Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko kypsynyt perheeseeni syyttä?
05.02.2012 |
Minulla kolme alle kouluikäistä lasta, nuorin 2v. Mieheni joutui yllättäen sairaalaan loppuviikosta ja odottaa nyt leikkausta.
Nuorimmainen sairaana ja ulkona lähes -20 astetta. Sisaruksistani, joilla ei ole omia lapsia, ei ole kuulunut oikeastaan mitään. Vanhemmistani vain aivan välttämättömin. Kukaan ei ole kysynyt miten mieheni voi eikä tarjoutunut katsomaan lapsia, että pääsisin käymään sairaalassa.
Kun pyysin äitiäni meille hetkeksi, hän kyllä suostui, mutta aika nuivasti.
Mieheni kanssa olemme aina auttaneet vanhempiani ja sisaruksiani, käyneet heitä katsomassa sairaalassa ja olleeet kiinnostuneita heidän voinnistaan.
Suoraan sanoen olen nyt ihan kypsä paskaan ja itsekkääseen perheeseeni. Voisivat edes vaivautua kysymään mmiten menee...
Pitäisikö vain antaa moisten juntturoiden olla ja tulevaisuudessa suhtautua heihin samalla välinpitämättömyydellä? Vai valitanko turhasta?
Kommentit (11)
kumminkaan alennu samalle tasolle heidän kanssaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaa suusi ja pyydä apua, niin voit sitä saadakin.
Avaa suusi ja pyydä apua, niin voit sitä saadakin.
Mutta todella nuivan vastaanoton myös... Äitini tuli käymään, että pääsin nopeasti sairaalassa käväisemään ja lähti samalla ovenavauksella, kun palasin.
sairastumisen vuoksi, vai oletko kypsynyt perheeseesi jo aiemmin?
Vaikuttavat vähän välinpitämättömiltä, mutta syitä voi olla muitakin, jotka selittäisivät, etteivät ole kyselleen vointia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeile jotakuta sisaruksistasi tai miehen äitiä. Pyydä ihan rohkeasti, siitäpä sitten tiedät, miten itsekin alat suhtautua. Välejä ei kannata poikki laittaa, mutta suoraan voi sanoa seuraavan kerran kun tarvitsevat apua, että autan tämän kerran, mutta olen kyllästynyt siihen, että tämä auttaminen on niin yksipuolista.
Äitini on todella itsekäs ja sisarukseni kai ottaneet hänestä mallia. Olen alkoholistiperheen vanhin lapsi ja aina huolehtinut äidistäni ja sisaruksistani. Viime vuosina vain alkanut kyllästyttää tämä välinpitämättömyys.
Mieheni on aina ollut avulias perhettäni kohtaan ja veljeni on jopa monta kertaa sanonut, että mieheni on hänelle todella läheinen ja hyvä ystävä. Ei kai sitten kuitenkaan osaa yhtään nähdä omaa napaa pidemmälle...
Nyt vain tuntuu siltä, että tekisi mieli lopullisesti etääntyä koko typerästä perheestä, kun kerran välittäminen on niin yksipuolista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sä nyt omalta äidiltäsi voit kysyä miksi auttaminen on niin vaikeaa? Ja kerrot että nyt tarvitset apua ja jos ei auttaminen huvita niin sitten on turha sitä itse olettaa saavansa apua. Mutta nyt nainen suu auki!
Miehen äiti on kyllä tulossa meitä auttamaan, kun mies kotiutuu sairaalasta. Oma perheeni tässä lähinnä ärsyttää. Taidan ottaa asian puheeksi ainakin äitini kanssa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se suoraan puhuminen on niiiin vaikeaa? Kai sä nyt omalta äidiltäsi voit kysyä miksi auttaminen on niin vaikeaa? Ja kerrot että nyt tarvitset apua ja jos ei auttaminen huvita niin sitten on turha sitä itse olettaa saavansa apua. Mutta nyt nainen suu auki!
Jos äiti noin suoraan ilmaisee nuivan asenteensa hädän hetkellä, niin eiköhän hän kestä kuulla toisen osapuolen suoria mietteitäkin asiasta.
Alue: Aihe vapaa
Vai kannattaisiko ottaa asia ihan avoimesti puheeksi heidän kanssaan?