Kyläkouluja ylläpidetään väärien romanttisten kuvitelmien takia.

mielestäni taas lapset hukkuvat sellaisiin tuhannen lapsen kouluihin. Opettajat eivät tiedä edes keitä opettajat eivätkä muista naamaa tai lapsen historiaa kun saavat kokeen eteensä. Lasten ongelmia ei huomata eivätkä he saa sitä tukea mitä muuten saisivat. 15 oppilaan koulu on kyllä turhan pieni, mutta sellainen koulu jossa on yhdessä luokkahuoneessa vaikka vitoskutoset on toimiva. Itse olin tällaisellä ala-asteella jossa oli näin. Nykyään koulu on kyllä lakkautettu ja hyvä niin, koska oppilasmäärät pieneni juuri johonkin viiteentoista. Mielestäni sinun väittämäsi, että on ammattitaidottomia opettajia on väärä. Minun koulussani opettajat olivat loistavia ja pääsipä vitoskutos luokan opettajani koulun lakkauduttua jopa rehtoriksi toiseen kouluun. Miksi opettaja ei voisi kulkea sitä tunnin työmatkaa kun muutkin työntekijät eri aloilla kulkevat?

On hyviä ja huonoja suuria kouluja.



Yhtä oikeaa ei ole.

Täällä meidän kylällä on koulu, ja suurimmaksi osaksi on olleet sijaiset ihan päteviä, ja opejen virat aina täytetty.



Mun mielestä ap on perustanut nuo kyläkoulun huonot puolet lähinnä sille, että opettajat ovat epäpäteviä, mikä ei monessa koulussa pidä ollenkaan paikkaansa. On paljon semmoisiakin opettajia, joiden unelmana on nimenomaan työpaikka pikkukoulussa.



Koulumatkan pituus on kyllä suuri asia monelle lapselle, samoin se, että saa käydä koulunsa lähellä kotia kävelymatkan päässä. Koulun on tärkeä osa kylän elämää, ainakin täällä. Meillä lisäksi järjestetään tarvittaessa ip-hoito koulun yhteyteen, kaikenikäiset voivat käydä siellä, ei pelkästään eka- ja tokaluokkalaiset.

Koulun tasokkuus riippuu pitkälti rehtorin pätevyydestä ja lahjakkuudesta. Laiska, epäpätevä (joskin muodollisesti tietysti ok) reksi kykenee turmelemaan työilmapiirin kokonaisesta koulusta. Opettajat eivät viihdy, lapset valittavat kun ope viipyy kahvilla puoli tuntia joka oppitunnin alussa ja välitunnilla kukaan ei ole valvomassa.



Koulun koko ei ole ratkaiseva seikka vaan organisaation toiminta.



Oma pikkukoulumme oli kunnan paras numeraalisesti mitattuna, mutta rehtorin vaihduttua siitä tuli ongelmapesä. Ikävä juttu, mutta minäkin lopettaisin nyt koulun, joka muutama vuosi sitten oli loistava. Miksi kukaan ei valvo rehtorin työtä? Olin yhteydessä opetuspäällikköön ja aluevalvontavirastoon, minkä seurauksena rehtori vaihdettiin. Miksi oi miksi minun pitää tehdä kaikki? Miksi opetustoimella ei ole omavalvontaa?

Syitä on monia: keskuksissa on pätevät opettajat, syrjäseuduille niitä on yleensä hyvin hankala saada tai opettajan on "pakko" lähteä korpikouluun vaikka haluaisi kaupunkiin (ope haluaa sosiaalisen työpaikan eikä olla yhden työkaverin kanssa naimisissa joka päivä, vaihtelua, etenemismahdollisuuksia ym.).

jolloin sen jaksaa kantaakin.

... päteviä opettajia on yleensä vaikea saada korpeen, ainakaan motivoituneina).

Miltä vuosikymmeneltä sinun väitteesi ovat peräisin? Enkä tuo piti paikkansa joskus vuosikymmeniä sitten, mutta ei enää.

