Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä voi johtua lapsen "jumittaminen"?
12.02.2012 |
En kehtaa kysyä lapsikerhokaverilta suoraankaan niin kysyn täällä.
Mikä saa lapsen "jumittamaan" pahasti?
Käyn lapseni kanssa kerhossa, jossa käy myös yksi oikein mukava äiti oman lapsensa kanssa. Molempien lapset ovat keväällä neljä täyttäviä. Tuo lapsi lyö joka ikinen kerta jarrut kiinni ovella, on aivan jäykkä, tuijottaa suurin silmin, ei vastaa tai puhu kellekään (ei edes äidilleen!?), ei tee mitään riisuakseen vaan äiti riisuu ja seisoo liikahtamatta ja mitään sanomatta puoli tuntia äitinsä vieressä. Sitten alkaa "sulaa" ja lopulta pääsee mukaan touhuihin, nauraa, juttelee ja menee kuin muutkin. Sitten on taas lähtö heille vaikeaa, kun lapsi ei tahdo lähteä, kun vasta pääsi vauhtiin... mistä tuollainen voi johtua? Onko normaalia? Näyttää TOSI oudolta.
Kommentit (12)
siirtymätilanteet ovat vaikeita. Vastaavanlainen on uttua minulle, poikani on lievästi kehitysvammainen ja autistispiirteinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeellistä tuossa on?
Minä ihmettelen enemmän vierasta äitiä, joka jaksaa tarkkailla muita tuolla tavoin...
Ei voi olla huomaamatta. Lapseni aina ihmettelee miksi ei "Matti" lähde hänen kanssaan autoleikkiin tms.
ap
Sano sille kakarallesi, että jotkut on valikoivempia seuran suhteen kuin toiset.
Sano sille kakarallesi, että jotkut on valikoivempia seuran suhteen kuin toiset.
Kovasti näyttää lapseni seura kelpaavan heti, kun sulaminen on tapahtunut. Harmi vain, kun silloin leikit on jo käynnissä ja on vaikeampi päästä sisään...
Miten vaikeaa on ITSE TAJUTA ja SAADA NORMAALI LAPSI TAJUAMAAN, että ihmisiä on erilaisia.
Jos leikki on jo käynnissä, sinä tietenkin opastat sitten omaa lastasi ottamaan mukaan leikkiin muutkin. Se on sitä sellaista vanhemmuutta se, leikkimistaitojahan tuolla käydään oppimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on erilaisia, tuo voi mennä ohi.
Tiedän lapsen jolla Tourette, nyt jo aikuinen kylläkin.
Sillä oli tosi vaikeata lähteä ulos, siis isompanakin. Se asia piti etukäteen sanoa ajoissa että ollaan lähdössä.
Jotain "käynnistysvaikeuksia" varmaan tuolla tuttusi lapsella on.
Ikää puolitoista vuotta ja ujostelee välillä uusia paikkoja tai tilanteita lyömällä jarrut pohjaan. Hetken rauhassa tarkkailtuaan aktivoituu ja aloittaa leikit.
Ja ei kyllä ole kehitysvammainen eikä autistinen (osaa puhua jo lauseitakin). Temperamentiltaan kyllä hitaasti lämpiävä ja muutenkin rauhallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten vaikeaa on ITSE TAJUTA ja SAADA NORMAALI LAPSI TAJUAMAAN, että ihmisiä on erilaisia.
Jos leikki on jo käynnissä, sinä tietenkin opastat sitten omaa lastasi ottamaan mukaan leikkiin muutkin. Se on sitä sellaista vanhemmuutta se, leikkimistaitojahan tuolla käydään oppimassa.
Kunhan kysyin. Lapseni tykkää tuosta lapsesta ja minä tykkään tuosta ädistä, enkä tosiaan tahdo heille mitään pahaa. En vain ole ennen tuollaiseen törmännyt, siksi kiinnostaa ja ihmetyttää. Ja lapseni ottaa kyllä mukaan leikkiin, mutta joukossa on myös niitä lapsia, joille leikin uudelleenjärjestely uuden tulijan takia saattaa olla haastavaa ja siksi huutavat "ei saa tulla" tms.
ap
Suosittelen, että luet esim. Liisa keltikangas-Järvisen kirjoja temperamentista. Minua ne avasivat ymmärtämään omaa hitaasti lämpiävää lastani paremmin.
Miten vaikeaa on ITSE TAJUTA ja SAADA NORMAALI LAPSI TAJUAMAAN, että ihmisiä on erilaisia.
Jos leikki on jo käynnissä, sinä tietenkin opastat sitten omaa lastasi ottamaan mukaan leikkiin muutkin. Se on sitä sellaista vanhemmuutta se, leikkimistaitojahan tuolla käydään oppimassa.
Kunhan kysyin. Lapseni tykkää tuosta lapsesta ja minä tykkään tuosta ädistä, enkä tosiaan tahdo heille mitään pahaa. En vain ole ennen tuollaiseen törmännyt, siksi kiinnostaa ja ihmetyttää. Ja lapseni ottaa kyllä mukaan leikkiin, mutta joukossa on myös niitä lapsia, joille leikin uudelleenjärjestely uuden tulijan takia saattaa olla haastavaa ja siksi huutavat "ei saa tulla" tms.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on kaikki ulospäinsuuntautuvia, sosiaalisia.
Vauvasta kouluikään (vanhin nyt 8- vuotias) on aina alkaneet tutustumaan muihin lapsiin, juttelee aikuisien kanssa ja plaaplaa.
Silti minun ei tee tiukkaa ymmärtää että on erilaisia lapsia!
Jotkut on luonteeltaan tarkkailijoita. He on tarkkoja siitä miten leikitään ja miten vaatteet vaikka puetaan. Paitaa ei voi vaikka laittaa väärinpäin. Mitä sitten? Ei se tee lapsesta autistista, usein ensimmäisen lapsen.. ;)
Olen itse menevä, kehoitan lapsia aina kokeilemaan ja testaamaan.
On paljon vanhempia jotka itse äänettömästi viestii lapselle että seurataan tässä hetki ja sitten mennään. Tämän näkee ihan tavallisessa kanssakäymisessä; jotkut jää tapittamaan vaikka kerhon/tarhan ovelle ja osa vanhemmista suoraan huoneeseen.
Osa vanhemmista menee reippaasti tarhassa leikkipuiston puolelle ja osaa huokutellaan tulemaan mukaan!
Miksi lapsen pitäisi jotain puhua äidilleen? Jos ujostuttaa niin ujostuttaa.
Huomaat itsekin että lapsi on hetkenpäästä mukana jutussa.
Sekin on normaalia että lähtiessä taas lyö jarrut päälle. Sitä taidetaan sanoa vaikeudeksi siirtymävaiheissa: lapsi pääsee tästä kyllä eroon, ensiavuksi tarjotaan vaikka kertomista että lähdetään 10 minuutin kuluttua. Lapsi tietää että kohta lähdetään.
Mies on myös tosi hyvä sosiaalisissa tilanteissa.
Meillä on tasan yksi vilkas suinpäinsyöksyvä lörppä ja yksi ovensuussa seisoksiva tuppisuu.
Ei niille lasten luonteille mitään voi. Ihmiset on mitä on ja sillä selvä.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ihmeellistä tuossa on?
Minä ihmettelen enemmän vierasta äitiä, joka jaksaa tarkkailla muita tuolla tavoin...