päästäisitkö n. 1,5vuotiaan lapsen isovanhempiensa kanssa ulkomaanmatkalle?
eli etelään, viikon reissu?
en itse oikein tiedä mitä nyt tehdä, vanhempani maksaisivat lapsen matkan ja kaikki kulut matkan aikana. haluaisivat tosissaan lapseni mukaan.
vanhempani ovat hoitaneet lastani ennenkin, mutta yökyläilyt ovat olleet aina vain sen 1vuorokauden kerrallaan.
en usko että lapsi saisi kummoisempia traumoja, mutta pelottaa että alkaa ikävöimään meitä vanhempiaan ja kaikkien loma menee pilalle itkevän lapsen takia.
toisaalta ei ole ikinä ennen ollut ulkomailla, ja varmasti on kaikkea mukavaa ja jännittävää, uutta.
vanhempiini luotan 100%, ja lapseni rakastaa heitä ylikaiken.
mutta siis, päästäisittekö te?
ja vaihtoehdot ovat vain; joko lapsi ei lähde tai sitten lähtee. me vanhemmat emme ole menossa mukaan missään tapauksessa.
Kommentit (53)
siihen että lapsi olisi päivähoidossa sen viikon. näkee vanhempiaan joo illalla ja aamulla mutta sen 8h tai yli olisi silti ilman meitä.
vertaen siihen että viikon reissussa olisi tärkeät ihmiset kokoajan lapsenkanssa.
ihan mielenkiinnolla kysyn, ettekö te pieninä ollut isovanhempienne kanssa jossain ilman vanhempianne?
itse muistan aikaa kun kävimme tekemässä reissuja pitkin suomea (ilman vanhempiani) ihan alle kouluikäisestä lähtien. loppuivat sitten kouluikäisenä koska vaarini kuoli äkillisesti.
ja kyllä oon aina tykännyt niistä reissuista. en kaikkea muista todellakaan mutta kyllä jotkut muistot puskevat hyvin läpi, kuten kun ensimmäistä kertaa näin elävän lehmän.
terveisin ap :D
ja nyt en puhu enään 1,5vuotiaasta vaan tyyliin 3vuotiaasta. todellako ette anna lapsianne ikinä hoitoon? oon myös huomannut että toi 1vuotiaana yhden päivän hoidossa, kaksi vuotiaana kaksi etc. homma on täyttä shittiä.
ihan mielenkiinnolla kysyn, onko teidän lapsenne riippuvaisia teistä vanhemmista? itkevät peräänne jne. seuraa kauheat huutopotkuraivarit kun poistutte näkyvistä? siis te jotka ette anna alle 6vuotiaita hoitoon tai muksu ikinä ollut hoidossa missään. onko lapsenne sosiaalisia? omatoimisia?
mutta joo, 1,5vuotias liian pieni. mutta näillä näkymin annan kyllä 3vuotiaan heille mukaansa jos lapsikin haluaa.
koska itse luotat vanhempiisi. Jos he osaavat vahtia ettei juokse ja karkaa. Jos olet varma että pysyvät hänen perässään, se minua eniten huolettaisi. Jos vanhempasi ovat lapselle tuttuja, matka voi mennä yllättävän hyvin. Kyllä tuon ikäinen nauttii matkasta!! On lämmintä ja leikkipaikkoja, vaikka mitä kivaa. Siitä vain! Olet varmasti iloinen kun huomaat että kaikilla oli hyvä matka.
Pitäisi olla ihan itsestäänselvää ette ei tietenkään!!!
Viikko erossa vanhemmistaan jonkun etelänmatkan takia. No ei tod!
Eri asia on jos esim yh-äiti olisi kuolemansairas ja joutuisi sairaalaan, sitten tuonikäinen pärjäisi mummolassa,kun olisi pakko.
Mutta joku lomamatka,mistä lapsi ei tule muistamaan mitään-aivan älytön idea!!
Tuonikäiselle pelkkä viikonloppukin olisi PIIT-KÄ aika olla vanhemmista erossa. Kun ei hän käsitä käsitettä AIKA, eikä hän käsitä että äiti ja isä eivät ole vaan kadonneet,vaan tulevat takaisin.
Voi ap,hyvä,lue vaikka vähän lapsipsykologiaa, äläkä pidä pientä lastasi liian isona, se ei ole hyväksi hänelle!!!!