Jopa syrjäisimpien pikkukoulujen opettajiksi saadaan nykyään päteviä opettajia, kiitos Lapin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen opettajakoulutuksen.

Totta on, että pienesssä ja suuressa koulussa on sekä hyviä että huonoja puolia molemmissa. Eri asioita kuitenkin. Pienissä kouluissa kaikki opettajat ja muu henkilökunta tuntee jokaisen oppilaan nimeltä, mutta ei isoissa. Opetuksen laatu riippuu todella opettajista, mutta pieneissä kyläkouluissakin on hyvin päteviä, motivoituneita ja useammassa aineessa erikoistuneita opettajia. Aivan samoin isoista kouluista löytyy välinpitämättömiä ja osaamattomia opettajia.

Valitettava totuus on nykyään se, että isot koulut ovat niin rauhattomia, että opettajat eivät halua niihin jos on valinnanvaraa. Pienessä kyläkoulussa on luokanopettajan työ paljon viihtyisämpää kuin isossa ja levottomassa koulussa. Oman kokemuksen mukana isossa koulussa ei ole yhtään enempää kiinnostusta puuttua ongelmiin, pienessä on pakko puuttua, halusi opettaja tai ei. Isossa ne pystyy helpommin "piilottamaan" ja olemaan huomaamatta.

ja ensimmäiseen epäpätevään opettajaan ovat törmänneet vasta yläkoulun puolella, siellä kyläkoulussa oli jopa pätevät sijaiset. Valinnaisaineitakin oli, mutta ihan samaa englantia täällä on koko kaupungissa alakouluissa luettu, vaikka ruotsia olisi voineet valita nekin, jotka ovat 400 oppilaasn koulussa. Oppilashuoltoryhmä kokoontui joka perjantai eivätkä opettajat joutuneet yksin asioita setvimään.



Pienelle oppilaalle tunnin yhdensuuntainen koulumatka tarkoittaisi sitä, että koulumatka-aika ylittäisi perusopetuslaissa säädetyn aikamäärän. Ja onhan se eri asia lähteä kouluun klo 7.15 kuin 6.00, kuten ne pitkämatkalaiset ekaluokkalaiset usein joutuvat. Taksi kun ei ovelta nouda kuin harvat.

voitaisiin lähettää Helsinkiin ja laittaa yhteen ainoaan kouluun. Silloin kaikilla olisi asiat yhtä hyvin?



Olisiko niitä kyläkouluja vaikka siksi, että ihmisiä asuu muuallakin kuin Eirassa?

Ja miksi pitää aina vetää äärilaidasta äärilaitaan? Isommissa kouluissa on valinnanvaraa, niin opettajilla kuin oppilailla. Ylisuuret koulut ei ole sen parempia kuin ylipienetkään. En valitsisi kumpaakaan omalleni. :)



ap

Ehkäpä nyt kuitenkin on niin, että ihmiset arvostaa eri asioita koulussa. Toiset valinnaisuutta, toiset vaikkapa sitä, että tuntee kaikki lastensa koulukaverit ja näiden vanhemmat. Mä olen hirveän tyytyväinen siihen, että meidän lapsi pääsee tuohon puolen kilsan päähän kouluun, eikä tarvitse jo eskari-iässä koulukyyditystä toiselle puolen kaupunkia.



Itse olen käynyt ala-asteeni keskikokoisessa koulussa (n. 100 oppilasta). Meillä ei ollut valinnaisuutta, ja ihan sivistynyt ihminen musta kuitenkin tuli.

Mitä oppilaiden pitää valita?

Perusopetussuunnitelmaan on kirjattu mitä oppilaiden on opittava milläkin luokalla ja mitä asioita on käytävä läpi. Eikö se riitä?



