G: Jos sinulle tulee päivävieraita 92km päästä, mitä tarjoat?

veljeni perheen kanssa toimii sanaton sopimus; tulevat pitkästä matkasta juurikin aamupuuron voimalla. Laitan (vähän parempaa) ruokaa tyyliin hirvipaisti ym. jonka jälkeen jälkkärikaffit hyvällä tortulla :D



Sitten vielä jos kylästely venyy palataan siihen paistiin myöhemmin



Kyllä vieraanvaraisuus on kaunista- tai sitten junttius ei ole

terv. pohjalaisemäntä

ja kahvit perään.



Meillä käy jonkin verran vieraita yli 100 km matkoilta ja aina etukäteen kerron, että ruokaa on sitten tarjolla (erityisruokavaliot huomioituna). Ärsyttää vieraat, jotka silti tankkaavat mahansa ennen tuloaan - en kai ihan NIIN huono kokki ole.

Mutta itse en mene kylään ruokaa odottaen, vaan ruokin perheen viimeisellä huoltsikalla ennen määränpäätä.



Paitsi tietenkin, jos kyläpaikasta on tarjottu, että ei tarvi käydä syömässä vaan kylässä tarjotaan makaronilaatikkoa, niin silloin tietenkin mennään perille syömään.



Tuollaisia asioita ei kannata jättää arvailujen varaan vaan puhua ihan oikeilla sanoilla. Jos olen itse menossa kylään, niin sanon kyläilystä sovittaessa, että me käydään siinä huoltsikalla syömässä, että ei meille tarvi ruokaa laittaa. Ja joskus vastapuoli sitten sanoo tähän, että oukei, joskus taas sanoo, että tulkaa ihmeessä meille syömään.



Mulle käy ihan yhtä hyvin nuo molemmat toimintatavat. Mun tehtävä on myöskin pitää huoli siitä, että lasten ei tarvi olla nälässä. Niinpä mä myös pidän siitä huolen, enkä tee vain oletuksia.

Vaikka ei vieraat tulisi edes noin pitkästä matkasta, mutta tulevat lounasaikaan, niin meillä ruoka katettuna sekä vieraille että omalle väelle.

Minusta tuossa tilanteessa olisi ollut odotettavaa, että kylässä saa ruoan.

Mitenkähän ystäväsi ajatteli, että ruokit lapsesi? Otat heillekin purkit mukaan vai?



Aika outoa kyllä. Totta kyllä, että kannattaa itse vaikka kysyä, jos emäntä ei itse sano, että ruokaa tarjolla, mutta jotenkin niin itsestään selvästi odottaa, että ruoka olisi ollut, joten ei tule mieleen tietysti kysyä.

kyl meillä tarjotaan aina ruoka ja kahvi jos tulee noin kaukaa. ja jos vaik naapuri sattuu tupaan ruoka-aikaan niin kysyn maistuuko.ja pyrin homaamaan aina jotain syötävää myös moniallergia ihmisille vaikka se välil hankalaa onkin.



ehkä meil käy vieraita liian harvoin. passaan pilalle et joku joskus edes tulis

tarjonnut ruokaa tuossa tilanteessa. Olikohan itsekään ehtinyt syödä? Itse tarjoan aina vieraille kunnon ruokaa vaikka tulisivat ihan samasta kaupungista...

kyllä mä tarjoon ruuan vaikka tulisi parin kilsan päästä jos tulee ruoka-aikana kylään..

