Jos kysyt 2-vuotiaalta

Ei 2 vee osaa tuota päättää. Pistät pöytään ja lapsi syö sen mitä syö.

että otatko iltapalaa tai onko nälkä. Sanon, että nyt on iltapalan aika, mennäänpä syömään. Ja sitten syödään. Miksi ihmeessä kysyt 2-vuotiaalta onko nälkä? Et kai sentään kysy sitäkään, että olisiko väsy, haluaisitko mennä nukkumaan?

Hän on liian pieni päättämään pitääkö syödä vai ei.

Laitan iltapalan nenän eteen ja sitten syö tai ei.

Se on väärin että laitetaan pieni noin suureen vastuuseen.

En kysy myöskään 7-vuotiaalta. Kerron että nyt on iltapala ja tule syömään. Ja annan sen iltapalan / lapsi ottaa itse (siis tuo 7-v), mutta en kysy onko nälkä jne.

tuollaista kysytä. Meidän 2-vuotias vastaa ainakin joka asiaan ekaksi ei. Hänelle sanotaan, että otatko esim. puuroa vai leipää iltapalaksi.

tällä hetkellä. Kaikki on EI. Antaisin leipää koska sanoisi ei alussa vaikka on nälkä. En voisi laittaa nälkäisenä sänkyyn.

että ottaako iltapalaa. Meillä on iltapala tiettyyn aikaan ja lapset tulevat silloin syömään. Syövät sitten sen verran kuin jaksavat. Kouluikäisiltä voin kysyä, että syövätkö, jos ovat syöneet esim. herkkuja juuri aikaisemmin tms., mutta periaatteessa kaikki syövät iltapalan joka ilta.

Saman ikäinen lapsi sanoo ihan joka asiaan EI... En edes kysyä onko nälkä vaan koska tiedän että on syönyt viimeksi kolmisen tuntia sitten niin varmuudella maistuu jotakin... Eli sinuna en edes kyselis vaan laittaisin iltapalan pöytään ja jos ei syö niin ei syö ja myöhemmin on turha vinkua ruokaa.

enkä todellakaan kysele ruoka-aikoina, että onko nälkä. Ja iltapala on aina PUURO, kuten tuon ikäiselle on paras aamu- ja iltapala.

Menossa ja alkaa kitinä leipää!! Maitoa!!! Nälkä!!! Vieläko tulee pöperöä pöytään?

Ja niille jotka väittää että se on liikaa 2- vuotiaalle, kyllä meillä lapsi osaa kertoa onko nälkä vai ei. Toki aina koetan tarjota mutta saattaa kieltäytyä.. Ja jos lapsella on nälkä ruokailujen välissä kun ei ole kunnolla syönyt niin kyllä se jääkaapille kävelee ja kertoo mitä tahtoo..



Ja aivan samalla tavalla vaatii joutavaa, leikkikaveria taikka vaipanvaihtoa jos tuntuu että on tarpeen..

Menossa ja alkaa kitinä leipää!! Maitoa!!! Nälkä!!! Vieläko tulee pöperöä pöytään?

jos on tarjottu aiemmin.

en antanut edes vaihtoehtoja. Meidän iltapala oli joka ikinen ilta puuroa... puuroa, puuroa ja puuroa.



Isompana nyt saavat valita. Paitsi, jos tiedän, että ruokaa on syöty huonosti niin taas tulee puuroa... :D

Menossa ja alkaa kitinä leipää!! Maitoa!!! Nälkä!!! Vieläko tulee pöperöä pöytään?

Jos on iltapala tarjottu mutta ei ole kelvannut, sitten saa korkeintaan maitoa hörpätä mutta mitään leipiä ei enää aleta syömään kun hampaatkin on pesty.

niin sitten on ilman. Myöhemmin ei enää ruokaa tule. Meidän "ei-mestari" ei kuitenkaan huijattava. Kun hokee aina ei niin kuitenkin on tarkkaavainen. Pappansa kysyi muutaman ein vierailun aikana saatuaan: otatko suklaata? Ei tenava luikauttanut: ei.

Koska kuitenkin oli vaikka ensin ei ollut.

Meillä oli anoppi ekoja kertoja hoitamassa poikaa ja kertoi ettei se ollut halunnut mennä ulkoilemaan, päiväunille tai vaihtaa vaippaa.

Kävi ilmi että mummi oli kysynyt lapselta "mennäänkö ulos, mennäänkö nukkumaan, vaihdetaanko vaippa?" :D

Ja kaikkeen oli sanonut EI.

Enää en ihmettele mieheni käytöstä jos se on kasvatettu samoilla konsteilla.

Ja niille jotka väittää että se on liikaa 2- vuotiaalle, kyllä meillä lapsi osaa kertoa onko nälkä vai ei. Toki aina koetan tarjota mutta saattaa kieltäytyä.. Ja jos lapsella on nälkä ruokailujen välissä kun ei ole kunnolla syönyt niin kyllä se jääkaapille kävelee ja kertoo mitä tahtoo..

Ja aivan samalla tavalla vaatii joutavaa, leikkikaveria taikka vaipanvaihtoa jos tuntuu että on tarpeen..

Minä olen se joka päätän että tarjotaanko iltapalaa. Kaksivuotiaalle on liian suuri vastuu valita että onko nälkä vai ei ole.



Laitan iltapalan tarjolle ja kutsun lapsen pöytään. Jos hän pöydässä kieltäytyy syömästä, niin en pakkoruoki. Kehotan pari kertaa syömään ja syön itse mallina. Jos ei kelpaa niin ei kelpaa, olkoon ilman. Sitten ei enää huudot auta kun mennään nukkumaan. Siinä vaiheessa on tarjolla vain vettä.

Ei 2 vee osaa tuota päättää. Pistät pöytään ja lapsi syö sen mitä syö.

Älä kysy. Nyt on iltapala-aika. Jos kieltäytyy sano, että tulee sitten muuten nälkä yöllä ja kurja olo. Aamulla on vasta seuraavaksi ruokaa. Jos huutelee sängystä, liverrät vaan tyyliin "kulta iltapala oli jo, aamulla sitten."

Tiedän - sydämestä riipaisee, mutta lapsi oppii kyllä pian ja hyvä on asettaa rajat.

on 2-vuotiaalla ei-vaihe menossa.. :) Eli vastaa lähes joka asiaan ei. Jos meillä mentäisiin lapsen toiveiden mukaan niin vaippaakaan ei saisi vaihtaa koko päivänä. Eli annat todellakin sitä leipää lapsellesi!

Kamalia äitejä olette jos ette anna lapselle ruokaa vaikka hampaat on pesty. Kyllä senkin jälkeen voi antaa leipää ja sitten pestään uudestaan hampaat!



Ihmeellistä koiran kouluttamista käyttätte lapseen.