Muistatteko sen ajan, kun perheeseen tuleva kolmas vauva

meillä on 4 lasta ja kukaan ei ole koskaan ihmetellyt, ainakaan meille ääneen tai seläntakana niin, että olisi kuultu jotain kautta.

Lapsuudenkodissani oli 4 lasta, siskollani ja minulla on 3 lasta, veljellä 4 lasta. En tiedä tuollaista aikaa olleenkaan ellei sitten joskus 30-luvulla.

ja oikein elävästi. Tästä on muutama vuosi kun kuopuksemme, kolmas lapsemme, syntyi. Kuopus syntyi sektiolla, kuten kaksi aiempaakin lastamme. Miehen sisko sitten täräytti, kun kävivät ekaa kertaa katsomassa kolmatta lastamme, että "Kai sulle tehtiin samalla sterilisaatio kun kerta sektiolla syntyi kun siinähän se on kätevä tehdä samalla?" Ihmettelin, että mitähän se horisee ja vastasin vaan, että "Ei tehty. Mä oon vasta 24v." Miehen sisko sitten vaan pokkana jatkaa, että "Joo, joo, muta kyllähän se saa jo tuossakin iässä kun on jo kolme lasta, kun noi varmaan alkaa jo riittämään." Olin niin äimitynyt ja itku kurkussa siinä hormoonihöyryissäni, etten osannut edes sanoa tähän mitään :O



Mieheni ei tätä tapahtumahetkellä kuullut. Kerroin hänelle kun siskonsa miehineen oli meiltä lähtenyt. Mies sitten soitti siskolleen ja annatti tulla vähän kommenttia :D



Että tosiaan - on sitä taivasteltu. Mutta eipä ole kukaan muu kyllä ihmetellyt :)



Tämä nyt poikkesi siitä mitä ap tarkoitti. Mutta tuli vaan mieleen :)

Meitä oli kolme, eikä paljon kellään ollut niin paljoa lapsia. Olinkin vuoden -73 mini-ikäluokkaa. Ikäluokan pienuus on sikäkin erikoista, koska synnytysikäisiä naisia oli silloin paljon enemmän kuin nykyään.



Meillä on neljä lasta, ja se on nykyään ihan normaalia.

muutenkin, että sellaista ei tulla ihmettelemään.



Jos joku mielessään miettisikin niin osaa käyttäytyä kuitenkin.