Jos meille tulee vieraita kauempaa niin teen aina ruuan ja ilmoitan myös että täällä on sitten ruoka! Ja varsinkin kun lapsiperhe tulossa. Ja eihän noin kaukaa ajella kahville vaan tullaan pidemmäksi aikaa. Minä teen usein ruuan vaikka tulis läheltäkin, kun eihän siinä ehdi juuri mitään aikaa viettää, kun menee aikaa ennenkuin lapset ryhtyy leikkimään keskenään ja niin olisi jo jollakin nälkä.

niin kuin mulla on tapana. Jos olisin ollut sinäolisin varmaan sanonut, että lapsilla taitaa olla nälkä ja kysynyt olisiko mahdollista saada vaikkapa leipää.

haluaako vieras ruokaa vai kahvia pelkästään. Ja jos ruokaa, niin kyselen myös ruokatoiveita, sillä on kurjaa jos olen tehnyt ruokaa jota toinen inhoaa.

Varsinkin jos menen lasten kanssa.

mutta olen siihen kasvanut. Meillä kotona pöytä aina notkui ja isäntäväki lähes kulki lautanen kädessä perässä kunnes vieras söi. Mutta olen huomannut että kaikille ei ole noinkaan päivänselvässä tilanteessa kuin ap:n stoori yhtään pelisilmää. Joku voi oikeasti olla niin käsi ettei tarjoa kaukaa tulleille vieraille, edes lapsille kunnon ruokaa. Kaverillasi saattaa käydä harvoin vieraita tai heillä on lapsuudenkodissa vain kahvitettu vieraita. Ehkä hänen äitinsä oli "meillä ei sitten ruokita naapurin kakaroita" -koulukuntaa. Oli syy mikä tahansa, ajattelevaisuudesta uupui. Ensi kerralla tiedät että ystäväsi on hieman kömpelö, ehkä otat asian puheeksi jotenkin hienovaraisesti? Tai sitten käytät lapset muonapaikan kautta jos käykin ilmi ettei ystävällä ole aikomusta muuttaa tapojaan. :P

Teen aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan joka päivä. Kaikki vieraat ja tutut syövät kanssamme jos vaan maistuu.

se, että olet siellä 4 tuntia? Meillä vieraat yleensä yhden tunnin ja kyllä sen pärjää ilman ruokaakin.

se, että olet siellä 4 tuntia? Meillä vieraat yleensä yhden tunnin ja kyllä sen pärjää ilman ruokaakin.

Meillä on vieraita usein lähempääkin ja aina tarjotaan ruoka + kahvi ja useimmiten kyläilyssä menee useampi tunti.

Mä koen hankallammaksi ns tunnin vieraat jotka haluais heti kahvin vaikka meillä on just ruoka.

Jos on ihan vaan "tavallinen" vierailu, kaveri tulee käymään ja ei ole mitkään juhlat tai synttärit tms. niin laitan sitä samaa lounasta, mitä muutenkin söisimme. Meillä olisitte saattaneet saada esim. siskonmakkarasoppaa, jauhelihapastaa tai lihapataa.

se, että olet siellä 4 tuntia? Meillä vieraat yleensä yhden tunnin ja kyllä sen pärjää ilman ruokaakin.

ja on pieniä lapsia, lienee selvä, että lounasta tarvitaan. Ja sadan kilometrin päästä nyt ei ihan vaan tunniksi viitsi lähteä, kyllä silloin yleensä ollaan vähintään muutama tunti. Eri asia, jos tullaan naapurista. Ja eri asia olisi, jos olisi sovitta, että vasta lounaan jälkeen lähdetään ajamaan.

tulee vieraita (anoppi ja appi) viikoittain sadan kilometrin päästä, mutta ei tarjota koskaan ruokaa. Käykööt syömässä jossain, meillä on jo neljä suuta ruokittavana ja touhua niin paljon, että hyvä kun ehtii omille lapsille sitä ruokaa laittaa. Ei kai niille vieraille mitään hienoa tarvitsisi, mutta ei niille viitsi mitään hernerokkaakaan tarjota. Kuitenkin pitäisi olla parempaa ruokaa, salaattia, leipää, leikkeleitä, yms yms. Siihen päälle vielä kahvitukset ja tarjottavat.

ja paljon ruokaa. Siinä sivussa menee anoppi ja appikin jos ovat käymässä (asuvat 8km päässä).