Lue keskustelun säännöt.
Mä olen niin ärtynyt lapsiini - miten rauhoittuisin?
29.01.2012 |
Mulla siis kävelemään opetteleva pieni ja vähän isompi lapsi. Nämä pakkaspäivät, kun ei voi kuin piipahtaa ulkoilemassa, on venyttäneet mun pinnan ihan äärimmilleen. Koko ajan jotain vinkunaa, tahtomista, säätämistä. Ja pienempi, reppana, muksahtelee vaikka kuinka vahtisin ja on usein itkuinen koska tekee useampaa hammasta yhtä aikaa.
Miten mä saisin hermoni hillittyä, etten olisi tällainen syvään huokaileva, mielessään hiljaa kiroileva, tympeä äiti? Koska tällaistahan äitinä olo on; jatkuvaa lasten "palvelemista", siivoamista, puuduttavia rutiineja, jatkuvaa pientä puuhastelua että asiat pysyy jotenkin järjestyksessä. Eihän tää tästä mihinkään muutu. Kai tästä nauttisi enemmän jos osaisi jotenkin relata.
Kommentit (2)
Eli tehdään jotain poikkeavaa!
Koko päivän voi rakentaa eri rytmiin; lämmitä sauna ja menette aamupäiväksi lutraamaan lämpimällä vedellä? Vesipestävät sormivärit voi ottaa seinien maalaamiseen mukaan vaihteluna?
Isoon kylppäriin voisi laittaa vaikka kesäsen ulkokahluualtaan?
Tai teette pakkasella vaikka pullia joita juotte olkkarissa tai kokonainen piknikki olkkarissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keksi välillä jotain arjen piristystä lasten kanssa, siis jotain pientä poikkeamista säännöistä, joka piristää sinua ja lapsia, tai joka tekee jotain asioita helpommaksi ainakin sinulle. En osaa sanoa, mikä sinulle olisi sellaista, mutta itse saatoin joskus ottaa olkkarin lattialle pari patjaa, joilla makoilin päivällä ja annoin lapsen leikkiä/katsella telkkua siinä patjoilla, rakentaa majaa tyynyistä ja peitosta, ja siivota ne pois vasta illalla. Tai lähteä lapsen kanssa puiston sijaan ostoskeskukseen, jossa söimme epäterveellisesti ja lapsi sai leikkiä leikkipaikoilla, joissa uusia ja mielenkiintoisia leikkivälineitä. Tai lähteä kaupungin toisella puolella olevaan uimahalliin, jossa tiesin olevan kivan pikkulasten altaan + lämminvetisen altaan, jossa itsekin tarkenin lapsen kanssa uida.
Toki minulla oli paljon helpompaa liikkua ja keksiä noita pieniä arjen piristyksiä, kun oli vain yksi lapsi, mutta varmasti sinäkin keksit jotain, mitä kahden lapsen kanssa voisi välillä tehdä. Arkea jaksaa paljon paremmin, kun siitä pääsee joskus eroon, eikä pienet poikkeamiset rutiineista yleensä lapsiakaan haittaa.