Voinko tehdä lastensuojeluilmoituksen?
Naapurissa riidellään todella usein, tänäänkin koko päivä eilisestä yöstä asti. Huudetaan,kiroillaan, mitä milloinkin. Perheessä pieni lapsi, ehkä n.6-7 vuotta. :S Ihan hirveätä kuunnella, tekee niin pahaa lapsen puolesta.
Kommentit (45)
Ei kuulu sulle toisten parisuhteen tila. Eiköhän sossussa ole ihan tarpeeksi kiirettä ihan oikeillakin asioilla. Siellä ei saa apua ihmiset joilla on tosi hätä, koska sun kaltaset ihmiset ruuhkauttaa kanavat turhilla ilmotuksilla!
Ole perheen tukena, sen voit tehdä.
Joo, ehkä ap voisi tosiaan kysyä sen perheen äidiltä, tarvitseeko hän apua. Mutta se vaatii aika paljon rohkeutta edes kysyä tänä päivänä, kun naapuriakaan ei välttämättä edes tervehditä... Mutta kyllä kannatan tätä jos uskallusta riittää, kun voihan sieltä tulla tyly kommentti takaisin, juuri sellainen kuin mitä tämä vastaajakin sanoi "ei kuulu sulle"
Mutta itsellänikin on tuon ikäinen lapsi... ja säälittää mitä tuo ap;n naapurin lapsi joutuu kuulemaan. Noin pieni lapsi on vielä hyvin turvaton, jos vanhemmat riitelevät noin kovasti. Ei noin pieni lapsi osaa hakea apua. SE on lähimmäisten tehtävä auttaa! Eikä se ainoa toimi tuollaisessa tilanteessa ole todellakaan huostaanotto. Kyllä sosiaalityöntekijät voivat auttaa sitä perhettä, sitä lasta, sinne kotioloihinkin. Jos tietävät apua tarvitsevasta lapsesta...
Kiitos ap, kun huolehdit siitä lapsesta!
Minä voin kertoa itsestäni. Olen siis tuo vastaaja nro 5. Vaikka olen aikuinen, niin en osaa rakentavasti riidellä, jos parisuhteessani tulee ristiriitoja. Jos mieheni korottaa vähänkään ääntään, niin minä menen paniikkiin ja alan itkemään. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten vieläkin kärsin siitä, että olen lapsuudessani joutunut kuuntelemaan kovaäänistä riitelyä... Vaikka minua ei ole lyöty, eikä vanhempani ole olleet väkivaltaisia.
kuullostaa siltä, että lapsen henkinen hyvinvointi on vaarassa tai ainakin on sen uhka.
Mekin riidellään paljon. Alkoi siitä, kun puoliso masentui ja työuupui ja mä hoidon palettia yksin vuoden. Sitten en enää jaksanut ja aloin vaatia ukoltakin jotain. Riitaahan siitä tuli.
Lapsemme kärsii riidoita selvästi ja pyydänkin nyt neuvolassa, että lapsemme pääsisi johonkin arvioon/ perheemem saisi apua.
Mua hieman hämmästyttää, että mieheni psykiatri ei ole lastensuojeluilmoitusta vielä tehnyt, koska se on nykysään lakiin perustuva VELVOLLISUUS psykiatreilla, että selvityttävät hoidossaan olevine potilaiden alaikäisetn lasten tilanteen.
Tee vaan ilmoitus. En ymmärrä noita, jotak sulkevat silmänsä lasten hädältä. Eikä se lastensuojelu saa lisäresursseja sillä, että ilmoitukset jätetään tekemättä.
Jos riitelyyn on inhimillinen syy.. pettäminen tai vaikka miehen salailu raha-asioista, potkuista tms.
Itse et ole koskaan siis riidelly? Joissain suhteissa huudetaan, joissain ei puhuta ollenkaan. Vanhoissa taloissa ihan kaikki kuuluu, joten sinuna en menisi ilmoittamaan ellei ole väkivaltaa ja ellei riitelyä ole ollut vuotta putkeen.
