Onneton äiti

Kertokaa nyt mulle mikä ihme mua riivaa. Mulla on neljä lasta, viides tulossa kesällä. Olen toista kertaa naimisissa. Esimmäinen liitto oli nuorena solmittu ja hyvin heppoisin perustein. Tämä toinen liitto miehen kanssa johon rakastuin eroni jälkeen. Nyt kaikki on alkanut tuntumaan "tyhjältä"...olen vähän onneton siitäkin huolimatta, että periaatteessa kaikki asiat ovat hyvin. Kaipaan tunteide huumaa. Sitä että minua joku ihailee tämän normaalin arkihässäkän vastapainoksi. Avioliitto on ok, mutta hyvin väljähtynyt. Ei mitään suuria tunteita. Ymmärrän sen, että ajan kuluessa avioliitto arkeutuu eikä koko ajan pidäkään olla mahdotonta hekumaa. Minä vaan elän kuin varjo...olen, mutta en ole tässä ja nyt. Olen kaunis ja nuorikin vielä vaikka lapsia onkin jo monta. Miehet ottavat muhun helposti kontaktia. Ehdottelevatkin tapaamista. Joskus tunnen todella suurta halua nauttia villistä seksistä jonkun muun kanssa. Toistaiseksi ole kieltäytynyt tarjouksesta. Minä haluaisin olla onnellinen tässä hetkessä. Onnellinen äiti ja vaimo. En välittäisi kaivata niitä tunteiden huippuja. Tunteeni ovat tästä syystä yhtä myllerrystä. En tunne saavani mistään tarpeeksi. Rahaakin olen tuhlannut siksi, että olen sillä hetkellä jotain niin kokenut tarpeelliseksi/onneni olisi siitä kiinni... ja kun rahat ovat meneet. Huomaan ettei siitä ostosta mitään iloa ollutkaan. Olen veloissa. Mieheni ei tätäkään täysin tiedä.En enää tiedä miten tästä eteenpäin. Minne menen? Mitä teen? on helppoa sanoa, että ole onnellinen siitä mitä sinulla on....entä jos sitä onnentunnetta ei vaan saa itsestä revittyä millään konstilla. Olenko masentunut?