Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En kestä 5-vuotiastani!!!!

Vierailija
09.02.2012 |

Siis aargh!!!! Että menee hermo tuon 5-vuotiaan kanssa. Tai lähinnä sen asian kanssa, että tuon lapsen kanssa kaikki on aina ollut niin vaikeaa, yhtä tahkoamista...



Mitenköhän selittäisin lyhyesti mistä on kyse...



Juuttuu aina johonkin epäolennaiseen, jota alkaa vinkua...vinkua...vinkua...nonstoppina niin kauan että saa sen tai aikuinen raivoaa pää punaisena, ja jatkaa vinkumista siltikin. Esim. tänään ulos lähtiessä halusi välttämättä housujen alle shortsit eikä pitkiä kalsareita, muu ei käynyt ja mitään ei voinut tehdä ennenkuin sai ne saamarin shortsit. Vastikään halusi lähteä ohuet sormikkaat kädessä pakkaseen jne. jne.



Aina pitää saada kaikki ensin ja vähän enemmän kuin siskolle. Hirveä raivoaminen, jos välillä annetaan jotain ensin siskolle (ja totta hitossa annan v*ttuillaksenikin)



Kupit ja lautaset pitää aina täyttää piripintaan, vaikka tasan tarkkaan ei syö/juo niin paljoa ja tietää sen itsekin, silti ne pitää olla täynnä.



Jännittävissä/ahdistavissa tilanteissa menee ihan järki seis, alkaa vaan riehua päättömänä ja hokea kirosanoja. Mitkään konstit ei auta.



Katsoo oikeudekseen töniä ja tukistella pikkusiskoa, jos tämä ei toimi hänen mielensä mukaan.



Nukkumaan mennessä ramppaa ainakin tunnin vanhempien huoneessa sytyttelemässä valoja/muuten vaan kiekumassa jotain, juoksee ympäri taloa jne.



Kun saa aikuisen raivon partaalle, nauraa päin naamaa.



Tekee muutenkin uhallaan kiusaa ja "riskaa" joka asiasta.



Toinen lapsi on ihan erilainen, jos minulla olisi vain tuo "helpompi" lapsi en voisi käsittääkään että tälläisiakin on olemassa. Helpomman kanssa en ole ikinä edes joutunut siihen tilanteeseen, että joutuisi pidättelemään itseään tekemästä lapselle mitään, toisen kanssa taas lähes päivittäin. Toki toinenkin lapsi kiukuttelee, mutta hänen kanssa pärjää sellaisilla normaaleilla lastenkasvatusperiaatteilla kuten toistolla ja johdonmukaisuudella.



Olen puhunut asiasta neuvolassa ja päiväkodissa, molemmissa laitettu normaalin vaihtelun piikkiin. Itsestä tuntuu välillä, että voiko tuo olla ihan normaali.



Toisaalta osaa kyllä olla tosi kiltti ja reipas sille päälle sattuessaan, yleensä sen hyvän hetken vaan pilaa joku liian tyhjä maitolasi tai vastaava...





Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
09.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

menoa 5v-kanssa eli äittelyä ym. Hermot meinaa kyllä itseltäkin mennä, mutta ehkä se meno taas kohta tasottuu:) Tsemppiä

Vierailija
2/5 |
09.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Johdonmukaisuutta ja huumoria tarvitaan ehkä tavallistakin enemmän tuon lapsen kanssa. Älä turhista taistele, älä anna periksi, pidä mieliala korkealla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
09.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En usko, että on uhmaiästä kyse, kun tämä on aina ollut tälläinen. Ajoittain kuten juuri nyt tosin vielä raivostuttavampi, ehkä siinä voi olla osaltaan niitä uhmakausiakin mukana...

Vierailija
4/5 |
09.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasten teko kannattaa aina !!!!!!!!!!!!!!! Kärsi ihan rauhassa....: ))))))

Vierailija
5/5 |
09.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

suurin osa lapsen käyttäytymisesta peilautuu sinulta.



Lapsi vetää sinua 6-0, annat selvästi asioissa periksi. 5v kyllä tajuaa jo kun kiellät. Sanot lapsellesi jos ei kelpaa, voit poistua pöydästä tms.(keksit omasta mielestä tehokkaan tavan)

joka kerta sama juttu, lapsi oppii sen, että ei saa kaikkea periksi.



huomioi positiivisia asioita ja jätä ne kielteiset asiat huomiotta ja ota jäähyt mukaan.





Ja miten yleistät toista lastasi, 5 vuotiaasi vaistoaa sinun ajatuksesti hänestä. Lapset on fiksumpia mitä me vanhemmat osaammekaan aavistaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan yksi