Mies kavahtaa kosketustani, mitä teen?

lopetat ne kohteliaisuuspusut ja keskityt muutenkin vaan omaan napaasi kyllä se sitten varmaan jotain huomaa.

Tuota....



Lueppa tuo oma juttusi uudestaan ja kysy sitten mikä avuksi?



Ymmärrän kyllä, että sitä voi olla omalle tilanteelleen sokea (usko pois, minäkin olin) mutta onhan se nyt ihan päivän selvää ettei miehesi sinua halua = ei rakasta. Kaiken karun kokemani jälkeenkin kuitenkinhaluan uskoa, että jos rakastat haluat koskea.



Tidän sen itsestäni. Jos en halua roikkua miehessä koko ajan kiinni juurikin kuvailemallasi tavalla, en rakasta häntä. En tunne fyysistä vetoa miehiin vois "vain tykkään".



Minun täytyy olla hulluna mieheen halutakseni koskea häntä.

itsekin kavahdan sellaisen miehen kosketusta josta en ole fyysisellä tasolla kiinnostunut. Oli kyseessä sitten tuttu tai tuntematon. Asiaa ei auta se, että vaadit häneltä kosketusta tai tunget itsesi aina kiinni häneen. Se tuntuu hänestä ahdistelulta ja pahalta.



Asiasta voisi tietysti yrittää keskustella, tyyliin etkö enää ollenkaan halua minua, mutta eipä ne miehet yleensä halua tuollaisista asioista keskustella.



Kuinka monta lasta ja kauanko yhdessä?

Että jos en enää halua koskea, on peli menetetty. Tiedän, että miehet on erilaisia tässä asiassa. Tämä kosketuksenpuute ei ole päivittäistä. Se liittyy niihin päiviin, kun hän on univelkainen ja ärtynyt, Toisen kosketus tuntuu silloin kuulemma vaativalta ja estää nukahtamisen.



Etsin tässä keinoja palauttaa vetovoima. Jospa lakkaan itse koskemasta?

Tuollainen kosketusta karttava jakso voi tulla ihmisellä esimerkiksi silloin, kun hän aikuisena käy läpi lapsuutensa traumoja. Niitä, joita hän ei ehkä ole lainkaan muistanut kokeneensa. Esimerkiksi epämiellyttäviä kosketteluja, joiden kohteena hän on ollut liian pienenä. Näitä voi tulla pintaan terapian yhteydessä tai ilman sitä.



Eli älä vedä liian hätäisiä johtopäätöksiä. Vetäydy vähän ja jää odottamaan. Jos tilanne on puolen vuoden kuluttua sama, voit huolestua. Eiköhän mies siihen mennessä kuitenkin ole jo avautunut asiastaan, mikä se sitten onkin.

miehelläsi on joku toinen ja ei voi olla enää kanssasi. Minulle kävi niin etten voinut enää koskea mieheeni kun olin löytänyt toisen.



Sinuna nostaisin kissan pöydälle ja kysyisin asiaa suoraan, onko hänellä toinen.

Itse ajattelisin ensin, että tietyt elämänvaiheet voi tehdä tuon, ja se voi olla joku "vaihe". Pitkässä suhteessa niitäkin tulee ja menee.



Itse esim tällä hetkellä en niinkään kaipaa miehen kosketusta, minulle puhkesi paha krooninen perussairaus, ja on stressiä lapsen (ei ole mieheni lapsi) tapaamisjärjestelyistä, oikeudenkäyntiä (ei mun aloitteesta) yms, ja tuntuu että sietokykyni on täynnä. Tällaisessa tilanteessa minusta ainakin tulee vetäytyvä, voin ihan jo fyysisesti huonosti, ja tekee mieli olla yksin ja levätä. Eniten ilahduttaa miehen tuomat piristykset, mm kirjat, leffat yms, ja ihan konkreettisesti tarjoama apu. Kosketusta ei ole ikävä, pari hellää halausta riittää, kaikki muu on mielestäni tällä hetkellä ahdistavaa.

En kuitenkaan ajattele, että en enää rakastaisi miestä, mutta tilanne on tehnyt minusta tällaisen, kun tilanne on eri, niin kosketustkin tuntuu taas varmati eriltä. Esim seksi on ihan viimeinen asia, mitä tällä hetkellä tekee mieli miettiä.

Itselläni esim normaalissa tilanteessa kuukautiskierto (koen siihen liittyvät asiat ja vaihtelut tosi voimakkaina) vaikuttaa tosi paljon siihen, miltä tuntuu miehen kosketus ja lähellä olo.

En ole koskaan oikein tykännyt siitä, että minussa "roikutaan kiinni", voi olla että ns oman tilan tarpeeni on keskimääräistä suurempi. Ahdistaa jos lapsikin koko ajan roikkuu fyysisesti kiinni. Ihmiset on erilaisia. Silti rakastan sekä miestä että lastani.

Meillä on ollut repiviä riitoja, joiden päätteeksi olen yrittänyt hakea sovinnon sinetiksi halausta. Mies on kokenut nuo fyysiset lähestymiset ahdistavina. Hän on aika herkkä ärsykkeille. Ehkä on luoneet negatiivisen väreen läheisyyteen? Onkohan asia enää korjattavissa?

hei mut sehän voi olla mieskin. Onko miehesi bi tai peräti homo.

nyt loppu ne kohteliaisuuspusutkin. Ei enää halaakaan.