Siis miten te ootte jaksanut käydä töissä raskaana??

ja hyvin jaksanut, on hyvä peruskunto enkä jää sängynpohjalle vaikka huono olo olisikin ollut.

Mulla ei ole edes erityistä väsymystä, mutta tuntuu etten uskalla tehdä mitään. Tänään jouduin nostelemaan vähän raskaampia kasseja, ja heti tuntui että ottaa mahasta. No, ehkä olen vain hysteerinen esikoisen odottaja, mutta kuitenkin! Ihmettelen heitä, joilla oikeasti on huono olo koko ajan ja väsyttää, miten siinä jaksaa mitään tehdä?

mutta näin vaan kaataa raskaus ihan kumoon työpäivän päätteeksi. Vapaa-aika menee potiessa ja nukkuessa, eikä ole edes ensimmäinen lapsikaan.

taktikoin vielä niin että pidin sinä kesänä lyhyen kesäloman jolloin sain olla lapsen kanssa kotona vanhempäinloman päätytyä kauemmin ja palkka juoksi.

väsymys jossain vaiheessa hellitä. Tsemppiä!

lähettäkää jaksamisia, voi kamala sentään kun ei kotona kehtaa valittaakin vielä kaiken lepäämisen lisäksi :(



ap ja kolmas lapsi

Viimeisillä työviikoilla tosin istuin välillä, kun selkään meinasi vähän ottaa koko päivän seisominen/käveleminen/kantaminen/nostelu. Päivääkään en ollut sairaslomalla. Vielä samana päivänä kun synnytin olin tekemässä raskaita lumitöitä pihallamme.. :D

ota saiqquu :)kuka tahansa järkevä ihminen tajuaa!

Ei oma hyvä peruskunto kauheesti lohduta, jos oksentelee päivät pitkät, kaikki ruoka ja juoma ällöttää ja ainoastaan hyvällä tsäkällä saa jotain alas, jotta jaksaisi. Onneksi aamupahoinvoinnit on viimeisen viikon aikana tullu lievemmäksi ja jaksaa edes jotenkin.

mä en ole oksentamaan päässyt kuin muutaman kerran, mutta töissä pidättelen useita kertoja päivässä. hyhhyh kun vaan menis ohi. kohtahan se on pakko mennäkin, rv9

vielä aamulla (rv 40+4) ja vauva syntyi illalla. kotona jo useampi pieni lapsi.

jouduin sairaslomalle joskus viikolla 30, kun en jaksanut. Seuraavassa raskaudessa loppuraskauden aikaan minulla oli onnekkaasti kesken eräs tutkimusprojekti. Sain istua tietokoneen ääressä ja syöttää äärimmäisen yksinkertaisia nolla-yksi-kaksi -juttuja taulukkolaskentaohjelmaan papereista omaan tahtiin, siinä vaiheessa ei vaadittu ajattelutyötä lainkaan. Pärjäsin ihan äitiysloman alkuun asti vaikeuksitta.

on vähän huvittavaa.... loppuraskaudessa ymmärrän.

Eri juttu, jos kärsii niin pahoista pahoinvoinneista, että mikää ei pysy sisällä lainkaan, silloin tarvitaan lepoa.

vaiheessa on väärin. raskaus ei ole sairaus.

Olin töissä isossa vaateliikkeessä ja jossain vaiheessa aina kun ei ollut asiakkaita istuin nojatuolissa huilaamassa :) Työkaverit suorastaan pakottivat minut huilaamaan, kun olin aika poikki. Lisäksi haalin itselleni kaikki sellaiset puuhat, joissa sai istua.

Jos vaikka ajaa raskasta kalustoa ja ajaessa silmät lupsuu kun ei jaksa.



Ei ole raskaus mikään sairaus, mutta raskausoireet ovat välillä sellaisia että ei kannata olla töissä aiheuttamassa vaaratilanteita.



Ihan sama jos joku ottaa nokoset toimiston soffalla, mutta tässä maassa naiset tekevät muutakin kuin vastaavat puhelimeen mitä nyt maskaran korjaukselta kerkiävät.



T: 40000 kiloa ei ole leikin asia