Aina mollataan vanhoja naisia työkavereina, mutta
nyt ihan päinvastaista kokemusta! Aloitin syksyllä sijaisena työssä, johon en ole pätevä eli opiskelen vasta alalle. Keski-ikäiset ja vanhemmat naiset on todella mukavia ja monet ihan huolehtii mun opinnoista, työkuvioista jne. Juttuseuraa riittää. Sen sijaan omanikäiseni naiset on ärsyttäviä nirppanokkia. En ole mitään heille, koska olen sijainen. Sulkevat tylysti porukasta ulos ja muutenkin jutut on yhtä kitinää ja rutinaa kaikesta. Yhtä valitusta siitä, kuinka kamala työ on ja palkka huono ja kaikkea. Pidän mölyt mahassa, mutta tekisi mieli karjaista, että vapaaehtoista tää on ja voitte mennä vaikka tonne kauppaan töihin, niin siellähän se onni sitten odottaa mukavassa työympäristössä huippupalkalla.
Olen hämmentynyt. Tähän asti työelämässä olen aina ollut pidetty ja tullut sosiaalisena ihmisenä kaikkien kanssa juttuun. Olen ikäiseni henkisesti, mutta samalla aina ollut hyvissä väleissä myös työpaikan "vanhojen" kanssa. Ensimmäistä kertaa tuntuu, että minä olen ilmaa ja pahinta on, että tätä tekee ikäiseni naiset. Ei ne vanhat ja ilkeät kurpat vaan kolmekymppiset.
Että tälläisiä havaintoja. Olen muutenkin miettinyt, missä ne työelämän kamalat vanhat akat on, kun olen tavannut vain mukavia vanhoja naisia tähän asti.
Kommentit (7)
minä olen myös työni tärkeimmät asiat oppinut vanhoilta tädeiltä, joilla on vuosien (jopa kymmenien) kokemus. Vaikka koulutukseni ja asemani on parempi kuin heillä, uutena työntekijänä kysyin aina neuvoa ja kiitin avusta, juttelen edelleen kaikkien kanssa tasapuolisesti, jopa niiden "hankalien". Nyt alan jo itse olla se "vanha täti" uusimpien mielestä, mutta yritän olla mukava vanha täti.
vanhempi, eläköityvä kollega. Hän antoi paljon hyviä vinkkejä ja kohteli tasavertaisena.
Opettajienhuoneessa kaikki eivät kohdelleet niin hyvin, kun minulla ollut vielä virkaakaan ja osalla oli varmaankin muita suosikkeja tuleviin vapautuviin paikkoihin.
Parhaat mentorit ovat olleet eläkeikää lähestyviä naisia. Minua oikein harmittaa, kun muutama mukava työkaveri jää eläkkeelle.
Meillä sairaspoissaolojakin on 50-60-vuotiailla paljon vähemmän kuin muilla. Sekin lisää työviihtyvyyttä kun tietää läheisten työkavereiden hoitavan oman tonttinsa tunnollisesti.
ja ikä ei korreloi tähän. Tunnen hankalia nuoria ja vanhoja ja toisaalta taas ihania työkavereita niin ikään nuoria ja vanhoja.
Lisäksi nämä vanhemmat naiset tekevät työt kuin työt nurisematta, vaikka varmasti heitä monesta paikkaa kolottaa jne. sen sijaan nämä nuoremmat valittavat kun on niin se ja tämä paikka kipeänä aijaijai.
Äitini vaihtoi hiljattain työpaikkaa ja oli aivan varma, ettei tule valituksi koska on niin vanha (54v.) No sai se sen paikan kuitenkin. Jos olisin esim. yrittäjä, palkkaisin juurikin noita itsestään huolehtivia aikuisia naisia joilla ei ole enää lapsia pyörimässä nurkissa. Sen sijaan itseni ikäistä en palkkaisi, koska on vaan ajan kysymys, milloin se työntekijä alkaisi puskea mukulaa. Valitettavaa mutta totta.
T. Itsekin vuokratyössä, vakipaikasta en edes haaveile
Työelämän vanhat happamat akat on kaikki meillä töissä, niitä ei riitä muualle.