Vaikka päivät onkin tarhassa tai isovanhemmilla hoidossa, niin pieni lapsi pääsee edes yöksi vanhempiensa luokse.
siihen että lapsi olisi päivähoidossa sen viikon. näkee vanhempiaan joo illalla ja aamulla mutta sen 8h tai yli olisi silti ilman meitä. vertaen siihen että viikon reissussa olisi tärkeät ihmiset kokoajan lapsenkanssa. ihan mielenkiinnolla kysyn, ettekö te pieninä ollut isovanhempienne kanssa jossain ilman vanhempianne? itse muistan aikaa kun kävimme tekemässä reissuja pitkin suomea (ilman vanhempiani) ihan alle kouluikäisestä lähtien. loppuivat sitten kouluikäisenä koska vaarini kuoli äkillisesti. ja kyllä oon aina tykännyt niistä reissuista. en kaikkea muista todellakaan mutta kyllä jotkut muistot puskevat hyvin läpi, kuten kun ensimmäistä kertaa näin elävän lehmän. terveisin ap :D ja nyt en puhu enään 1,5vuotiaasta vaan tyyliin 3vuotiaasta. todellako ette anna lapsianne ikinä hoitoon? oon myös huomannut että toi 1vuotiaana yhden päivän hoidossa, kaksi vuotiaana kaksi etc. homma on täyttä shittiä. ihan mielenkiinnolla kysyn, onko teidän lapsenne riippuvaisia teistä vanhemmista? itkevät peräänne jne. seuraa kauheat huutopotkuraivarit kun poistutte näkyvistä? siis te jotka ette anna alle 6vuotiaita hoitoon tai muksu ikinä ollut hoidossa missään. onko lapsenne sosiaalisia? omatoimisia? mutta joo, 1,5vuotias liian pieni. mutta näillä näkymin annan kyllä 3vuotiaan heille mukaansa jos lapsikin haluaa.
Se nyrkkisääntö, että 1-vuotias kestää 1vrk eron vanhemmastaan,2-vuotias 2vrk, 3-vuotias 3vrk JNE, ei kyllä ole mitään shittiä niinkuin itse sanot,vaan ihan lapsipsykologien tekemä ehdotus ja toteamus siitä mitä lapsi psykologisesti kestää ja mikä on sille lapselle hyväksi,
Jos sinä et näe mitään eroa sillä, että lapsi on päivisin hoidossa ja iltaisin kotonaan, ja se,että lapsi on viikon yhtäputkeen hoidossa- on kyllä todella hälyyttävää. Sinulla ei ole siis minkäänlaista tajua siitä mitä pieni lapsi tarvitsee. Ehkä kannattaisi antaa se lapsi isovanhemmilleen kokonaa,että he olisivat lapsen viralliset huoltajat.
Olet joko todella nuori,tai sitten vaan vastuuntunnoton, ja sinulta puuttuu täysin käsitys siitä mitä pienelle lapselle isä ja äiti merkitsee. Ja tässä pienenä lapsena tarkoitan alle kouluikäistä.
En missään nimessä päästäisi.
en usko, että noin pieni hyötyisi matkasta mitenkään. Rutiinmit vain rikkoutuisivat ja ero vanhemmista olisi turhan pitkä. En päästäisi. Sitten päästäisin, kun ymmärtää jotain matkasta, voi muistaa sen isompanakin vielä ja osaisi itse haluta reissuun.
Reissuun isovanhempien kanssa. Tuonikäinen on aika vauva vielä.
En todellakaan vauvaa. Vaikka luotto olisi kuinka 100 prosenttinen. Eipä taida isovanhempienkaan päätä pakottaa, kun muista ehdottavat.
kanssa kovin tuntemattomiin ympyröihin. Mun lapsi oli ainakin tossa iässä suuna päänä menemässä, ei totellut, ja perässä sai juosta koko ajan. Vanhempana kyllä päästäisin jo vaikka 4-5 v, jos lapsi tuntee isovanhempansa hyvin.
Joo, ei lähtisi meidän 1,5-vuotias reissuun siovanhempien kanssa. Juuri ja juuri omien vanhempien kanssa voisi lähteä.
sait päähäsi, että vastaajat eivät koskaan antaisi lapsiaan hoitoon? Tai että lapset olisivat riippuvaisia meistä?
Me olemme noudattaneet tuota 1 yö /ikävuosi -sääntöä, ja lapset ovat pärjänneet hoidossa aina hyvin.
siihen että lapsi olisi päivähoidossa sen viikon. näkee vanhempiaan joo illalla ja aamulla mutta sen 8h tai yli olisi silti ilman meitä.
vertaen siihen että viikon reissussa olisi tärkeät ihmiset kokoajan lapsenkanssa.
ihan mielenkiinnolla kysyn, ettekö te pieninä ollut isovanhempienne kanssa jossain ilman vanhempianne?
itse muistan aikaa kun kävimme tekemässä reissuja pitkin suomea (ilman vanhempiani) ihan alle kouluikäisestä lähtien. loppuivat sitten kouluikäisenä koska vaarini kuoli äkillisesti.
ja kyllä oon aina tykännyt niistä reissuista. en kaikkea muista todellakaan mutta kyllä jotkut muistot puskevat hyvin läpi, kuten kun ensimmäistä kertaa näin elävän lehmän.terveisin ap :D
ja nyt en puhu enään 1,5vuotiaasta vaan tyyliin 3vuotiaasta. todellako ette anna lapsianne ikinä hoitoon? oon myös huomannut että toi 1vuotiaana yhden päivän hoidossa, kaksi vuotiaana kaksi etc. homma on täyttä shittiä.
ihan mielenkiinnolla kysyn, onko teidän lapsenne riippuvaisia teistä vanhemmista? itkevät peräänne jne. seuraa kauheat huutopotkuraivarit kun poistutte näkyvistä? siis te jotka ette anna alle 6vuotiaita hoitoon tai muksu ikinä ollut hoidossa missään. onko lapsenne sosiaalisia? omatoimisia?
