Kummilapseni äiti

Asuu naapurissani.

Hän kyläili ennen luonani.

Hän pyysi minua lenkille kanssaan.

Hän soitteli minulle.

Nyt ainut yhteydenpito on lapsen syntymäpäivät.

Jouluna en saanut edes kiitosta kummilapseni muistamisesta.

Hän ystävystyi toisen ystäväni kanssa naapurista.

Nyt naiset tekevät kaiken yhdessä.

Minut on ikäänkuin unohdettu.

Joskus harvoin kun olemme kolmisin jotain tehneet, jään aina varjoon.

Minuun suhtaudutaan jotenkin kylmäkiskoisesti, etäisesti.

Kuin en olisikaan paikalla. Jutellaan ikäänkuin ohitseni.

Olenkohan omalla hiljaisuudellani ja epävarmuudellani saanut tuon aikaan. En aina tiedä, miten näihin naisiin suhtautua, joskus jopa pelkään heitä. Tuolloin vetäydyn omiin oloihini.

Nämä naiset ovat vahvoja, puheliaita rämäpäitä.

Minä taasen epävarma, varovainen, ajattelen ennenkuin toimin-tyyppi, hieman estynyt.

Mietin, miksi minua ylipäätään on kummiksi pyydetty, jos minuun ei enää haluta yhteyttä pitää.