Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tavisuskovien lapset, miten pärjää muiden kanssa?

Vierailija
13.02.2012 |

Me olemme ihan tavallinen Jumalaan uskova perhe, tapoihin kuuluu iltarukoukset, puhumme Jumalasta ja taivaasta jne. Ei mitään tuomitsemis- tai helvettijuttuja ollenkaan ole lapsille selitetty.

Miten te muut samassa tilanteessa olevat olette rohkaisseet lapsia olemaan itsevarmoja ja välittämättä niistä jotka sanovat näitä juttuja huijaukseksi?

Tänäänkin lapsi ihmeissään kertoi, että luokalta vain yksi toinen lapsi uskoo samoin kun me.

Yritin kertoa että kaikki eivät tiedä tätä ihanaa "salaisuutta" jonka me olemme onneksi saaneet tietää ja ei näistä asioista tarvitse välttämättä puhua muille, koska kaikki ei näitä ymmärrä ja tiedä. Näin koitan suojella lapsia kurjilta tilanteilta, mutta joskus innoissaan kertoo taivaasta ja Jumalasta muille lapsille.

Voi kunpa lapset löytäisivät uskovia ystäviä, vaikka eipä minulla itsellänikään niitä juuri ole.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
13.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on iloinen ja tasapainoinen perhe.Pojan kaverit tulevat mielellään meille ja juttelevat murheistaan.Kuulutaan helluntaiseurakuntaan.

Vierailija
2/5 |
13.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tavallinen ev-lut-seurakunta? Luthersäätiö? SLEY?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
13.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta ei lapsen kannata tietysti niille kavereille asiasta puhua jotka alkavat kiusaamaan suoralta kädeltä. Lapselle voi sanoa, että maailmassa on paljon erilaisia ajatuksia näistä aiheista ja kaikki eivät usko ollenkaan Jumalaan, eikä asioista kannata väitellä. On silti lupa kertoa omasta uskostaan.



Varmaan hyvä olisi koettaa saada lapset seurakunnan toimintaan jotenkin. Meidän lapset käy OPKO:n leireillä, muuta hengellistä toimintaa ei oikein ole mutta niistä he tykkäävät. Monilla herätysliikkeillä on lapsi- ja nuorisotyötä mikäli kotiseurakunnassa on laiha tarjonta.

Vierailija
4/5 |
13.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ettäkatsotaankohan meidän perhettä pitkään lasten taivasjuttujen takia. Sitten kun kasvavat isommiksi löytävät varmasti oman tapansa olla ja uskoa.

Vierailija
5/5 |
13.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen lapsistamme (10 v.) on selkeästi uskossa, 9-vuotiasta taas ei juuri kiinnosta hengelliset asiat.



Tuskin lapset paljoakaan puhuvat Jumalasta kavereilleen. Ei se meilläkään mikään kestopuheenaihe ole. :) Ja siitä on kyllä puhuttu, että kaikki eivät usko Jumalaan, tai jotkut uskovat eri tavalla kuin me, ja että kaikkia pitää kunnioittaa. Luomiskertomuksen, evoluutioteorian ym. taas olemme selittäneet niin, että ne ovat erilaisia tapoja selittää maailman syntyä, mutta eihän kukaan meistä ole ollut näkemässä miten kaikki lopulta tapahtui.



Toivoisin, että uskosta voisi tulla lapsillemme myönteinen voimavara elämään, mutta samalla he ymmärtäisivät ja suvaitsisivat eri tavoin ajattelevia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän yhdeksän