Lue keskustelun säännöt.
Mieheni kosi minua tänä aamuna :)
Kommentit (46)
AP
eli avomiehen kosinta on pelkkää WT-hömppää.
Lähinnä uskovaiset taitaa odottaa yhteisasumista avioon asti, joten ilmeisesti lähes koko Suomen kansa kuuluu tuohon paljon parjattuun WT-porukkaan. Let us embrace it!
Miksi kosia ihmistä, jonka kanssa jo on yhteinen asuntolaina? Vai elättekö te liitoissanne hyvin vapaasti muita kuksien siihen asti, kunnes kosinta tulee?
Kuka ajattelee, että avoliitossa voi kuksia vapaasti ennen kuin astellaan maistraattiin tai papin eteen? Meillä ei kumpikaan kosinut, päätettiin, että mennään naimisiin jo ennen kuin otettiin asuntolaina, joskaan en ymmärr', mitä se laina tähän kuuluu. Maailma on kummallinen paikka, sinä todistat sen!
Minä ajattelen niin, että ennen kuin muuttaa toisen kanssa samaan kotiin, keskustelee läpi sen, mitä suhteelta odottaa. Eli aikooko olla yhdessä kuolemaan asti vai onko kyseessä puolen vuoden kokeilu. Ja jos lähtee sillä mielellä, että tämä on ikuista, niin siinähän se kosinta sitten on suoritettu. Ei sitä tarvitse kolmen lapsen ja omakotitalon jälkeen uusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olitko odottanut kosintaa vai tuliko aivan yllättäen?
Siis, tarkoitan, että olitko odottanut kosintaa lähiaikoina vai joskus "hamassa tulevaisuudessa" vasta?
Itsehän aloitit tuon keskustelun ja varmasti osasit odottaa vastauksia myös meiltä, joille mies on aviomiehenä mies.
No, mun päivää ette pysty pilaamaan! ap
Onnea ap:lle! Mä olen ollut MIEHENI kanssa yhdessä kohta 17 vuotta, joista 16 olemme asuneet yhdessä. Emme ole kihloissa, joten LÄLLÄLLÄÄ vanhanaikaiset tiukkapipot :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
höpö-höpö juttuja tollaset naimiset :D Mutta olemme viime aikoina lähentyneet, jos mahdollista, vielä enemmän. Suhde sai viimeisen lapsen jälkeen jotenkin lisää syvyyttä. Kaikki vaan on kohdillaan.
Itse olen vitsaillut asiasta jo vuosia. Kuitenkaan en osannut sitä odottaa. Varsinkaan arkiaamuna, kun laitamme lapsia kouluun ja tarhaan. siinä sitten tukka pystyssä, kahvikuppi kädessä vastasin kyllä. Ihana on :) -ap
Itse olen vitsaillut asiasta jo vuosia. Kuitenkaan en osannut sitä odottaa. Varsinkaan arkiaamuna, kun laitamme lapsia kouluun ja tarhaan. siinä sitten tukka pystyssä, kahvikuppi kädessä vastasin kyllä. Ihana on :) -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hands down. Paljon onnea ap!
P.S. Mä aloin kutsua poikaystävääni miehekseni kun olin päättänyt vastata kyllä, jos hän kosii. Kosihan se ja toukokuussa häät :-)
höpö-höpö juttuja tollaset naimiset :D Mutta olemme viime aikoina lähentyneet, jos mahdollista, vielä enemmän. Suhde sai viimeisen lapsen jälkeen jotenkin lisää syvyyttä. Kaikki vaan on kohdillaan. Itse olen vitsaillut asiasta jo vuosia. Kuitenkaan en osannut sitä odottaa. Varsinkaan arkiaamuna, kun laitamme lapsia kouluun ja tarhaan. siinä sitten tukka pystyssä, kahvikuppi kädessä vastasin kyllä. Ihana on :) -ap
kenen ne on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP
eli avomiehen kosinta on pelkkää WT-hömppää.
Lähinnä uskovaiset taitaa odottaa yhteisasumista avioon asti, joten ilmeisesti lähes koko Suomen kansa kuuluu tuohon paljon parjattuun WT-porukkaan. Let us embrace it!
Miksi kosia ihmistä, jonka kanssa jo on yhteinen asuntolaina? Vai elättekö te liitoissanne hyvin vapaasti muita kuksien siihen asti, kunnes kosinta tulee?
Kuka ajattelee, että avoliitossa voi kuksia vapaasti ennen kuin astellaan maistraattiin tai papin eteen? Meillä ei kumpikaan kosinut, päätettiin, että mennään naimisiin jo ennen kuin otettiin asuntolaina, joskaan en ymmärr', mitä se laina tähän kuuluu. Maailma on kummallinen paikka, sinä todistat sen!