Vapaa-aika on sitä varten, että silloin voi joka perhe valita ja harrastaa vaikka mitä. Koulussa ollaan oppimassa, ei vaatimassa mitä kukakin haluaa oppia. Jos lapsi on lahjakas musiikissa, niin harrastakoot sitä vapaa-ajalle, ei se ole koulun tehtävä opettaa ylimääräistä.

olen työssä pienellä kyläkoululla. Opettajat ovat päteviä ja ihan täyspäisiä. Lapset viihtyvät. Toki ongelmia joskus on, mutta näin pienessä porukassa epäkohdat, kiusaamiset, porukasta jättämiset ym. huomataan äkkiä. Kaikki talon aikuiset katsovat pienten perään. Kaikki ekaluokasta kuudenteen leikkivät ja pelaavat keskenään. Isommat auttavat pienemmille kengännauhat kiinni ja auttavat muutenkin. Valintaa on kuten muuallakin, meillä erikoisemman valinnan tehneet käyvät taksilla isommalla koululla noilla tunneillaan.



Koulumme lakkautetaan tänä keväänä ja sääliksi käy muutamia hiljaisempia ja joitain ylivilkkaita lapsia. Heidän maailmansa muuttuu totaalisesti. Täällä ei ole ihan aina tarvinnut siirtää lasta muualle kouluun, vaikka jotain ongelmia koulunkäynnissä olisikin ilmennyt. Apu on tullut paikan päälle kuraattorin, erityisopen, mukautustoimien ym. muodossa.



Ymmärrän senkin, että joillekin on etu, että kaveripiiri laajenee. Täällä on melkein "pakko" olla sen ehkä ainoan luokkatoverin ystävä, vaikka kemiat eivät ihan kohtaisikaan.

lisäksi meidän koulullamme on ihana keittäjä, joka leipoo melkein joka päivä leipää, sämpylöitä, pitsakierteitä ja vaikka mitä herkkuja lapsille ruuan kanssa. Kerran kuukaudessa saamme herkutella pullalla. Keittäjä katsoo, että lasten pitää saada joskus tuntea vastaleivotun tuoksu. Ruoka on muutenkin hyvä, kun se tehdään paikan päällä kymmenen litran kattilassa, eikä ajeluteta ympäri kyliä tuntikausia.

Tosi paljon on kyläkouluja lakkautettu, ja sehän on vain hyvä asia. Ja tässä en nyt puhu rahasta ja taloudellisesta kannattavuudesta. Sellaisissa paikoissa, joissa koulumatka kestäisi yli tunnin yhteen suuntaan, on toki mahdollisesti parempi pitää kyläkoulu pystyssä.

Muussa tapauksessa on parempi lasten päästä isompaan keskuskouluun. Syitä on monia: keskuksissa on pätevät opettajat, syrjäseuduille niitä on yleensä hyvin hankala saada tai opettajan on "pakko" lähteä korpikouluun vaikka haluaisi kaupunkiin (ope haluaa sosiaalisen työpaikan eikä olla yhden työkaverin kanssa naimisissa joka päivä, vaihtelua, etenemismahdollisuuksia ym.).

Keskuksissa on valinnanvaihtoehtoja. Kyllä, jo alakoulussa on valinnaisaineita - paitsi kyläkouluilla.

Jos pikkukoulussa on ongelmia, ne saavat kasvaa lumipallona ihan rauhassa jos opet on epäpäteviä tai heitä ei kiinnosta. Keskuksissa on enemmän pätevää henkilökuntaa, taitoa ja ymmärrystä puuttua ongelmia sekä jaettu vastuu. Kuorma on pienempi yhtä opea kohti jolloin sen jaksaa kantaakin.

Väitetään että kyläkoulut on turvallisempia. Eivät ole. Tälle ei ole mitään perusteita. Voivat olla paljon turvattomampia epäpätevein opettajien takia (tämä on ihan aito ongelma pikkukouluilla, päteviä opettajia on yleensä vaikea saada korpeen, ainakaan motivoituneina).

Koulumatkan pituus ei ole niin merkitsevää kuin laadukas, monipuolinen opetus. Mahdollisuus erityishuomioon jos sitä tarvitsee yms.