Jotenkin surettaa ajatella, että sullakin on heti mielessä "käräyttää". Miksi ihmeessä et menisi vain auttamaan vaikka sitä vaimoa? Vaikutat tuon vuoksi vähän pahansuovalta, vaikka kerrot syyksi, että huolit lapsesta.
Eli käytännössä tulos olisi se, että lisäisit stressaantuneen perheen stressiä entisestään. Ei ne sossut riitelyä saa loppumaan. Ja lisääntynyt stressi = lisää riitelyä.
Mietipä vielä. Riitelemisessä ei ole mitään laitonta eikä sen perusteella sossu tee yhtään mitään.
Tee sitten, kun on todellakin syytä
Ei kuulu sulle toisten parisuhteen tila. Eiköhän sossussa ole ihan tarpeeksi kiirettä ihan oikeillakin asioilla. Siellä ei saa apua ihmiset joilla on tosi hätä, koska sun kaltaset ihmiset ruuhkauttaa kanavat turhilla ilmotuksilla!
Ole perheen tukena, sen voit tehdä.
Joo, ehkä ap voisi tosiaan kysyä sen perheen äidiltä, tarvitseeko hän apua. Mutta se vaatii aika paljon rohkeutta edes kysyä tänä päivänä, kun naapuriakaan ei välttämättä edes tervehditä... Mutta kyllä kannatan tätä jos uskallusta riittää, kun voihan sieltä tulla tyly kommentti takaisin, juuri sellainen kuin mitä tämä vastaajakin sanoi "ei kuulu sulle"
Mutta itsellänikin on tuon ikäinen lapsi... ja säälittää mitä tuo ap;n naapurin lapsi joutuu kuulemaan. Noin pieni lapsi on vielä hyvin turvaton, jos vanhemmat riitelevät noin kovasti. Ei noin pieni lapsi osaa hakea apua. SE on lähimmäisten tehtävä auttaa! Eikä se ainoa toimi tuollaisessa tilanteessa ole todellakaan huostaanotto. Kyllä sosiaalityöntekijät voivat auttaa sitä perhettä, sitä lasta, sinne kotioloihinkin. Jos tietävät apua tarvitsevasta lapsesta...
Kiitos ap, kun huolehdit siitä lapsesta!
Minä voin kertoa itsestäni. Olen siis tuo vastaaja nro 5. Vaikka olen aikuinen, niin en osaa rakentavasti riidellä, jos parisuhteessani tulee ristiriitoja. Jos mieheni korottaa vähänkään ääntään, niin minä menen paniikkiin ja alan itkemään. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten vieläkin kärsin siitä, että olen lapsuudessani joutunut kuuntelemaan kovaäänistä riitelyä... Vaikka minua ei ole lyöty, eikä vanhempani ole olleet väkivaltaisia.
Kirjoitat ihan kuin nyt puhuttaisiin sinun perheestäsi. Et tiedä yhtään ap:n naapureiden riitelystä tai sen tiheydestä. Ja tosiaan lapsi et ole sinä pienenä vaan ihan sinulle vieras henkilö.
Itselläni on samanlainen lapsuus kuin sinulla, kaikille ei jää tuollaisia ongelmia, eikä kaikki jää ulkopuolisesta avusta riippuvaiseksi kuten sinä. En voisi kuvitella että meidän tilannettamme olisi auttanut sosiaaliviranomaiset tai, että toivoisin, että joku psyka tekisi perheestäni ls-ilmoituksen. Jotenkin surkea elämänhallintakyky tarvitsee olla jos sellaista itselleen toivoo, omalle lapselleen.
Jos riitelyyn on inhimillinen syy.. pettäminen tai vaikka miehen salailu raha-asioista, potkuista tms.
