Herttaisten ihmisten "piruhetket"

Narsistit osaa esittää kivaa, jolloin tulee se todellinen luonto.

Voi myös olla kun liian kiltti empaatikko alkaa toipua, tulee ylilyöntejä.

Mutta voi myös olla alkava vanhuus vaivoineen. Tai epävakaa, joka on kiva mutta ei osaa käsitellä kielteisiä tuntemuksiaan.

Ehkä he ovat ylikilttejä ja mitta vaan tulee täyteen muiden hyväksikäyttöä. 

Itse olen tällainen "piru", kun muut ihmiset ottavat sinut itsestäänselvyytenä ja piikittelevät koska ovat tottuneet siihen että olet empaattinen, mutta auta armias kun vähän sanookin takaisin ja vastaa samalla "energialla" niin sitten oletkin "piru". Kuinka tyhmiä ihmiset ovatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tällainen "piru", kun muut ihmiset ottavat sinut itsestäänselvyytenä ja piikittelevät koska ovat tottuneet siihen että olet empaattinen, mutta auta armias kun vähän sanookin takaisin ja vastaa samalla "energialla" niin sitten oletkin "piru". Kuinka tyhmiä ihmiset ovatkaan.

Tää just. Oot peruskiltti ja kerrankin uskallat olla jotain muuta ni heti on hirvee haloo asiasta. Hohhoijaa.

Jep, minultakin loppuu kiltteys ja ymmärrys kun huomaan että sitä aletaan käyttämään hyväkseen ja sitten räjähdän. Olisit itse valinnut paremman tavan.

Tunnista itseni tuosta. 98% ajasta olen herttainen vanha mummeli, mutta sitten joskus maljani läikkyy yli. Yleensä syynä on se että joku asia/ihminen saa ns. karvat nousemaan pystyyn. 

Tiedän ihmistyypin. Valovoimainen herttainen hymy ja esilläolemisen tarve. Yhtäkkiä kesken keskustelun hymy katoaa hetkeksi ja sivaltavat jotakin erittäin ilkeää täysin ilman syytä. Haluavat vain satuttaa.

Kesken mukavan jutustelun? Piilovittuilet ja saat sitten takaisin? No se on ihan oikein.

Tällainen ihminen loukkaa, vaikka häntä ei olisi millään tavalla ärsytetty. Itse en ole ainakaan loukannut häntä, koska sellainen ei kuulu tapoihini. Olen kyllä tuollaisten tapausten jälkeen alkanut välttää hänen seuraansa.

Oma kokemukseni on se, että tällaisille ihmisille on niin tärkeää näyttäytyä muiden silmissä herttaiselta ja empaattiselta, että he siksi kieltävät tai tukahduttavat negatiiviset tunteensa. Pidemmän päälle se ei tietenkään toimi ja käsittelemätön negatiivisuus alkaa tihkua kuoren alta pikku piikittelyinä, besserwisseröintinä, jonkun ulkonäön tms. kauhisteluna, katkerina töksäyttelyinä ja muuna epämiellyttävänä käytöksenä. Juuri sopivassa määrin niin, ettei sitä voi pitää avoimena aggressiivisuutena tai kiusaamisena mutta kuitenkin häiritsevässä määrin niin, että tulee sellainen olo, että kyseisellä ihmisellä ei ole kaikki aivan kotona.

Käytöksen puheeksi ottaminen saattaa tehota mutta useimmiten ei. Herttaisen rooliin vangiksi jäänyt ei pysty tunnustamaan omaa vajavaisuuttaan ja pimeitä puoliaan itselleenkään. Suora palaute aiheesta tekee liian kipeää ja vastahyökkäys on taattu. Parempi pitää etäiset välit, jutustella hymy naamalla niitä näitä aina silloin tällöin ja toivoa, että ihminen havahtuisi jossain kohtaa olemaan rehellinen itselleen.

En kyllä tunne.

Passiivis-aggressiivisia joitakin on tullut kohdattua.