Minä ajattelen niin, että ennen kuin muuttaa toisen kanssa samaan kotiin, keskustelee läpi sen, mitä suhteelta odottaa. Eli aikooko olla yhdessä kuolemaan asti vai onko kyseessä puolen vuoden kokeilu. Ja jos lähtee sillä mielellä, että tämä on ikuista, niin siinähän se kosinta sitten on suoritettu. Ei sitä tarvitse kolmen lapsen ja omakotitalon jälkeen uusia.
tuota mieltä, miksi sitten kysyt, kuksitteko ympäriinsä ennen avioliittoa? Se, että keskustellaan ennen yhteen muuttamista yhteisestä tulevaisuudesta, ja se, että kuksitaan ympäriinsä, ovat ainakin minusta ihan erilaisia asioita.
Keskustella voidaan kaikenlaisista asioista ennen yhteen muuttamista ilman avioliittoakin. Me seurusteltiin n. 3 kk ennen kuin muutettiin yhteen. Molemmille kyllä oli selvää, että mennään naimisiin viimeistään ennen lapsia, jotta lasta ei sitten tarvitse tunnustaa erikseen.
Meille avioliiton solmiminen oli ihan käytännön juttu, ei mikään tae uskollisuudesta tmv, se tae oli annettu jo siinä vaiheessa, kun aloimme seurustelemaan.
Mä en ymmärrä tuollaista asennetta, että halveksutaan toisten yksityiselämän valintoja ja yritetään esittää jotenkin moraalisesti ylevää vain sen takia, että itse on valinnut toisin.
Ja jos todella nämä asiat oli sulle epäselviä, etkä esittänyt vain muka-tyhmiä kysymyksiä, niin eikö hyvä, että tuli puheeksi! Enemmistö suomalaisista pariskunnista nyt kuitenkin asuu yhdessä ennen avioon astumista, joten lienee paikallaan, että sinäkin tunnet edes jonkin verran heidän tapojaan.
Niin, ja ap:lle onnea!
jos me emme olisi ensin sitoutuneet toisiimme. Ei siihen avioliittoa tarvita vaan yhteinen sopimus siitä, miten ollaan ja eletään yhdessä. Ajattelin, että se on sama kuin kosinta, vaikka naimisiin ei oltaisi menossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelen niin, että ennen kuin muuttaa toisen kanssa samaan kotiin, keskustelee läpi sen, mitä suhteelta odottaa. Eli aikooko olla yhdessä kuolemaan asti vai onko kyseessä puolen vuoden kokeilu. Ja jos lähtee sillä mielellä, että tämä on ikuista, niin siinähän se kosinta sitten on suoritettu. Ei sitä tarvitse kolmen lapsen ja omakotitalon jälkeen uusia.
Avoliitto on suhteen luonnollinen jatkumo. Meillä ainakin rehellisesti tunnustettiin että katsotaan nyt päivä kerrallaan miten arki sujuu ja tehdään vasta sitten elämänmittaisia päätöksiä tai "lupauksia". Ei kai kumpaakaan sovita etukäteen, ikuista yhdessäolo tai jotain kokeilua. Meillä perustui vaan siihen että toisen seurassa oli hyvä olla. Ja on edelleenkin, vuosien jälkeen, vaikkei hinku ole naimisiin ollutkaan.
AP
eli avomiehen kosinta on pelkkää WT-hömppää.
Lähinnä uskovaiset taitaa odottaa yhteisasumista avioon asti, joten ilmeisesti lähes koko Suomen kansa kuuluu tuohon paljon parjattuun WT-porukkaan. Let us embrace it!
Miksi kosia ihmistä, jonka kanssa jo on yhteinen asuntolaina? Vai elättekö te liitoissanne hyvin vapaasti muita kuksien siihen asti, kunnes kosinta tulee?
Kuka ajattelee, että avoliitossa voi kuksia vapaasti ennen kuin astellaan maistraattiin tai papin eteen? Meillä ei kumpikaan kosinut, päätettiin, että mennään naimisiin jo ennen kuin otettiin asuntolaina, joskaan en ymmärr', mitä se laina tähän kuuluu. Maailma on kummallinen paikka, sinä todistat sen!
