Imetys pilasi rinnat? :(

Imetin ensimmäistä vuoden verran ja nyt on menossa viides kuukausi kuopuksen imetystä. Alunperin rintani olivat kokoa A (tai joissain liiveissä vain AA). Imetyksen lopettamisesta meni jokin aika, että palautuivat kiinteiksi ja aikalailla entisen kokoisiksi myös - eivät todellakaan miksikään nahkapusseiksi jääneet :). Aivan entisen tuntuisiksi palaamiseen meni kuitenkin useampi vuosi.



Nyt toista imettäessä ovat rinnat ehkä melkein kokoa B, mutta luultavasti taas A-kokoon palautuvat tämänkin jälkeen.



Toisen imetyksen myötä rinnat ovat vähän tulleet täyteläisemmän oloisiksi ja naisellisemman muotoisiksi (kun ottaa huomioon, että lähtöpisteenä oli A-kuppi), mikä tietysti joidenkin mielestä on 'rupsahtamista', mutta itse olen tyytyväinen rintoihini, eikä mieskään tunnu niitä huonoina pitävän.

Olen aina ollut hoikka ja kuppikoko on ollut d-dd.

Nyt olen imettänyt kaksi lasta molempia vuoden, lapsilla on pieni ikäero. Juuri lopetin toisen lapsen imetyksen ja täytyy sanoa ettei samoiksi rinnoiksi tunnista.:( Kuppikoko b ehkä pieni c. Rinnat ovat rupsahtaneet ja semmoset "rukkaset", aivan eri näköiset. Kun pääsen töihin aion mennä kirurgin pöydälle... Ihan sama mitä mieltä muut on, joten ei tarvitse alkaa mollaamaan/haukkumaan.;)

Mulla oli ennen raskauksia sirot B-kupin tissit, sellaiset aika klassisen muotoiset ja kivat. Raskaus- ja imetysaikoina tissien koko tuplaantui, oli kummallista kun kävellessäkin oikein tunsi tissien löllynnän. Kun imetys loppui, vähitellen tissit kutistuivat, mutta eivät entiseen muotoonsa vaaan tyhjiksi riippuviksi nahkapussukoiksi. Toisen raskauden aikana taas turposi isoiksi mutta palautui taas pusseiksi.

Minä olen vaan tähän sopeutunut, toisaalta mun on ehkä helpompi kun olin jo 40 v. kun toisen lapseni sain eikä tuo ulkonäkö enää muutenkaan kovin hehkeä ole eikä sillä ole niin väliä. Riittävän tukevat täytteelliset liivit päällä näyttää sitä paitsi nytkin ihan ok:lta vaikka ilman vaatteita näky on ruma.

ihan ennalleen (miinus normaali vanheneminen). Imetin molempia lapsia reilun vuoden ja loppua kohti rauhallisesti vähentäen. Ja nämä lapset ovat todella viihtyneet rinnalla!

Imetyksen päättyessä noin puoli vuotta sitten rinnat olivat normaalia löysemmät, mutta nyt puolessa vuodessa ovat taas kiinteytyneet ja saaneet täytettä sisäänsä.

Nännit ovat kyllä pystymmät kuin ennen, mutta myös ne ovat taas pienentyneet.

Kuppikoko on 65 d. Ja pidin imetysliivejä päällä nuo imetysvuodet ihan kellon ympäri. Lisäksi harrastan jonkun verran liikuntaa. Myös punnerruksia...

Itse olin 18v kun sain esikoiseni ja olen aina ollut erittäin tarkka ulkonäöstäni. En tosin pitänyt rinnoistani ennen lasta, ne olivat pienet A-kupit ketunnenän malliset, mielestäni niissä ei ollut kunnollisia nännejäkään. Imetys ja raskaus venyttivät ne hetkessä kokoon E, mistä tietysti jälkenä jäi paha raidoitus.



Mutta nyt, kun olen samoissa mitoissa kun ennen lasta ja rinnat ovat kokoa C silti, eli eivät pienentyneet takaisin kokoon A, niin vaikka ne ovat raidalliset ja roikkuvat niin pidän niistä paaaaaljon enemmän kuin ennen lasta! Ja lapsesta on aikaa jo sen verran monta vuotta että eivät nuo tuosta enää palaudu mihinkään tai raidat häviä.



Mitä se haittaa että ne muuttuvat? Miehennehän tietävät mistä muutos johtuu ja ettei siihen voi itse vaikuttaa, ja käsittääkseni mies on kuitenkin ainoa joka ne ilman liivejä näkee ja liiveillä taas saa ne näyttämään aivan täydellisiltä!

Uskon rintojen palautumisen olevan paljon kudostyypistä kiinni. Ja iästä. Sain lapseni nuorena ja rinnat olivat tosi kiinteät. Imetysten jälkeen rinnat eivät edelleenkään roiku yhtään:) Eikä vatsassa ole mitään raskausarpia tms. En mä samalta näytä kuin 7 vuotta sitten, mutta en kyllä tune ketään muuta, jolla rinnat eivät imettämisen jälkeen roikkuis.

minulla siis raskausarvet rintoihin tulivat pääasiassa jo raskauden aikana, eli vaikken olisi imettänyt ollenkaan niin tulos olisi ihan sama.



