Lue keskustelun säännöt.
Miehet ja hoitovapaa
31.01.2012 |
onko kenenkään mies ollut hoitovapaalla?
Meillä mies suhtautuu hoitovapaaseen täysin mahdottomana ajatuksena. Minulla on kaksinkertainen palkka mieheen nähden joten minun hoitovapaalla olo olisi käytännössä mahdotonta. Mies ei puheidensa mukaan kehtaa jäädä hoitovapaa, mutta hänen mielestänsä minun pitäisi hoitaa lapset kotona ja ansaita lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin perheelle elanto. Sen sijaan, jos hän olisi hoitovapaa voisin vaan käydä normaalisti töissä ja saisin enemmän palkkaa.
Kommentit (10)
sun mies jotenkin vajokki? 1800-luvulta?
Mun mies on ollut hoitovapaalla 1,5 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti keskustelemalla ja argumentoimalla saat miehesi ymmärtämään, että hänen odotuksensa ovat kohtuuttomat.
Miesten hoitovapaa ei ole kovin yleistä, mutta käytäntö on kyllä muuttumassa. Vanhempainvapaakin jaetaan (osin taloudellisten kannustumien takia) nykyään tasaisemmin kuin ennen. On hienoa olla etulinjassa, kerro se hänelle.
Juttelemista, juttelemista, juttelemista.
T. eräs, jonka mies jää omastakin halustaan hoitovapaalle, kunhan on sen aika.
omasta mielestään työssä, josta ei voi olla pois. Muuten on hyvä isä ja viettää paljon aikaa lasten kanssa ja osallistuu tasa-arvoisesti kodin hoitoon.
ap
Eikös nykyään ole ihan muodikastakin isien jäädä hoitovapaalle? Ainakin mä oon siinä käsityksessä, kun jatkuvasti saan kuulla miten siskon mies, kummin kaiman veli, naapurin nuori isä ja milloin kukakin on jäänyt hoitovapaalle ja se on ollut niin antoisaa ja silmiä avaavaa ja sitä ja tätä eikä sitä mistään hinnasta vaihtaisi pois. Ja näissä tapauksissa kyse on ollut 1-6kk hoitovapaista.
Mun mieheni on ollut nyt yhteensä 4 vuotta hoitovapailla. Ensin esikoisen kanssa minä olin äitiysloman ja vanhempainvapaan, mies jäi hoitovapaalle siihen asti että lapsi oli 3v. Toisen lapsen kanssa minä olin äitiysloman, vanhempainvapaan ja 2kk hoitovapaalla, ja sitten mies jäi hoitovapaalle siihen asti että lapselle tulee 3v täyteen. Kolmannen lapsen kanssa tullaan toimimaan aivan samoin, eli minä olen kotona noin vuoden, ja palaa sitten töihin, ja mies jää hoitovapaalle. Tällä ei ole tekemistä sinänsä palkan tai minkään sellaisen kanssa, vaan lähinnä sen kanssa, ettei minua huvita olla kotona sen pidempään. Menen mieluummin töihin, ja toisaalta mies saa sitten hoitovapaansa lomassa tehdä keikkatyönä sitä, mitä haluaakin tehdä työkseen, eikä tarvitse tehdä puuduttavaa päivätyötä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos sä olet hoitovapaalla, on kohtuutonta olettaa, että vietät viikonloput ja illat tienaamassa?
Tuntuu siltä, että teidän pitäisi istua ilta excelin ääressä ja tehdä budjettia - katsoa, mitkä on tulot ja menot hänen käydessä töissä vrt. sun käydessä työssä. Sen jälkeen kalenterin kanssa katsoa, paljonko teille jää yhteistä aikaa, jos sä tekisit viikonloppukeikkaa. Se havainnollistaisi varmaan tilannetta.
tänään aikaisemmin kuinka hoitovapaa vaikuttaa miehen muualla asuvien lasten elatusmaksuun.
Mutta ei mua sentään lynkattu ihan täysin.
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1553895/mieheni_jaa_…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolen vuoden jakson kerrallaan. Ekalla kerralla ei n 200 hengen firmassa ollut edes lomaketta, jolla hoitovapaata haetaan. Eli aika uranuurtaja oli ja ylpeä sellainen.
Ensimmäisen hoitovapaajakson puolisoni halusi pitää ihan vaan omasta halustaan, kun esikoinen oli vuoden vanha. Toinen oli järkiperäisempi ratkaisu, minulle oli ammatillisesti tärkeää olla silloin töissä.
Taloudellisestikin hoitovapaajakson jakaminen oli järkevää, molempien verotus työssäoloajalta keveni ko vuosina.
Nyt lapset eskarissa ja ekaluokalla ja olemme molemmat osittaisella hoitovapaalla. Työtävieroksuviako? (Oikeesti molemmilla hyvät ammatit, palkat ja työpaikat, mutta vähempikin työnteko riittää...)
ja uskon että vaikutti lämpimästi lapsen ja isän suhteeseen kun en aina itse ollut paikalla höseltämässä :) Meillä vaikutti taloudellisetkin realiteetit, palkallani saatiin maksettua kaikki että lapsi pystyttiin pitämään kotihoidossa. Mies on pienituloisempi. Koki kyllä välillä kotona olon raskaanakin, mutta myös antoisana. Samaahan se naisellakin samassa tilanteessa on. Mielestäni itselläni jäi kuitenkin töiden jälkeen ja viikonloput aikaa olla lapsen kanssa ihan riittävästi.
Suosittelelen lämpimästi. Miehen ja lasten välinen suhde on taatusti läheisempi kuin mitä olisi jos isä ei olisi ollut hoitamassa kaikkia jälkeläisiään.
Miten niin miehesi ei "kehtaa" (tarkoittaako tämä nyt savolaisittain viitsimistä vai ihan ilkeämistä?). Onpa huono itsetunto miehellä, jos ei uskalla jäädä OMIEN lastensa kanssa hoitovapaalle!