Itse et ole koskaan siis riidelly? Joissain suhteissa huudetaan, joissain ei puhuta ollenkaan. Vanhoissa taloissa ihan kaikki kuuluu, joten sinuna en menisi ilmoittamaan ellei ole väkivaltaa ja ellei riitelyä ole ollut vuotta putkeen.
Jotenkin surettaa ajatella, että sullakin on heti mielessä "käräyttää". Miksi ihmeessä et menisi vain auttamaan vaikka sitä vaimoa? Vaikutat tuon vuoksi vähän pahansuovalta, vaikka kerrot syyksi, että huolit lapsesta.
Etenkin tuo viimeinen kappale on niin totta. Mitäpä jos tosiaan auttaisit ennen kuin pahennat? Mieti kuinka noloa sossujen kanssa toimiminen on pienelle lapselle, ja vielä ihan turhaan.
noin 10 lastensuojeluilmoitusta (syinä mm. päihteet, lapsiin kohdistuva väkivalta, vanhempien raju riitely) ja voin kertoa, että lapset eivät todellakaan ole olleet noloina.
Hämmästyttävintä on ollut se, kuinka lapset ovat hakeneet aivan välittömästi turvaa heille täysin vieraista ihmisistä ja halunneet pois epävakaista kotioloista.
Ne lastensuojeluihmiset, joihin olen saanut työni puolesta tutustua, ovat ammattitaitoisia, empaattisia ihmisiä, jotka tosiaan ovat ottaaneet koko perheen huomioon, vaikka minkälaista sontaa heidän päälle on vanhempien suusta (lasten kuullen!) syljetty.
Liikuttavin kokemus minulla on ollut se, kun eräs lapsi kerran, hoidettuani häntä tavallisen taudin vuoksi, sanoi, että "kuule Riikka, saanko mä kertoa sulle, minkälaista mulla oikeesti kotona on."
Suurin osa meidän aikuisena kokemasta pahoinvoinnista juontaa lapsuuteen. Nykyään voidaan auttaa koko perhettä.
Aikuisten riitely ei kuulu lapsille. On todettu tutkimuksella, että etenkin lapset, jotka yrittävät sovitella aikuisten riitoja, masentuvat usein pitkäaikaisesti. kaikki lapset eivät onneksi ota tätä roolia!
terveisin,
lääkäri
noin 10 lastensuojeluilmoitusta (syinä mm. päihteet, lapsiin kohdistuva väkivalta, vanhempien raju riitely) ja voin kertoa, että lapset eivät todellakaan ole olleet noloina.
Hämmästyttävintä on ollut se, kuinka lapset ovat hakeneet aivan välittömästi turvaa heille täysin vieraista ihmisistä ja halunneet pois epävakaista kotioloista.Ne lastensuojeluihmiset, joihin olen saanut työni puolesta tutustua, ovat ammattitaitoisia, empaattisia ihmisiä, jotka tosiaan ovat ottaaneet koko perheen huomioon, vaikka minkälaista sontaa heidän päälle on vanhempien suusta (lasten kuullen!) syljetty.
Liikuttavin kokemus minulla on ollut se, kun eräs lapsi kerran, hoidettuani häntä tavallisen taudin vuoksi, sanoi, että "kuule Riikka, saanko mä kertoa sulle, minkälaista mulla oikeesti kotona on."
Suurin osa meidän aikuisena kokemasta pahoinvoinnista juontaa lapsuuteen. Nykyään voidaan auttaa koko perhettä.
Aikuisten riitely ei kuulu lapsille. On todettu tutkimuksella, että etenkin lapset, jotka yrittävät sovitella aikuisten riitoja, masentuvat usein pitkäaikaisesti. kaikki lapset eivät onneksi ota tätä roolia!terveisin,
lääkäri
Tottakai teet ilmoituksen! Sosiaalitoimi osaa arvioida miten perhettä voitaisiin auttaa. Se saattaa olla vanhemmillekin asia, mikä havahduttaa, ja ymmärtävät ottaa avun vastaan ja tilanne paranee.