Vierailija kirjoitti:

Kesken mukavan jutustelun? Piilovittuilet ja saat sitten takaisin? No se on ihan oikein.

Asia on niin, että kun en piilovittuile enkä vittuile. En tee sitä koskaan, mutta he kyllä harrastavat sitä ja sen takia en halua olla enää tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa. Haluan olla ihmisten seurassa enkä tuhlata aikaani ilkeilyyn ja pahan mielen tuottamiseen toisille ihmisille.

Ja mitä hittoa tarkoittaa pirullisten ihmisten herttaiset hetket?  

Oletko kysynyt, mistä nyt tuulee tai miksi vastasit noin ilkeästi?

Tällaiset ihmiset ovat hyvin kultaisen oloisia, mutta näkyvällä tavalla, eli hymyilevät lämpimästi ja ovat aina esillä. Kaikki tuntevat tyypin ja hänen sympaattisen olemuksensa. Kahden kesken he eivät pysty samaan, vaan yleensä sieltä tulee jokin hätkähdyttävän kylmä ja ilkeä piikki. Sellainen, jota oikeasti empaattinen ja lämmin ihminen ei koskaan laukoisi suustaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä hittoa tarkoittaa pirullisten ihmisten herttaiset hetket?  

Tuo eroaa päinvastaisesta tapauksesta siitä, että hänet kyllä yleisesti tiedetään veemäiseksi tyypiksi. Välillä hän esiintyy ystävällisemmin saadakseen tahtonsa perille jossakin asiassa, sivaltaakseen taas ilkeästi seuraavassa hetkessä.

Enpä olisi seurassa jos on ilkeä tai piikittelee. Vaikka joku tuo esille että "olenpa älykäs" ja nokkela. Luuleeko joku että se on huumoria, ei taida aina olla. No sitten ei ole kiltti ihminen jos ilkeilee tai ehkä ei ole kehittänyt vielä itseään henkisesti tarpeeksi. Kaikki voivat välillä hermostua, Suomessa osa on tulisia luonteita (osa tosikkoja) vaikka kiltti ja hormonitkin vaikuttavat. Onko psd tai ympäristön kuormitusta, stressiä. Liikaa tehty asioita, sitouduttu ja piti levätäkin? Entä verensokerin taso. -Ellei ole oikeutettu hermostuminen, mutta se ei vaadi ilkeää piikittelyä.

Ehkä heitä kohtaan on joku "hyökännyt" jatkuvasti sanallisesti tai muuten, ja tullut puolustava puoli? Alkoholin vaikutus elämässä tai jokin muu? Sisaruksen tai vanhemman vaikutus, open? Arvauksia vain nämä. Entä jos joillakin on miniaspergerpiirre, ja ymmärtääkö muiden sanoman oikein vai väärin. Pitäisi ehkä varmistaa sen joka hermostuu ymmärsikö muut oikein vai eikö kemiat vaan kohtaa, ehkä joskus hiljaisuus on parempi ja poistuminen. Entä triggeröikö toisen sanoma, ahdistaako, mikä siinä on oikein tai väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Tiedän ihmistyypin. Valovoimainen herttainen hymy ja esilläolemisen tarve. Yhtäkkiä kesken keskustelun hymy katoaa hetkeksi ja sivaltavat jotakin erittäin ilkeää täysin ilman syytä. Haluavat vain satuttaa.

Juuri näin! Hyvä kuvaus. 

Ap 

Eijaka lukea liian pitkää höpötystä.

Ap kuvailee piilonarsistia.

Tälläisen ihmisen koko olemassaolo perustuu hyväksynnän saamiseen niiltä tahoilta joita kutsutaan "narsistisiksi lähteiksi".

Jos joku uhkaa tätä kuviota, niin ko.henkilö on valmis tekemään ihan mitä vaan uhan eliminoimiseksi.

Hänen psyykeensä ei kestä sitä, että hän ei olekkaan täydellisen hyvä ihminen.