Ja itse kasvoin 15 oppilaan pikkukoulussa. Omani tulevaisuutta en ikinä rajoittaisi laittamalla sellaiseen. :)

ja pakko sanoa seuraavat:

-meillä oli pätevät opettajat. He jaksoivat opettaa ja kaikki joilla oli ongelmia missäkin aineessa, pääsi ilman erityisvaatimuksia tukiopetukseen.

-Kiusaamiseen tai lähellekään kiusaamista olevaan toimintaan puuttuivat opettajat HETI koska he näkivät sen paremmin kuin jossain tusinakoulussa.

- oppilaat sai aina apua ongelmiinsa

Oman kouluni oppilaat saivat parempia numeroita yläasteelle mennessä kuin isommista kouluista olevat.

Mielestäni 1-4 luokkalaisten ei ainakaan tarvitsisi matkustaa pitkiä matkoja kouluun, jos lähellä on vaihtoehto.

Ja miksi pitää aina vetää äärilaidasta äärilaitaan? Isommissa kouluissa on valinnanvaraa, niin opettajilla kuin oppilailla. Ylisuuret koulut ei ole sen parempia kuin ylipienetkään. En valitsisi kumpaakaan omalleni. :) ap

Jos siellä on opettaja, jolle pitää saada lisää tunteja niin kas, sinne tulee ruotsinryhmä, vaikka vanhemmat toivoivat saksaa. Kukaan kun ei koskaan saa nähtäväkseen niitä valinnaistilastoja.

Suuressa koulussa on todennäköisesti epäpäteviä ja huonoja opettajia paljon enemmän kuin pienessä, jossa vanhemmat aika tarkasti kykenevät seuraamaan opetusta.

Ja ainoa henkilökohtaisesti asian ottava olet sinä, joka et todennäköisesti edes olisi kyennyt tekemään valintoja vaan vanhempasi olisivat ne tehneet.

Eskarit on samassa pienessä pihassa ja kynnys lähteä eskarista kouluun on todella matala. Mulla ei ole mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Olen kysynyt lapselta ja ketään ei siellä kiusata. Lapsi lähtee aina aamulla iloisena kouluun ja on aina myrtsinä jos joutuu jäämään ip-kerhosta pois.

Opet päteviä ja välittävät lapsista. Aiemmin lapsi oli 250:n oppilaan koulussa jossa opettajat ei piitanneet mistään mitään. Siellä kiusattiin ja tapeltiin mielin määrin ja kun jotain sattui, selitys oli että pojat on poikia, aina ne tappelee.

Ääni minulta pienemmille kouluille.

Ja kuten joku sanoikin, me kaikki emme voi EMMEKÄ HALUA muuttaa HELSINKIIN. Vaikka Eirassa onkin ihqua.

tarvitsisi olla mitään valinnan varaa??? Ala-asteella? Minun mielestäni perusasiat tulee opettaa ja se riittää. Itse olen kyläkoulun kasvatti. Näin jälkeenpäin ajateltuna vaihtoehto tuntui todella hyvältä. Pieni yhteisöllinen tunnelma jolloin opettaja tuntee lapset ja vanhemmat.

Iso koulu ja 25:n oppilaan luokka ei välttämättä takaa sitä, että lapsella on hirmuisesti kavereita. Eikä pieni koulu tarkoita, että lapsi on yksinäinen takuuvarmasti. Lapsen sosiaalinen kompetenssi on tässä ratkaiseva. Pärjääkö ryhmässä, toisten kanssa, miten sopeutuu jne.

Eräs tuttavani juuri muutettuaan kehui että nyt tulee lapselle valtavasti uusia ystäviä kun muuttivat ison kaupungin keskustaan ja lapsi pääsee kyläkoulusta isoon kouluun. Niin, toivottavasti.

Ymmärrän senkin, että joillekin on etu, että kaveripiiri laajenee. Täällä on melkein "pakko" olla sen ehkä ainoan luokkatoverin ystävä, vaikka kemiat eivät ihan kohtaisikaan.