Pakko tilittää johonkin...
... Jos nyt sitten vaikka tänne.
Alan olla ihan loppu tähän meidän perhetilanteeseen. Parisuhde menee päin persettä, suurin syy siihen on miehen alkoholin käyttö ja käytös kotona.
Esim. 3v lapsi läpsäsee isäänsä, mitä tekee isä? Läpsäsee takaisin. Yms yms yms. Tuntuu että kaikkeen pitäisi itse olla puuttumassa. Yritän toki olla pingottamatta ja antaa miehelle tilaa olla lasten kanssa mutta pakkohan mun on puuttua läpsimisiin tai selvään mollaamiseen.
Tuntuu siltä että mulla on täällä 4 lasta. Eikä yhtään miestä/toista vanhempaa.
Ja mikä pahinta kun mulla rupee kiristää miehen käytös niin huudan ja räjähdän. Miehelle ja mikä surullisinta myös lapsille.
Tuntuu että ero olis ainoa ratkasu, mutta sekin on tosi vaikeeta.
Nyt meni lähes 2 päivää niin että meillä oli kivaa yhdessä, ja taas koitti perjantai ja kaljalle oli päästävä. Kajlalle meno kavereiden kanssa on ainut asia mikä miehen saa tosi hyvälle tuulelle.
MÄ OON VAAN NIIN YKSIN!!!
Ja ei, en osaa hakea apua. En kehtaa puhua kenellekkään siitä miten päin persettä meillä menee.
Ehkäpä tää auttaa edes vähän, saan näitä ajatuksia ulos päästäni.
Kiitos ja anteeksi. Nauttikaa perheistänne. Arvostakaa miehiänne jotka osalistuu! Ne on täyttä kultaa.
Kyllä varmasti ero olisi hyvä ratkaisu.