mutta joo, 1,5vuotias liian pieni. mutta näillä näkymin annan kyllä 3vuotiaan heille mukaansa jos lapsikin haluaa.
siihen että lapsi olisi päivähoidossa sen viikon. näkee vanhempiaan joo illalla ja aamulla mutta sen 8h tai yli olisi silti ilman meitä. vertaen siihen että viikon reissussa olisi tärkeät ihmiset kokoajan lapsenkanssa. ihan mielenkiinnolla kysyn, ettekö te pieninä ollut isovanhempienne kanssa jossain ilman vanhempianne? itse muistan aikaa kun kävimme tekemässä reissuja pitkin suomea (ilman vanhempiani) ihan alle kouluikäisestä lähtien. loppuivat sitten kouluikäisenä koska vaarini kuoli äkillisesti. ja kyllä oon aina tykännyt niistä reissuista. en kaikkea muista todellakaan mutta kyllä jotkut muistot puskevat hyvin läpi, kuten kun ensimmäistä kertaa näin elävän lehmän. terveisin ap :D ja nyt en puhu enään 1,5vuotiaasta vaan tyyliin 3vuotiaasta. todellako ette anna lapsianne ikinä hoitoon? oon myös huomannut että toi 1vuotiaana yhden päivän hoidossa, kaksi vuotiaana kaksi etc. homma on täyttä shittiä. ihan mielenkiinnolla kysyn, onko teidän lapsenne riippuvaisia teistä vanhemmista? itkevät peräänne jne. seuraa kauheat huutopotkuraivarit kun poistutte näkyvistä? siis te jotka ette anna alle 6vuotiaita hoitoon tai muksu ikinä ollut hoidossa missään. onko lapsenne sosiaalisia? omatoimisia? mutta joo, 1,5vuotias liian pieni. mutta näillä näkymin annan kyllä 3vuotiaan heille mukaansa jos lapsikin haluaa.
Se nyrkkisääntö, että 1-vuotias kestää 1vrk eron vanhemmastaan,2-vuotias 2vrk, 3-vuotias 3vrk JNE, ei kyllä ole mitään shittiä niinkuin itse sanot,vaan ihan lapsipsykologien tekemä ehdotus ja toteamus siitä mitä lapsi psykologisesti kestää ja mikä on sille lapselle hyväksi,Jos sinä et näe mitään eroa sillä, että lapsi on päivisin hoidossa ja iltaisin kotonaan, ja se,että lapsi on viikon yhtäputkeen hoidossa- on kyllä todella hälyyttävää. Sinulla ei ole siis minkäänlaista tajua siitä mitä pieni lapsi tarvitsee. Ehkä kannattaisi antaa se lapsi isovanhemmilleen kokonaa,että he olisivat lapsen viralliset huoltajat.
Olet joko todella nuori,tai sitten vaan vastuuntunnoton, ja sinulta puuttuu täysin käsitys siitä mitä pienelle lapselle isä ja äiti merkitsee. Ja tässä pienenä lapsena tarkoitan alle kouluikäistä.
...muita vastauksia, joten ei niihin kommenttia, vain alkuperäiseen kysymykseen.
En missään tapauksessa päästäisi 1,5 -vuotiasta viikon matkalle isovanhempien kanssa.
Etelän riemut eivät riitä mitenkään korvaamaan sitä stressiä mikä lapselle aiheutuu jatkuvasta vieraasta ympäristöstä ilman ensisijaisia hoitajiaan joihin turvautua. Tuon ikäinen lapsi ei vielä KAIPAA "uutta ja jännittävää" vaikka voikin siitä turvallisessa seurassa nauttia.
Sanoisin kauniisti ja kohteliaasti isovanhemmille, että mielestäni lapsi ei ole vielä tarpeeksi vanha sellaiseen matkaan. Ja kestäisin sen, että minua pidettäisiin ylihuolehtivana (jota en kylläkään oikeasti ole). Ehkä joskus yli kolmivuotiaana, jos lapsi itse haluaa lähteä, asiaa voisi miettiä uudestaan.
ja aktiiviset vanhemmat jotka tykkäisi ottaa lapsen mukaan. Eiköhä heidän matkaseuraa ole tarjolla vielä muutaman vuoden päästä. Mun 6v esikoinen joka on valtavasti viettänyt aikaa isovanhempien kanssa, myös 5pv mökillä reilun vuoden ikäisenä, oli viime syksynä ulkomailla isovanhempien kanssa. Kaikki meni todella hyvin, mutta kyllä vikoina päivinä oli vähän koti-ikävä ruvennut vaivaamaan. 1,5v. on ehkä liian pieni vielä osoittaakseen selkeää ikävää, muttei saa matkastakaan hirveästi irti, muutamat seuraavat vuodet lapsi on siinä iässä että luultavasti ikävä vanhempia pilaisi reissun kaikilta, mutta sen jälkeen varmaan rupeaa olemaan huippulomat:)