun rakastaa. Jättää kaiken vastuun sille suuremmalle ja pyhemmälle sielulle.

ihan lapsiksi ja jotenkin pelkäävät minua.

Olen esimies n.10 pääasiassa itseäni vanhemmalle naisille.



Olen mielestäni oikeudenmukainen ja empaattinen, mutta en pelkää sanoa jos joku mättää. Koskaan en mielestäi ole syrjinyt tai puhunus epäasiallisesti kahden kesken tai muiden kuullen toisista.



Joskus olen miettinyt onko tuo kunnioitusta ja pelkoa, inhoa..?

oli ennen tuollainen olo kaikkien tapaamieni ihmisten kanssa. Luultavasti koko maailma ei ole täynnä gandheja kuitenkaan. Joillain ihmisillä on kova ääni ja rautainen itsetunto ja heidän energiansa tosiaan täyttää paljon tilaa, ja jos itsellä taas on huono itsetunto ja ihmisten seurassa aika menee oman itsen peittelyyn ja häpeämiseen, niin ne toiset vie sitä energiaa ennestään ja sitten katoaa kokonaan. Sanoisin siis että itsetuntokysymys. Jotkut ihmiset on toki seurassa niitä viihdyttäjiä, joiden vitseille kaikki nauraa jne, mutta ei se tee heistä parempia ihmisiä, joista välttämättä itse edes tykkäisi.

Dominoivat, narsistiset ja luonnevikaiset on mussa saanut noita tuntemuksia aikaan. Kunnes oon oivaltanut mistä se johtuu. Kun ei enää arvosta henkilöä (etenkään yli itsensä!) niin ei tunne itseään niin pieneksi.

Mä myös ihailin joskus ystävääni hirveästi ja olin kuin pikku koiranpentu, joka kulki perässä ja oli pyyteetön. Välillä sitten tuli näitä tunteita miten toinen on niin kaunis ja fiksu ja hauska ja kaikkea, ja itseni koin jotenkin säälittäväksi ja pieneksi siinä rinnalla. Kasvettuani itse vähän opin näkemään toisaalta hänessä heikkouksia ja itsessäni vahvuuksia.

t. 8

ihan lapsiksi ja jotenkin pelkäävät minua.

Olen esimies n.10 pääasiassa itseäni vanhemmalle naisille.

Olen mielestäni oikeudenmukainen ja empaattinen, mutta en pelkää sanoa jos joku mättää. Koskaan en mielestäi ole syrjinyt tai puhunus epäasiallisesti kahden kesken tai muiden kuullen toisista.

Joskus olen miettinyt onko tuo kunnioitusta ja pelkoa, inhoa..?

varmaan tuo esimiesasemasi on se mikä tuon aiheuttaa, koska sullahan on heihin nähden kaikki valta ja yleensä ihmiset haluaa suoriutua töistään hyvin. Jos olisit vaikka heidän ompeluseuransa vetäjä niin he käyttäytyisivät ihan eri tavalla.

eivät jaksa kuunnella muita. Jos yritän vaikka osallistua keskusteluun, he puhuvat päälle kovemmalla äänellä eivätkä ole huomaavinaan, että minullakin olisi jotakin sanottavaa. Jos he kuuntelevat, mitä sanon, he jotenkin toistavat sen väärin päin, aivan kuin eivät ymmärtäisi sitä, mitä tarkoitan. Siinä tulee tietysti aika epätoivoinen olo.



En pidä näitä ihmisiä yleensä suurina, vaan hankalina. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin onneksi aivan erilaisia kuin he.

eivät jaksa kuunnella muita. Jos yritän vaikka osallistua keskusteluun, he puhuvat päälle kovemmalla äänellä eivätkä ole huomaavinaan, että minullakin olisi jotakin sanottavaa. Jos he kuuntelevat, mitä sanon, he jotenkin toistavat sen väärin päin, aivan kuin eivät ymmärtäisi sitä, mitä tarkoitan. Siinä tulee tietysti aika epätoivoinen olo.



En pidä näitä ihmisiä yleensä suurina, vaan hankalina. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin onneksi aivan erilaisia kuin he.

eivät jaksa kuunnella muita. Jos yritän vaikka osallistua keskusteluun, he puhuvat päälle kovemmalla äänellä eivätkä ole huomaavinaan, että minullakin olisi jotakin sanottavaa. Jos he kuuntelevat, mitä sanon, he jotenkin toistavat sen väärin päin, aivan kuin eivät ymmärtäisi sitä, mitä tarkoitan. Siinä tulee tietysti aika epätoivoinen olo.

En pidä näitä ihmisiä yleensä suurina, vaan hankalina. Suurin osa ihmisistä on kuitenkin onneksi aivan erilaisia kuin he.

9

Heitä et voi muuttaa. Itse tunnen näitä muutamia ja olen kylmästi leikannut pois kavereistani.

ohis

Dalai Laman läheiset tuntevat täysin samoin.



Olet kosketuksissa suuruuden kanssa. Siksi.



Arvosta ja kunnioita häntä äläkä aseta itseäsi "samalle tasolle" Hän on sinua suurempi henkisesti ja muutenkin. Hyväksy tämä ja rakasta.

Dalai Laman läheiset tuntevat täysin samoin.

Olet kosketuksissa suuruuden kanssa. Siksi.

Arvosta ja kunnioita häntä äläkä aseta itseäsi "samalle tasolle" Hän on sinua suurempi henkisesti ja muutenkin. Hyväksy tämä ja rakasta.

Paras vitsi pitkään aikaan.