Onko teistä säälittävää ja vähän noloa jos 55v nainen

wt-kansaa. Anteeksi nyt kaikki luokkaan kuuluvat. Lapsia väsätään nuorina kun ei ole ammattia eikä koulua eikä haasteellista työtä. Silloin sitä ehtii sikiämään.



Harvoissa hyvinkoulutetuissa perheissä isoäidit ovat noin nuoria.



Ja on poikkeuksia, niitä ei tarvitse nyt luetella, mutta yleisellä tasolla se on näin.



Eli voisi ap:n typerää karrikointia jatkaa sillä että on noloa olla isoäiti tuon ikäisenä...

ei kukaan voi oikeasti määrittää mihinkään ja kenellekään milloin kenenkään pitäisi tulla isovanhemmiksi. Niin vain käy tai sitten on käymäti. Pitää vaan oppia elämään OMAA elämää niin että siinä on sisältöä.



Minä olen 45v ja olen mummo, olen esikoiseni saanut 23 vuotiaana ja nyt nuorelle parille tupsahti suunnittelematon vauveli. Ei siinä mitään, lutunenhan se on :) mutta seuraavaa saa varmasti vuositolkulla odottaa jos sitä alkaa odottamaan.

Siis mummohan voi olla vaikka 40v tai jopa nuorempi mutta tuskin on vielä silloin paljoa aikaa lapsenlapsille. Ja mummoikä on vasta 60+ ja monet ovat silloinkin nuorekkaita ja meneviä! Oma äitini oli nuorekas ja menevä vielä 70+ ja kaikki luulivat paljon nuoremmaksi.

isoäiti kuin ei olla. Mitenkään ketään tuomitsematta yleensä akateemisista ja varakkaista tulee isoäitejä vasta kuuskymppisenä kuin silloinkaan ja ne jotka saavat lapsenlapsia neljäkymppisenä ovat jotain white trash -porukkaa.



Minun isoäitini ollessa 55 äitini oli 16. Olisiko hänen todella pitänyt olla jo äiti tuolloin? Olen vain iloinen että hän odotti vielä 18 vuotta, teiniäidin lapsena eivät asiani voisi olla niin hyvin kuin nyt ovat.

Mun vanhemmat oli 55v. silloin kun mä olin 10v. Eiköhän nolompaa olisi ollut jos olisivat silloin saaneet lapsenlapsen...:D

kun mä oon 55v mun kuopus on 18v ja todellakin toivon että hän ei ole isä vielä silloin.

Vanhimmat lapset opiskelee eikä niillä ole edes puolisoita tai seurustelukumppaneita. Mun nuorin lapsikin on vasta 9-v.

13

mutta tiedän tuota ikäluokkaa olevan naisen ja hänen kolmikymppinen poika lojuu vieläkin vanhempien nurkissa ilmeisesti aikomuksenaan siipeillä siinä lopunikää ja ei perheen perustaminen mielessä. Tuo äiti pitää lapsiata ja varmaan mielessä käy saako lapsenlasta ikinään.

nelikymppinen isoäiti sen sijaan on.

työelämässä. Ei niistä vielä edes ehtisi nauttimaan. Itse haluaisin lapsenlapset vasta 62 vuotiaana jotta ehdin auttaa ja hoitaa lapsia täysillä.

Se vähän on jos nainen on isoäiti 30-vuotiaana.

Usein asia ei ole isoäidistä kiinni ;) Mutta 55-vuotiaathan elävät elämänsä parasta aikaa, kun omat lapset lentävät pesästä ja on työelämää ja kerrankin omaa aikaa harrastaa ja matkustella. Ei siinä kyllä lastenlapsia edes kaipaa.

niin on lähes 70 kun lapsi pääsee ripille esim. Ymmärtääkö niin vanha enää murrosikäistä? Omat kolotukset ja nivelrikot kiusaa sitä jo ja ei jaksa kiinnostua lapsenlapsen jutuista.

saa lapsensa tekemään lapsia? Käsittääkseni lapset elävät aikuisina omaa elämäänsä, johon kuuluu itsenäiset päätökset lasten hankinnasta, ei niitä kukaan tee siksi ettei äiti olisi jonkun urpon ap:n mielestä "nolo". Ap tosin on varmaan näitä teiniäitejä, joiden omatkin lapset alkavat lisääntyä 15-vuotiaina, onnea vaan heille valitsemallaan tiellä.

äitini ei ollut enää elossa tuossa iässä, oli toki kerennyt tulla isoäidiksi jo aiemmin, mutta ei hänestä silti ollut koskaan hoitamaan lapsenlapsia.

Eikä muuten taida olla minustakaan, edes näin nelikymppisenä, hoitamaan kenenkään lapsia.

Miten mä nyt hoidan tän tilanteen, ettei tästä tulis kans jotenkin nolo?

joten itse olet tosi nolo.

Lapseni oli 25v esikoisensa saadessaan samoin kuin itse olin eli en mikään teiniäiti.



Minusta tämä on hienoa aikaa. Olen itse kohtalaisen vaativassa työssä, eläkeikään on aikaa vielä ainakin 12 vuotta. Minulla on kotona puoliso ja 16v kuopus, joten perhe-elämälle pitää löytää aikaa.



En todellakaan pääse hoitamaan lapsenlasta, jos tämä on sairas tai jos vanhempansa tarvitsevat apua. Olen töissä, ei sinne ilmoitella, että on muita menoja. Viikonloput ovat kiinni kuukausia etukäteen, on nuorimman harkkoja ja pelejä, työ- ja harrastematkoja, vierailuja omilla tai miehen vanhemmilla tai keskimmäisen lapsen luona käväisyjä Lontoossa.



Ei minulla ole mitään aikomusta päästää elämästä irti vain siksi, että lapseni sai lapsen. Ja hän tiesi alusta alkaen, että isovanhemmat eivät ryhdy työttömiksi, jotta hän saisi ilmaista hoitoapua.

Yleensä sivistyneistö harvemmin on pykännyt niitä lapsia nuorina itsekään.

Mitä sinä tarkoitat jaksamisella?



Ehkä aloittajan ajatus pätee sellaisille, jotka ovat saaneet omat lapsensa, ja nimenomaan tytön parikymppisenä. Kun äiti on 55, ovat vanhimmat lapsetkin kohta parhaan lapsentekoiän ohittamassa, eli yli 30-vuotiaita.



Eri asia meillä, jotka saimme ensimmäisen lapsemme kolmekymppisenä. Kun itse on 55, on lapsi vasta opiskelemassa ja pääsemässä oman elämän alkuun, tuskin edes itsenäistynyt.

Kun olen 55-vuotias, omat lapseni eivät ole vielä edes täysi-ikäisiä, joten en todellakaan toivo, että tulisin silloin isoäidiksi!



Kun synnyin, oma isoäitini oli 53-vuotias ja halusi hoitaa minua päätoimisesti, kun äitini meni töihin. Olin silloin pieni vauva, äitiyslomat kun olivat 60-vululla lyhyet. Vaan kuinkas kävikään, lapsenhoito olikin niin raskasta, että isoäitini ei halunnutkaan jatkaa. Ei siis ole mitään ikärajaa, milloin lastenlasten hoito tai heidän seuransa olisi liian uuvuttavaa.