Pääasia kuitenkin, että lapsi saa avun.
Te, ap:n kritisoijat, haluaisitteko itse asua asunnossa, jossa olisi kokoajan meneillään kovaääninen huuto, kiroilu ja tappelu yötä myöten? Niimpä.
asiallisista vastauksistanne. Tosiaan, en ole mikään pahansuopa kyttääjä ja en todellakaan halua pahentaa tilannetta ja mitä minä siitä hyötyisin ? Olen aidosti huolissani lapsen hyvinvoinnista, lapset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Asumme uudessa talonyhtiössä, jossa ei aivan kaikki äänet kantaudu naapureilta korviin, mutta heillä riidellään niin kovaa, että jokaisen sanankin kuulee. Väkivaltaa ei tietääkseni käytetä lasta kohtaa, mutta ymmärtääkseni mies on kuitenkin käynyt vaimoon käsiksi. Naisen "lopeta lopeta" "rauhoitu" -huudoista. Ja välillä kuuluu kovia kolahduksia tms. Kerran heräsin aamulla naisen kovaan huutoon, kun kiroili ja karjui kurkku suorana lapselleen :,( . On aivan KAMALAA kuunnella sellaista. Olen monta kertaa ollut itku kurkussa peläten mitä seuraavaksi kuuluu. Lapsesta ei riitojen aikana kuuluu useinkaan, mutta tänään koko päivän kestäneen riidan jälkeen kuului itkua.
Lapselle jää vamasti kamalat traumat.
Mielestäni mikäli parisuhde ei toimi, olisi lapsen kannalta parempi erota, kuin riidellä ja purkaa stressiä huutamalla ja kiroilemalla toisilleen tai lapselle. Lapsi ei voi terveesti kehittyä kodissa, jossa on pelottava ja piinaava tunnelma.
-ap
Jos siellä huudetaan niin kovaa, että kuuluu seinien läpi, lapsi tosta tilanteesta todellakin kärsii. Tässä kohaa naapurilla on jo vastuu puuttua asiaan. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömänä ja lastensuojeluviranomaiset ottavat ihan hyvässä hengessä yhteyttä perheeseen ja menevät koikäynnille. Se, että hommaan puututaan, on pelkästään positiivinen asia ja voi olla että myöhemmin naapuri on jopa kiitollinen, kun saa apua jota ei itse tajua hakea.
Jos siellä huudetaan niin kovaa, että kuuluu seinien läpi, lapsi tosta tilanteesta todellakin kärsii. Tässä kohaa naapurilla on jo vastuu puuttua asiaan. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömänä ja lastensuojeluviranomaiset ottavat ihan hyvässä hengessä yhteyttä perheeseen ja menevät koikäynnille. Se, että hommaan puututaan, on pelkästään positiivinen asia ja voi olla että myöhemmin naapuri on jopa kiitollinen, kun saa apua jota ei itse tajua hakea.
että terve... Kyllä huutoa mahtuu normaaliin lapsiperheeseen ja esim oma ihana 3-vuotiaani osaa justiinsa yöll' alkaa vaikka kirkumaan kun tietää että saa sillä äidin hyssyttelemään.
Jos kuuluu lopeta ja apua-huutoja ja kolinaa niin poliisille silloin soitto!!
...on tuo kuitenkin vähän eri asia kuin yöllä heräävä 3-vuotias taikka naapurin yöpissa, jos JATKUVASTI riidellään, huudetaan ja kiroillaan ja kuten ap kirjoitti, että yöstä asti huudettu koko päivä. Normaali riitely kuuluu toki jokaiseen perheeseen, mutta ei tuntitolkulla huutaminen ja kiroominen, etenkään jos se toistuu USEIN.
