Jouduin taas tahtomattani kaveriksi...
Taas kerran kävi niin, että ennalta tuntematon ihminen jonkun aikaa kanssani juteltuaan ilmoitti, että olisi kiva mennä joskus vaikka kahville ja pyysi puhelinnumeroa. Koska siinä ihmisessä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa, en osannut kieltäytyä (en halunnut loukata), vaikka tosiasiassa minulla ei riitä kiinnostusta eikä aikaa käydä vieraiden kanssa kahvilla - hyvä kun jaksaisin edes oikeiden ystävieni ja sukulaisteni kanssa pitää yhteyttä...
Ajattelin kai, että ainahan sitä lupaillaan, että "joo, mennään kahville tai jotain", mutta se jää siihen. No, tämä ihminenpä lähetti hetimiten viestin, jossa aika ja paikkakin jo valmiiksi mietittynä... Pakkohan se kai on mennä...
Miten ihmeessä sitä onnistuisi ystävällisesti kieltäytymään jo siinä vaiheessa, kun joku pyytää numeroa?
Kommentit (4)
on aina hyvä syy. Yleensä ihmiset luovuttavat, kun pari kertaa on ollut estynyt.
tilanne sinänsä. Jos itseltäni joku vieraampi kysyisi numeroani niin en kyllä tiedä mitä vastaisin, jos en haluaisi antaa numeroani. Ehkä voisit nyt ilmoittaa uudelle ystävällesi, että tämä hänen ehdottama ajankohta ei sinulle sovi, ja että "katsotaanko myöhemmin sopivampi päivä"?
Pian tämä muija olikin meillä kylässä ja esitti olevansa bi seksuaali ja ehdotteli kaikenlaista ja puhui omista seksikokemuksistaan...
Pistinpä kylmästi kaveruuden poikki.
Soitteli vielä perään ja haukkui minut,mutta
en halua olla tollaisen sairaan henkilön kaveri...
Mutta nyt tuntuu, että vastapuoli kaipaa seuraa niin kovasti, että tulee olemaan vaikeaa saada hänet luovuttamaan...
Mikä voisi olla ystävällinen tapa kieltäytyä antamasta numeroaan; pitäisikö pahoitella heti alkuunsa, että "tiedätkös, olen niin hirveän huono ja laiska pitämään ihmisiin yhteyttä, ettei varmaan oikeastaan kannata edes vaihtaa numeroita..."?
ap