episiotomia, miten meni seuraava synnytys?
te joille on tehty episiotomia, miten meni seuraava synnytys?
itseä pelottaa että joutuvat tekemään uudelleen, kun ei se arpi jousta. Ja minulla parani tosi hitaasti se haava, 6 viikkoa oli auki.
siis, mites teillä meni?
Kommentit (21)
mutta tämä vanhan liiton kätilöpä päätti että "ei leikata, repee jos repee" ja repesihän se. Parani toki yhtä hyvin, mutta sattui kyllä paljon enemmän. Kolmannen kanssa ei tullut kuin pari "vauhtiraitaa", kuten kätilö kuvaili :-) eikä siis tarvinnut ommella.
tulehtui x 2 vaikka pesinkin haavaan monta kertaa päivässä annoin ilmakylpyä ja kaikki mitä pitikin, en istunut kahteen kuukauteen joten kaiken kaikkiaan karmea kokemus.
Toisessa ei tarvinut leikata, synnytys oli helppo ja nopea. Pieni nirhautuma tuli ja sekin sen takia kun vauva tuli nyrkki edellä :)
Toinen synnytys olikin sektio, mutta kolmas taas alakautta ja piti uudestaan leikata. Mulla ekan ja tokan synnytyksen välissä oli 9 vuotta.
Ponnistusvaihe oli kolmannessa uuvuttava ja 30min. ponnistuksen jälkeen leikattiin siis taas. Parantunut siitä hyvin, vauva vielä alle 1v.
Ekan synnytyksen jälkeen ajattelin, että ei mun alapäästä enää ehjää saa. Epparin lisäksi tuli toisen asteen repeämä. Kahteen viikkoon en istunut ilman tuskanhikeä, mutta sitten alkoikin helpottaa ja paikat parani hyvin.
Tokassa ja kolmannessakin synnytyksessä tehtiin epparit (sydänäänet laski ja syynä oli napanuora kaulan ympärillä), mutta niistä toivuin paljon nopeammin. Pystyin heti istumaan, enkä tarvinut kipulääkkeitä ollenkaan.
2 seuraavaa synnytystä mennyt pienellä repeämällä, joissa kummassakin laitettu 2 tikkiä, eikä haava/tikit ole käytännössä vaivanneet lainkaan. Olen pystynyt istumaan, käymään vessassa jne.
ihan pieniä repeämiä, joihin yhtä tikkiä tai ei yhtään. Oli pieni eppari ja olen itse aina ennen synnytystä venytellyt kädellä noin kk ennen laskettua aikaa. Ei siis mitään ongelmaa ollut epparista
synnytyksessä pitää leikata, kun ei paikat veny. No se nähdään muutaman kuukauden kuluttua. Ekassa synnytyksessä ponnistelin kaksi tuntia ja episiotomian jälkeen vauva lensi ulos.
siis miten teillä voi olla tuo paraneminen noin hidasta??
mulle tehtiin episiotomia, mutta sitä ei juuri huomannut kuin pari-kolme päivää!
ei minusta paha juttu ollenkaan!
ekassa synnytyksessä tehtiin, enkä istunut 5 viikkoon. 2 seuraavaa meni luonnollisilla repeämillä ja paranivat nopeasti.
Tuli vain pieni nirhauma, johon laitettiin yksi tikki.
Vaikka ekan synnytyksen eppari parani tosi nopeasti, pystyin istumaan, käyttämään farkkuja jne, ero tokaan (epparittomaan) synnytykseen oli suuri. Tuntui hassulta, kun ekan synnytyksen muistaen istuuduin aluksi tosi varovasti, kunnes huomasin, että eihän tässä tarviikaan mitään varoa.
Samasta kohtaa tehtiin eppari kuin ekalla kerralla, nopeasti se parani vaikka eihän se synnytyksen jälkeinen toipuminen mitään hauskaa aikaa ole verenvuotoineen ja vuotavine lypsyrintoineen.
Eka lapsi painoi reilu 3 kg, pituus 48 cm ja pää 34 cm. Siro siis. Silti mulle tehtiin kunnon episotomia ja tikkejä oli useita senttejä. Toipumiseen meni aikaa.
Toinen vauva olikin yllättäen yli 4 kg, 51 cm ja pää 37. Alapää säilyi täysin ilman "vaurioita". Pienen nirhauman kätilö oli huomaavinaan, kun pyynnöstäni syynäsi tarkemmin.
Tsemppiä tulevaan synnytykseen, ap!
Ai niin, kummassakin ponnistusvaiheeseen meni samat 20 min. Erona synnytysasento. Ekassa synnytin puoli-istuvassa asennossa jalat telineissä, tokassa synnytin kyljelläni.
Kätilö sanoi, että pieni nirhauma tuli ja laittoi siihen 2 tikkiä. Ei tuntunut missään.
Pystyin ihan hyvin istumaankin jo synnärillä.
Ekan synnytyksen ja epparin jälkeen en istunut moneen viikkoon edes renkaan päällä.
Ei tarvinnut tehdä uudelleen, eikä kyllä olisi ehtinytkään (ponnistusvaihe kesti 2 min.). Repesin vain vähän. Kaiken kaikkiaan helppo toinen synnytys.
piti leikata uudelleen, koska se arpi oikeasti kiristi. Mutta se oli vaan hyvä, koska tokalla kerralla ommeltiin paremmin ja lakkas kiristämästä. Tuntui siis aina seksissä ja esim pidemmillä kävelylenkeillä. Kolmannella kerralla ei sitten enää tarvittu.
Repesin kakkosessa pikkaisen luonnostaan.
Ekassa oli pakko tehdä, kun oli riskisynnytys ja lapsi oli jo lakannut hengittämästä. Kyllä silloin olisi saanut vaikka laittaa mut halki. Ihan kamalaa olisi ollut, jos olisi jätetty tekemättä ja olisin synnyttänyt kuolleen lapsen. Nämä kaksi asiaa ei ole edes samalla planeetalla: lapsen henki versus episiotomia. Mieti säkin ap vähän mittasuhteita!
minä synnytin oli kai sääntö että väliliha leikattiin vaikka vastaan kuinka inisi, "helpommin se siisti leikkaushaava paranee" NOT, eli molemmilla kerroilla leikattiin, toinen kerta ei kyllä ollut niin kauhea, ensimmäisestä jäi kraateri joka ei ollut parantua lainkaan, tikit aukesi ja 60v mies gyne oli ilmeisesti sitä mieltä että sama millainen pimppa mulla on.
samaa täällä itse mietin (vaikka leikkaushaava paranikin nopeasti)
osaa sitten vähän varautua, jos pitääkin leikata taas, ei tule yllätyksenä