Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusperheasiaa - jälleen....
06.02.2012 |
En jaksa pitkästi kirjoittaa, tarinaa olisi vaikka kuinka, mutta kysymys lyhykäisyydessään:
Voiko uusperhe toimia -> vanhemmat rakastavat toisiaan ja molemmilla aiemmista liitoista kaksi lasta, lapsilla ikäeroakaan ei ole paljoa. Lapset kuin yö ja päivä, ihan erilaiset odotukset perhe-elämästä, äiti kokee vähän väliä, että "pitää hakea paikkaa lapsilleen", koska ovat niin erilaisia/vaativia miehen lapsiin verrattuna.
Eli jos on ihan erilaiset lähtökohdat yhteiseloon ja niin kaukana toisistaan, riittääkö rakkaus pitämään kaiken kasassa...?
Kommentit (5)
Meillä näin: miehellä ei lapsia, minulla kaksi lasta. Muutettiin vuoden seurustelun jälkeen yhteen, perhe-elämä ei sujunut ei ollenkaan.
Minulla ja lapsilla oli niin eri tavat toimia kuin miehellä, joka ei lapsiperhe-elämään ollut tottunut, että ylitsepääsemättömäksi kävi. Muutettiin erilleen, vaikka siinä vaiheessa meillä oli jo yhteinen lapsi.
Ollaan yhä yhdessä, mutta asutaan erillään. Minä lasten kanssa ja isä vierailee meillä, joskus ottaa oman lapsensa luokseen. Hoitaa tarvittaessa kaikkia lapsia meillä.
Nyt toimii hyvin, koska kenenkään ei tarvitse "sopeutua" toisen arkeen ja rutiineihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..Että rakkaus ei riitä. Varsinkin äitinä koen tämän todella raskaaksi, olen kuin koko ajan puun ja kuoren välissä. Toki on paljon hyvääkin, mutta silti : (
Meillä näin: miehellä ei lapsia, minulla kaksi lasta. Muutettiin vuoden seurustelun jälkeen yhteen, perhe-elämä ei sujunut ei ollenkaan.
Minulla ja lapsilla oli niin eri tavat toimia kuin miehellä, joka ei lapsiperhe-elämään ollut tottunut, että ylitsepääsemättömäksi kävi. Muutettiin erilleen, vaikka siinä vaiheessa meillä oli jo yhteinen lapsi.
Ollaan yhä yhdessä, mutta asutaan erillään. Minä lasten kanssa ja isä vierailee meillä, joskus ottaa oman lapsensa luokseen. Hoitaa tarvittaessa kaikkia lapsia meillä.
Nyt toimii hyvin, koska kenenkään ei tarvitse "sopeutua" toisen arkeen ja rutiineihin.
Kyllähän ihan ydinperheessäkin sen miehen on opittava lapsiperheen tavoille. Aika outoa, ettei edes oman lapsen syntymä saa häntä kasvamaan isäksi vaan pitää olla omat rutiinit. Itsekeskeistä! Aika vähän taidat vaatia.
..Että rakkaus ei riitä. Varsinkin äitinä koen tämän todella raskaaksi, olen kuin koko ajan puun ja kuoren välissä. Toki on paljon hyvääkin, mutta silti : (
ylipäätään. Tahdosta ja valinnasta siinä on kysymys, ei pelkästä rakkaudesta. Jos oikeasti päätätte sitoutua yhdessä, ja molemmat, ja pysyvästi, niin kyllä te pärjäätte. Jos katsotte, että mihin asti rakkaus riittää, ja tulkitsette ongelmat ja tunteiden vaihtelun rakkauden loppummiseksi, niin ei varmasti riitä. Ja minusta tuohon ei kannata lähteä ennen kuin on oikeasti valmis sitoutumaan pysyvästi. Ihan jo lastenkin takia.
Alue: Aihe vapaa
ajatellee "rakkauden pitävän kaiken kasassa" niin mennään ihan mettään alkuunsa.