Hassua myös sinänsä että vatsaan ei jäänyt yhtään raskausarpea vaan se on ihan yhtä kiinteä edelleen kuin ennenkin, eikä siitä huomaa ollenkaan että olisin synnyttänyt.

itse olen kanssa mietiskellyt täytteitä muutaman vuoden kuluttua jos jää ihan kammottavan näköisiksi. en todellakaan tahdo mitään suuria rintoja, ei mulle sopis ollenkaan, mutta ois kiva saada vähän "terhakoitettua" jos tosiaan ei luonnostaan palaudu. millainen täyte (implantit vai jotain oman rasvan siirtoa tms.)? kauan meni aikaa, konsultaatio+operaatio+paraneminen? ja toki että mitä kustansi?

Moikka, minulle laitettiin pisaranmalliset implantit osittain rintalihaksen alle. Lomalla oli 1,5 viikkoa ja sitten töihin(kevyt työ). Pari kuukautta sai varoa kaikenlaista reuhkasemista ja turvotuskin hävisi vasta 2kk:n jälkeen täysin.

Konsultaation jälkeen menin leikkaukseen 3 viikon kuluttua, yksi yö sairaalassa ja sitten kotiin. Kotimatkalla jaksoin käydä Ykan Kärkkäisellä shoppailemassa :). Eka yö kipeä, muutoin ok, ja buranaa vahvempaa en ottanut.

Puoli vuotta meni ennenkuin salilla rintalihaksiin kohdistuvat liikkeet tuntuivat sellaiselta että niitä viitsi kunnolla tehdä, mutta ei mua haitannut. Ja tämä kaikkihan on yksilöllistä.

Jyväskylässä kävin ja kaikkine kustannuksineen (kons+leikk+matkat ym) maksoi jotain 6500€ + liivien hinnat.

Kannattaa lukea kokemuksia suomi24 palstalta. Minäkin mietin aluksi sitä oman rasvan siirtoa, mutta useimmilla oli siitä niin huonoja kokemuksia(eli että rasva ei pysynyt) etten lähtenyt siihen rahaa polttamaan.Siinä saattaa yhden kuppikoon muutos viedä helposti 20000€.

Mutta: niinkuin olen monesti sanonut että: ei kannata jos tilanne ei ole täysin toivoton. Ottaisin itse mieluumin luomut jos ei tosiaan olisi tullut aa-kupin nahkarepaleet, joissa nännitkin vetäytyivät sisäänpäin, samoin niistä meni tunto laihdutuksen jälkeen(en siis ole alipainoinen vaan BMI on 23).

Onnellisia ovat kaikki ne naiset joilla raskaus on lisännyt kokoa tai parantanut muotoa.Tai ne joilla on jälkeenpäin rinnat virkustuneet. Minulla oli hyperplasian vastakohta eli diagnoosiksi tuli hypoplasia mammae, kaikki hävis.

Olipa kiireinen päivä, nyt meillä nukutaan..Ainakin vielä toistaiseksi. :) Kiitos kaikki, keskustelu oli taas ihanan asiallista kai lähestulkoon kokonaan, kyllä kannatti kirjoittaa tänne. :) Näemmä monenmoisia kokemuksia löytyy..Se onkin mielenkiintoista, että kenen rinnat "kärsivät" ja muuttuvat, kenen eivät, kenen rinnat palautuvat ym..Onko se sitten kudostyyppi, imetyksen kesto ja tiheys, imuote vai joku muu?! Joka tapauksessa mahtavaa, että muutkin (kuten esim. sinä myös 8kk äiti, me ollaan ihan samassa veneessä!:)) pohditte tai olette mietiskelleet aivan samaa. Sekin jo helpottaa. Joku kysyi kokoani, olin ennen raskautta b:n ja c:n väliltä. Raskauskiloja ei juuri tullut, eikä jäänyt. Ja imetysrintsikoita olen käyttänyt myös jatkuvasti. Ja aloitin juuri kuntosalilla käynnit taas uudelleen.



Minunkin mielestäni jonkin verran turhamaisuutta voidaan äidillekin sallia, varsinkin kun itsekään en imetystä tämän asian takia ole lopettamassa, kävi miten kävi. Lapsen etu on tärkeintä ja toivon, että hän saa tästä pitkähköstä imetyksestä monenlaista hyvää. Oma keho on kuitenkin yhä tärkeä kapistus ja hyvä mieli jaksamisen kannalta tärkeä juttu. Mies varmasti kehon muuttumisen ymmärtääkin, mieheni on onneksi ihana. Itse en vain tällä hetkellä rintojeni ulkonäköön ole tällaisenaan tottunut, en ainakaan vielä..



Mutta jatkan imetystä lapsen ehdoin, nyt tämänkin asian suhteen jo hieman paremmin mielin..Ja kuten joku sanoi, täysin rinnoin (vaikka nyyh eivät ne tosiaan enää niin täysiltä ja pystyiltä tunnukaan!). :) Ostan imetyksen loputtua kauniit, tukevat rintsikat ja toivon, että kuulun niihin, joiden rinnat palautuvatkin vielä. Tosi kiva, että tuli myös vinkkejä imetyksen lopettamiseen, ovat varmasti tärkeitä muistaa sitten, kun sen aika on. Laitan viisaat sananne visusti korvan taakse! :)



-Ap

Minä lihoin kovasti raskausaikana ja sen jälkeen on ollut vaikea saada kiloja takaisin. Lisäksi rinnat paisuivat kamalasti, maitoa olisi riittänyt vaikka muille jakaa. Tämän jälkeen rinnat eivät olleet entiset, pahimmillaan heti imetyksen loppumisen jälkeen. Riippuvathan ne vieläkin, mutta enemmän mua haittaa se, etten ole saanut itseäni muuten samaan kuntoon kuin raskautta ennen.