Minä ajattelen niin, että ennen kuin muuttaa toisen kanssa samaan kotiin, keskustelee läpi sen, mitä suhteelta odottaa. Eli aikooko olla yhdessä kuolemaan asti vai onko kyseessä puolen vuoden kokeilu. Ja jos lähtee sillä mielellä, että tämä on ikuista, niin siinähän se kosinta sitten on suoritettu. Ei sitä tarvitse kolmen lapsen ja omakotitalon jälkeen uusia.
tuota mieltä, miksi sitten kysyt, kuksitteko ympäriinsä ennen avioliittoa? Se, että keskustellaan ennen yhteen muuttamista yhteisestä tulevaisuudesta, ja se, että kuksitaan ympäriinsä, ovat ainakin minusta ihan erilaisia asioita. Keskustella voidaan kaikenlaisista asioista ennen yhteen muuttamista ilman avioliittoakin. Me seurusteltiin n. 3 kk ennen kuin muutettiin yhteen. Molemmille kyllä oli selvää, että mennään naimisiin viimeistään ennen lapsia, jotta lasta ei sitten tarvitse tunnustaa erikseen. Meille avioliiton solmiminen oli ihan käytännön juttu, ei mikään tae uskollisuudesta tmv, se tae oli annettu jo siinä vaiheessa, kun aloimme seurustelemaan. Mä en ymmärrä tuollaista asennetta, että halveksutaan toisten yksityiselämän valintoja ja yritetään esittää jotenkin moraalisesti ylevää vain sen takia, että itse on valinnut toisin. Ja jos todella nämä asiat oli sulle epäselviä, etkä esittänyt vain muka-tyhmiä kysymyksiä, niin eikö hyvä, että tuli puheeksi! Enemmistö suomalaisista pariskunnista nyt kuitenkin asuu yhdessä ennen avioon astumista, joten lienee paikallaan, että sinäkin tunnet edes jonkin verran heidän tapojaan. Niin, ja ap:lle onnea!
vaan tajuaa ap:sta poiketen, että se yhteinen elämä ja asuminen ja lapset on ihan tarpeeksi, kosinnan sijaan voidaan aikuisesti sopia avioitumisesta ilman, että on mitään ikiaikaisia rituaaleja. Voihan se ap:n mies mennä ap:n isältä vielä pyytämään tyttären kättä, jotta menee varmasti oikeaoppisesti.
Minusta on naurettavaa kertoa, että mieheni kosi minua. Mikä ihmeen minun mieheni se on, jos sen vielä tarvitsee erikseen kosia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelen niin, että ennen kuin muuttaa toisen kanssa samaan kotiin, keskustelee läpi sen, mitä suhteelta odottaa. Eli aikooko olla yhdessä kuolemaan asti vai onko kyseessä puolen vuoden kokeilu. Ja jos lähtee sillä mielellä, että tämä on ikuista, niin siinähän se kosinta sitten on suoritettu. Ei sitä tarvitse kolmen lapsen ja omakotitalon jälkeen uusia.
Avoliitto on suhteen luonnollinen jatkumo. Meillä ainakin rehellisesti tunnustettiin että katsotaan nyt päivä kerrallaan miten arki sujuu ja tehdään vasta sitten elämänmittaisia päätöksiä tai "lupauksia". Ei kai kumpaakaan sovita etukäteen, ikuista yhdessäolo tai jotain kokeilua. Meillä perustui vaan siihen että toisen seurassa oli hyvä olla. Ja on edelleenkin, vuosien jälkeen, vaikkei hinku ole naimisiin ollutkaan.
ja voidaan tehdä määräaikainen sopimus.
Enemmistä suomalaisista naisista ei odota erillistä kosintaa vaan tajuaa ap:sta poiketen, että se yhteinen elämä ja asuminen ja lapset on ihan tarpeeksi, kosinnan sijaan voidaan aikuisesti sopia avioitumisesta ilman, että on mitään ikiaikaisia rituaaleja. Voihan se ap:n mies mennä ap:n isältä vielä pyytämään tyttären kättä, jotta menee varmasti oikeaoppisesti.Minusta on naurettavaa kertoa, että mieheni kosi minua. Mikä ihmeen minun mieheni se on, jos sen vielä tarvitsee erikseen kosia?
sä halusit keskustella avoliitto/avioliitto-asioista yleensä, etkä vain ap:sta. Minä en halua keskustella ap:n elämästä halveksuvaan sävyyn, hänen valintansa ovat hänen valintojaan, minä en niitä tuomitse. Kukin tehköön tässä asiassa kuten lystää!
Jos tämä keskustelu menee nyt siihen, että haukutaan, niin olkoon se mun osaltani ohi. Kiitos ja hei!
reilun vuoden päästä. Menimme naimisiin, koska halusimme toisemme. Lapsia tuli sitten aikanaan ja lasten vuoksi emme avioituneet. Ainoastaan toistemme vuoksi.
taitaa olla ketoosit ja pms:t samaan aikaan. Huhhuh.
...onneks mua on sentään kosittu itsenäisyyspäivänä :P
vähän vainotun uhrin olo tässä onkin, kun näitä lukee. -ap
ja mitäs täältä löytyikään. Hirveä lauma pilkunviilaajia ja moraalisaarnaajia, jes.
Onnea joka tapauksessa. :) Mielestäni avoliitto ei juuri eroa avioliitosta. Silti kai monet liitot kaatuu kun luullaan että avioituminen on joku autuaaksi tekevä asia.