Seksigallup: Onko teillä "panemista" vai "rakastelua"
Olen mies, ja minua todella ihmetyttää vaimoni asenne seksiämme kohtaan: hänestä seksin tulisi aina olla "rakastelua" helline sanoineen, pitkine pussailuineen, paijailuineen ja muine hempeilyineen - olipa sitten kyse raukeasta iltaseksistä, pikaisesta aamuseksistä tai jostain muusta lapsiperheen normiseksistä.
Olemme olleet yli vuosikymmenen naimisissa ja rakkautta on minun mielestäni ilmassa ihan kylliksi jo normaalissa arjessakin. Miksi seksiä pitää edeltää vielä tällainen asioiden varmistus, että "rakastathan nyt varmasti että voidaan harrastaa seksiä"? Minun mielestäni jos kaksi toisiaan rakastavaa ihmistä harrastaa (normi)seksiä, kyseessä on automaattisesti "rakastelu". Vaimoni mielestä taas ilman hempeilyä kyseessä on "pano", joka siis on hänen mielestään ei-toivottava tapa suorittaa akti.
(enkä nyt siis tällä kaikella tarkoita esileikkejä ja/tai niiden puutetta)
ONKO KAIKILLA TÄLLAISTA?
Vai onko teillä muilla seksin harrastaminen yksinkertaisempaa, helpompaa ja suoraviivaisempaa? Vai nimenomaan tällaista "rakastelun" vaatimista/haluamista?
Kommentit (7)
Koska aikaa on vähän (kun kaikki lapset on vihdoin saatu unille, saattaa ensimmäinen jo alkaa heräilemään) niin mihinkään romanttiseen hömppään ei tosiaankaan ole aikaa. Itse en kyllä ole koskaan sellaista kaivannutkaan, jo suhteen alkuaikoina minusta oli kaikkein mukavinta vain käydä suoraan asiaan ilman esileikkikiemuroita. Mies sen sijaan on sellainen, joka kaipaisi hellittelyä ja pussailua ennen panoa :) yritän hänen vuokseen aina joskus sellaistakin sitten tehdä.
pääasiassa paneskellaan. Usein mennään suoraan asiaan. Mä henk.koht.tykkään enemmän nopeista ja usein. Mutta "rakastelu" pitkän kaavan mukaan on toki ihanaa, ja joskus paikallaan. Sitä vaan on hankalampi järjestää, lasten takia..
ja äänekkäästi. Ei mitään pitkiä lurituksia tai vakuutteluja, niitä on päivän mittaan muutenkin ja vaikkapa aktin jälkeen.
Me eletään tavallista arkea ,ei suinkaan korulaiseilla kyllästettyä fantasiaa.
N
enkä nyt oikein saa ajatuksestasi kiinni, tai siis pikemminkin naisesi ajatuksesta. mutta kyllähän se totta on, että usein naisen kiihottuminen alkaa aivoista eikä sukupuolielimistä.
Meillä muuten on ihan vaan seksiä, joka ei minusta ole kumpaakaan noista kuvailemistasi vaihtoehdoista.
Tantra-seksiä harrastetaan ja se on kyllä ylitse muiden. Minusta se on nimenomaan täydellistä rakastelua, uskomatonta, ihanaa, ei riitä sanat kuvailemaan. Mutta se vaatii aikaa ja rauhaa, no meillä sitä jo on silloin tällöin, kun lapset on jo aika isoja. Ja siinä kyllä laatu korvaa määrän ja välillä sitten voi olla ihan niitä pikaisiakin, ei meillä kyllä koskaan puhuta panosta. Rakastelussa nimenomaan sielut yhtyvät, keho on vain väline...ja kun todella rakastaa toista, niin ei sitä rakkautta tarvitse aina todistella rakastelun yhteydessä. Sen tietää niin vahvasti. Ja meillä yhteistä elämää jo neljännesvuosisata :)
Jos onkin rakastelua, niin useimmiten se menee kuitenkin panemiseksi. En oikein pääse fiilikseen hellässä tunnelmassa, hellittely on mukavampaa ihan vain halaillen ja pussaillen, en tarvitse siinä penistä.
Kauniit ja rohkeat -sanastoa. Eli meillä pannaan :) Ja nainen olen.