Siellä voi olla avioero tms. menossa. Pahennat vain asiaa. Kyllä ihmisellä on oltava oikeus kotonaan riidelläkin, eivät kaikki ole viilipyttyjä.
asiallisista vastauksistanne. Tosiaan, en ole mikään pahansuopa kyttääjä ja en todellakaan halua pahentaa tilannetta ja mitä minä siitä hyötyisin ? Olen aidosti huolissani lapsen hyvinvoinnista, lapset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Asumme uudessa talonyhtiössä, jossa ei aivan kaikki äänet kantaudu naapureilta korviin, mutta heillä riidellään niin kovaa, että jokaisen sanankin kuulee. Väkivaltaa ei tietääkseni käytetä lasta kohtaa, mutta ymmärtääkseni mies on kuitenkin käynyt vaimoon käsiksi. Naisen "lopeta lopeta" "rauhoitu" -huudoista. Ja välillä kuuluu kovia kolahduksia tms. Kerran heräsin aamulla naisen kovaan huutoon, kun kiroili ja karjui kurkku suorana lapselleen :,( . On aivan KAMALAA kuunnella sellaista. Olen monta kertaa ollut itku kurkussa peläten mitä seuraavaksi kuuluu. Lapsesta ei riitojen aikana kuuluu useinkaan, mutta tänään koko päivän kestäneen riidan jälkeen kuului itkua.
Lapselle jää vamasti kamalat traumat.Mielestäni mikäli parisuhde ei toimi, olisi lapsen kannalta parempi erota, kuin riidellä ja purkaa stressiä huutamalla ja kiroilemalla toisilleen tai lapselle. Lapsi ei voi terveesti kehittyä kodissa, jossa on pelottava ja piinaava tunnelma.
-ap
pitäisi erottaa kaksi asiaa, vanhempien riitely ja äidin huuto ja kiroilu lapselle. Jälkimmäinen toistuvasti tapahtuvana on huolestuttavaa äiti-lapsisuhteelle.
Vanhempien riitelylle taas sosiaalitoimi eikä mikään muukaan ammattiauttajataho voi yhtään mitään, etenkin jos riidat johtuvat esim. toisen puolison holtittomasta elämästä, kuten tälläkin palstalla on useita esimerkkejä.
Minuakin kehotettiin vain jatkamaan avioliittoa. Itse sain tarpeekseni riitelystä ja siitä että toisesta ei ollut perheenisäksi kun lapset olivat teini-ikäisiä ja silti lapset kaipasivat todella pitkään sitä vähäistäkin harmonista perhe-elämäämme, vaikka tiedän että riidatkin ahdistivat heitä.
Eli vähän kaksipiippuinen juttu.
tehtailu on todellinen ongelma. Enemmistö ilmoituksista on nykyään aiheettomia eivätkä selvityksen perusteella johda mihinkään toimiin. Ihmiset siis huolestuvat turhasta ja osa on ihan silkkaa kiusantekoa. Ikävää tämä on siksikin, että se vie leijonanosan sosiaalityöntekijöiden resursseista niihin aiheellisiin ilmoituksiin ja niitten tukitoimien miettimiseen, että ei päädyttäisi huostaanottoihin.
Ja vaikka ilmoitus tehdäänkin "nimettömänä", puhelinnumero näkyy papereissa kyllä. Ja kirjallisen kertomuksen perusteella selviää hyvin äkkiä kuka ilmoittaja on, harva pystyy ilmaisemaan itseään objektiivisesti. Ja tämä voi lisätä vaikeuksia ja sitä ilmoittajat tuskin haluavat.
se ainakin lisäsi stressiä ja riitelyä entisestään :(.
Nimettömänä ilmoitus tehdään lapsen lähipiiristä esim. isovanhemmat. Nimettömyys ei ole tarkoitettu naapureita varten, jotka ovat vain vähän häiriintyneet metelöinnistä. Ottakaa ensin yhteys isännöitsijään.
Nämä vastaajat on ihan hulluja.