Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten saa vanhempansa vastuuseen lapsuudessa koetusta väkivallasta?

Vierailija
08.02.2012 |

Lapsuuden kokemukset vaivaavat minua edelleen. Toinen vanhemmistani oli väkivaltainen ja aggressiivinen, pahoinpiteli enimmäkseen henkisesti mutta joskus myös fyysisesti.

Miten saisin tuon p*skiaisen vastuuseen tehdyistä teoistaan?



Pahinta on, että meno tuntuu jatkuvan samanlaisena edelleen: hän on ottanut oikeudekseen loukata ja kiusata minua vielä näin ollessani aikuinenkin. Mustamaalaa ja levittelee tietoisesti minusta valheita ihan kiusaamistarkoituksessa. On käyttäytynyt myös fyysisesti uhkaavasti.



Tätä vihan ja inhon määrää ei kukaan asiaa kokematon pysty ikinä ymmärtämään!!

Kuolisipa koko hirviö pois maailmasta elintilaa viemästä!

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tekoina nuo ovat todennäköisesti jo vanhentuneet, joten poliisin pakeille on turha mennä. Henkilökohtaista vastuuta ei toiselle ihmiselle voi pakottaa, valitettavasti. Voit puhua, siinä se.

Vierailija
2/7 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi pakottaa vanhempaasi mihinkään, et pyytämään anteeksi etkä muuttamaan käytöstäsi. Ainoa mitä voit tehdä, on, että käsittelet asiaa mielessäsi ja mietit millainen on suhteenne nyt ja voit päättää siitä, miten suhtaudut häneen nyt.



Lapsuuden haavoista sanoisin, että kaikista parasta - kummankin kannalta - on tietyllä tavalla antaa anteeksi, tai ainakin aktiivisesti unohtaa, sillä asioitten perässään vetäminen tuhoavat sinun mahdollisuutesi elää aikuista elämää.



Sinä olet nyt aikuinen ja vastuussa omasta hyvinvoinnistasi. Kaikilla meistä on lapsuuden traumamme, toisilla isommat, toisilla pienemmät. Jokainen meistä itse on vastuussa siitä, että rakennamme itsellemme hyvän aikuisuuden. Voimme ottaa lapsuudesta opiksemme ja toimia itse toisin.



Tähän liittyy myös suhde vanhempaan aikuisena. Olet itse vastuussa siitä hallitseeko vanhempasi sinua nyt vaiko ei. Jos vanhempasi loukkaa tai kiusaa sinua suoraan, voit sanoa että se aiheuttaa pahaa mieltä, mutta et voi vaatia, että näin ei tapahtuisi. Jos vanhempasi levittelee perättömiä juttuja, jätä ne omaan arvoonsa ja voit tarpeen tullen korjata asian kuulleille, jos he eivät oma-aloitteisesti sitä ymmärrä. Tarvittaessa voit ottaa vanhempaasi etäisyyttä.



Mutta muista: Olet aikuinen ja maailmasi elintila on sinun, sitä ei kukaan pysty viemään, ellet sitä vapaaehtoisesti anna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sinun tarvitse olla hänen kanssaa missään tekemisissä.

Vierailija
4/7 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et mitenkään, teot ovat jo vanhemtuneet.



Mitä, jos ottaisit rohkeasti itsestäsi vastuun?! On käyttäytyjä ja käytöksen mahdollistaja, kumpi on pahempi toistaan?!



En edes yritä ymmärtää sinua, vaan käsken ihan suoraan, mene hoitoon! Vain ammattilainen pystyy auttamaan sinua!

Vierailija
5/7 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla saanlainen lapsuus mutta väkivalta todela rankkaa ja sadistista. Ja sama juttu että aikuisenakin isä ei kunnioita lainkaan vaan käy päälle, haukkuu ja sättii niinkuin ennenkin.

Rikosoikeudellisesti ei voi mitään, rikos on vanhentunut. Mutta uskopa tämä kun sanon: paras kosto on hyvä elämä. Eli teet itsellesi onnellisen elämän johon isäsi ei kuulu.

Näin olen itse toiminut, ja en siis ole tekenisissä enkä anna lasteni tavata häntä, koska väkivallan uhka on edelleen suuri isäni o tstä katkera ja haukkuu minua sukulasile, mutta se on aivan se ja sama. Itse tiedän miten asiat olivat, suku ei tiedä miten helvetillinen lapsuuteni on ollut.

Vierailija
6/7 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Mutta uskopa tämä kun sanon: paras kosto on hyvä elämä. Eli teet itsellesi onnellisen elämän johon isäsi ei kuulu.

Näin olen itse toiminut, ja en siis ole tekenisissä enkä anna lasteni tavata häntä, koska väkivallan uhka on edelleen suuri isäni o tstä katkera ja haukkuu minua sukulasile, mutta se on aivan se ja sama. Itse tiedän miten asiat olivat, suku ei tiedä miten helvetillinen lapsuuteni on ollut.

Paras "kosto" narsistiselle vanhemmalle on tosiaan se, että lapsensa elää onnellista ja ihanaa elämää.

Siis nähdä se, ettei hänen pahuutensa ole yrityksistä huolimatta pystynyt pilaamaan ja tuhoamaan lapsen mahdollisuuksia. Sillä siihen hän on koko ajan pahoilla teoillaan pyrkinyt. Tietoisesti.

Narsisti ei voi sietää tai kestää toisten ihmisten onnea ja iloa, toisten onni on AINA häneltä itseltään jollakin tavalla pois. Ihan konkreettisesti tai ainakin muistutuksena siitä, mitä hänellä itsellään ei koskaan ole ollut. Narsistin mielestä vain hänellä itsellään on oikeus onneen, muilla ei koskaan ole. Hän tuntee kateuden ja katkeruuden epämääräistä tunnetta nähdessään elämästään nauttivia, onnellisia ihmisiä.

Ole siis aidosti onnellinen, iloitse elämästäsi. Rakenna itsellesi onnellinen elämä! Ja tee se näkyvästi. Älä piilota onneasi tai tunne syyllisyyttä elämästäsi!

Näin tekemällä a) voit itse paremmin ja b) narsisti uppoaa syvemmälle omaan saastaiseen suohonsa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
08.02.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Kai olet katkaissut välit vanhempaasi ap? Ei sinun tarvitse olla hänen kanssaa missään tekemisissä.

Asiat eivät aina ole näin yksinkertaisia, kumpa olisivatkin. Erityisesti jos mukana on vielä toinen vanhempi ja/tai sisaruksia, jotka olosuhteiden vuoksi joutuvat elämään tuon hirviövanhemman kanssa.

Vaikka siis katkaisisikin välit narsistiseen vanhempaan, saattaa joutua pakostikin olemaan hänen kanssaan vähintään välillisesti tekemisissä.