Suomenkieltä

Vääntäkää seuraava virke viralliseksi tekstiksi: Minulla on toiminimi, jolla on toimeksiantaja, joka ostaa minulta palvuluja.

Tuotan toiminimelläni palveluja toimeksiantajalle.

Tuotan toiminimelläni ostopalveluja toimeksiantajalle.

sisältää

"Minulla on toiminimi"

"tuotan palveluja"

"toimeksiantaja ostaa minulta ko. palveluja"

Mitä tykkäätte?

Nimittäin asia on niin päivän selvä, ettei sitä yleenmsä tarvitse mainita: toimeksiantaja ostaa ja toiminimen haltija myy.



Itse kehotan välttämään tahoja ja muita sen sellaisia. Kyllä ne kapulakieltä ovat.

tähän mennessä ehdotetuista.



Siinä tehdään lisäyksiä ja oletuksia ap:n alkuperäiseen tekstiin (kiinteä sopimussuhde). Riippumatta käyttötarkoituksesta kieli on tarpeettoman monimutkaista ja sisältää erityisilmaisuja (mm. taho), vaikka niitä ei täsmälliseen ilmaisuun tarvitakaan.



Joudun työkseni kirjoittamaan ja lukemaan paljon täsmällistä asiatekstiä. Valitettavan paljon eteen tulee ihan turhan kapulakielistä jargonia, jota toki ammatti on harjoittanut ymmärtämään. En tiedä, mitä nro 2 kuvittelee "virallisen version" tarkoittavan, mutta ihan lakitekstissäkin pyritään nykyään mahdollisimman täsmälliseen, mutta silti yksinkertaiseen ja yleiskieliseen ilmaisuun.

Virallisuus on myös täsmällisyyttä

Kehoittaisin tutustumaan teokseen

"Teksti työnä, virka kielenä" (Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa, Ulla Tiililä). Virkakielessä on monesti täsmällisyyttä vain näennäisesti, todellisuudessa se on hankalia lauserakenteita, ns. substantiivitautia, toistoa, epämääräisiä ilmaisuja.

t: toinen Helsingin yo:n suomen kielen opiskelija

Olen toiminimeni kautta kiinteässä sopimussuhteessa minulta palveluja ostavaan tahoon.

Olen toiminimeni kautta kiinteässä sopimussuhteessa minulta palveluja ostavaan tahoon.

Olen toiminimeni kautta kiinteässä sopimussuhteessa minulta palveluja ostavaan tahoon.

Ei-kapulainen versio suomen kielen ammattilaiselta sinulle, ole hyvä :)

Jätit muuten versiostasi olennaista pois...on siis tietty toimeksiantaja.



Kapulakieltä on sellainen, joka on vaikeasti ymmärrettävää ja monimutkaista lauserakenteeltaan. Mitä omani ei ole.

Jätit muuten versiostasi olennaista pois...on siis tietty toimeksiantaja.

Kapulakieltä on sellainen, joka on vaikeasti ymmärrettävää ja monimutkaista lauserakenteeltaan. Mitä omani ei ole.

ja sopimussuhteet on sitä kapulakieltä. Jos toimeksiantajia olisi useita, sen voisi ilmaista monikolla.

Tuotan toiminimelläni palveluja toimeksiantajalleni.

Sopimussuhteet ja tahot ovat aivan käypää suomea, ei mitään kapulakieltä. Vaikkei Wikipedia olekaan aina paras lähde:



Kapulakieli on kuvaannollinen nimitys tarpeettoman vaikeatajuisesta virkakielestä tai muusta kömpelöstä kielestä. Kapulakieli on tavallinen vallankäytön väline: hämärillä ja moniselitteisillä ilmauksilla voi luoda asiantuntevuuden harhakuvan. Kapulakieltä pidetään usein haitallisena, koska se vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä. Kapulakielen eräs piirre on kirjoittajan persoonallisuuden hävittäminen ja yleinen konkreettisuuden välttely. Lisäksi kapulakielessä viljellään usein svetisismejä tai anglismeja ja muita rakenteita, jotka eivät ole tyypillisiä normaalille kielenkäytölle. Erityisesti politiikkaa on syytetty liiallisesta kapulakielen käytöstä.

ap pyysi virallista versiota Sopimussuhteet ja tahot ovat aivan käypää suomea, ei mitään kapulakieltä. Vaikkei Wikipedia olekaan aina paras lähde:

Kapulakieli on kuvaannollinen nimitys tarpeettoman vaikeatajuisesta virkakielestä tai muusta kömpelöstä kielestä. Kapulakieli on tavallinen vallankäytön väline: hämärillä ja moniselitteisillä ilmauksilla voi luoda asiantuntevuuden harhakuvan. Kapulakieltä pidetään usein haitallisena, koska se vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä. Kapulakielen eräs piirre on kirjoittajan persoonallisuuden hävittäminen ja yleinen konkreettisuuden välttely. Lisäksi kapulakielessä viljellään usein svetisismejä tai anglismeja ja muita rakenteita, jotka eivät ole tyypillisiä normaalille kielenkäytölle. Erityisesti politiikkaa on syytetty liiallisesta kapulakielen käytöstä.

käy myös ihan yksinkertainen kieli vailla erityisterminologiaa. Jossain sopimustekstissä on ihan paikallaan käyttää tarkkoja, alaan kuuluvia erityisilmauksia (kuten nyt vaikka taho ja sopimussuhde), mutta yleistajuisessa tekstissä ei. Esim. "sopimussuhde" tässä yhteydessä on jo aika monimutkainen ilmaus, jonka kohdalla pitää miettiä, että mitäs se nyt tarkoittikaan, kun taas yksinkertainen, auki kirjoitettu lause kertoo selvästi, mistä on kyse.

Just tämmöisiä termejä käytetään esimerkkinä kielenkorjauskursseilla (olen siis opiskellut suomea pääaineena yliopistossa) ja mietitään, miten ne selvemmin kirjoitetaan auki.

Tässä on nyt kaksi erilaista kielifilosofiaa: sinä haluat kuulostaa viralliselta, minä tuottaa sellaista tekstiä, joka aukeaa kaikille ensilukemalta.

[iMinulla on toiminimi, jolla on toimeksiantaja, joka ostaa minulta palvuluja.

[/quote]

Toiminimeni toimeksiantaja ostaa minulta palveluja.

...ja todellakin kyse on erilaisista kielifilosofioista. Mutta kuten ap toivoi, oli kyse virallisesta ilmaisusta jolloin täsmällisyys on usein kielenhuollollisia seikkoja tärkeämpää. Mikä lie käyttötarkoitus?

Riippuu varmaan lukijasta, kuinka paljon mietityttää sanan "sopimussuhde" merkitys. Luin muuten myös suomea pääaineena yliopistossa (Jkl).