Pelkään, että lapseni on sairastumassa skitsofreniaan
Lapsi siis jo 12v on alkanut puhumaan, että meillä on kummituksia tai henkiä. Tosissaan puhuu, että hänen sängyn päädyssään seisoo joskus iltaisin tumma hahmo, hänen tavaransa liikkuvat ja jokin "kylmä" menee joskus hänen lävitseen, näkee nukkamatollaan jalanjälkiä kun jokin henki kävelee sillä yms. Kaikki tämä "tapahtuu" lapsen huoneessa. Lapsella on vilkas mielikuvitus tiedetään, mutta mihin asti tällainen on normaalia?
Nämä puheet ovat alkaneet ihan vastikään, parisen viikkoa sitten.
Ollaan asuttu tässä jo useita vuosia ettei voi olla kyseessä sekään, että uudessa paikassa kuulisi eri ääniä tai häntä pelottaisi uudessa huoneessa tms. Mitään erityistä ei ole tapahtunut elämässä ja en usko, että on huomionhakuakaan, on niin tosissaan asian kanssa. Onko vastaavia kokemuksia?
Kommentit (38)
Se alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa ja psykoosiin liittyy todella erikoista käytöstä ja yleensä juuri eristäytymistä ym. harhojen lisäksi. Lapsella psykoosi on todella harvinainen tila.
Uskoisin että kyse on mielikuvituksesta, joka jostain syystä toimii nyt "ylikierroksilla". Tai sitten ongelma on neurologista. Onko lapsella ollut päänsärkyjä tai ongelmia näön kanssa? Lääkäriin veisin kyllä jos olisi oma lapseni.
t. psyk. sh
Mä olen siis nähnyt outoja kuvioita makuuhuoneen seinällä, aistinut jonkun jalkopäässä/kumartuuvan ylleni, kuunnellut askeleita vieressäni, (odotin että poistuvat makuuhuoneesta), kunnes jossain vaiheessa tajunnut pakottaa itseni hereille. Ja joskus en ole uskaltanut nukahtaa uudelleen, kun heti siinä unen rajamailla sama alkaa uudelleen. Ja herättyäkin olo on pitkään pelokas.
Voisitteko sopia, että käyt vähän väliä tarkistamassa tilanteen, ts. että se olet sinä joka siinä vuoteen päädyssä käy? Ehkä huomaisit onko lapsi tosiaan nähnyt unta, ja hänkin voisi rauhoittua?Nyt kun puhuit tuosta, niin olen minäkin ihan vastikään tuntenut tuommoisen, että joku leijuu päällä, joku ahdistava ja en ole pystynyt heräämään heti vaan on pitänyt pakottaa itse itsensä heräämään kun on ollut todella ahdistava olo ja kylmänhiki. Mutta nehän on vain painajaisia, mutta ehkä ne onkin sitten tuollaisia myös lapsella. Ovat kyllä pelottavia painajaisia, kun ei niissä oikein edes tapahdu mitään, vain tuo kauhea ahdistuksen tunne ja että joku aiheuttaa sen. Vaikea kuvailla.
Kiitos kaikille vastaajille! Tästä oli suuri apu!
juuri tuota mä olen usein sanonut, että vaikka tuollaisessa unessa/unihalvauksessa näkisit kissanpentuja, niin se uni aiheuttaa pitkän ahdistuneen olon.
Sinällään kamalaa, kun mäkin näen jatkuvasti niitä tavallisia painajaisia, joissa joku kuolee, on ufoja ja murhamiehiä ja ties mitä kamalaa, mutta herättyä voi vaan olla tyytyväinen, että ah, se olikin unta, mutta noiden jälkeen ei tiedä miten päin olisi.
Kodin siunaaminen? Löytyykö esimerkkiä Raamatusta? Tietääkseni Jeesus ei siunannut esineitä eikä asuntoja, ainoastaan ihmisiä. En suosittele kodin siunaamista, jos siitä ei puhuta Raamatussa.
http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/62077DDCFE16D09FC2256FEA003B87C0?OpenDocument…
Jeesus siunasi esim leivän ehtoollisella ja toisaalla Jeesus siunasi kalat. Miksi ei Jumala haluaisi siunata myös kotiamme, sillä koti on hyvä asia, jonka Jumala on meille antanut. Siunauksessa pyydetään Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa. Ei se ole mikään maaginen rituaali.
Se alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa ja psykoosiin liittyy todella erikoista käytöstä ja yleensä juuri eristäytymistä ym. harhojen lisäksi. Lapsella psykoosi on todella harvinainen tila.
Uskoisin että kyse on mielikuvituksesta, joka jostain syystä toimii nyt "ylikierroksilla". Tai sitten ongelma on neurologista. Onko lapsella ollut päänsärkyjä tai ongelmia näön kanssa? Lääkäriin veisin kyllä jos olisi oma lapseni.
t. psyk. sh
pääkipua on kyllä ollut nyt aiempaa enemmän, mutta olen ajatellut, että syynä heikentynyt näkö. Vasta oli 5. luokan laaja terveystarkastus ja tarvitsee lukulasit joita ei ole vielä hommattu.
ap
Itse olin kuudennella tai viidennellä kun luokkakaverini alkoi väittää että hän on noita. Kirjoitteli mulle koulussa aina kummallisia kirjeitä ja sitten keksi että mä olen hänen noita siskonsa. Kyllä mua ainakin pelotti ja mielikuvitus laukkasi. Tytärtäsikin ehkäpä pelottaa mutta ei sitä enää kehtaa sanoa. Vilkasta mielikuvitusta se on. Skitsofrenia ilmenee hieman toisella tavalla... Ja se diagnosoidaan yleensä vasta 18 vuotiaana ja siihen sairastutaan yleensä vasta nuorella aikuisiällä. Veljelläni on kyseinen dg.
Skitsofrenia on esipuberteetissa äärimmäisen harvinainen, eikä sitä diagnosoida. Samoin psykoosi, joka ei liity vaikeisiin ulkoisiin olosuhteisiin liittyvään oireiluun. Useimmin skitsofreenikko on ihan normaali lapsi.
Kyseessä voi olla unihalvaus, koska se on perinnöllinen (ymmärsin, että sinulla on ollut samanlaisia kokemuksia väsyneenä?).
Heikentynyt näkö yhdessä harhojen kanssa saattaa kuitenkin olla oire jostain vakavammasta, joten suosittelisin hyvällä neurologilla käyntiä mahdollisimman pian.
Skitsofreniasta tai mistään vakavasta ei tarvitse olla kysymys, mutta ottaisin kyllä yhteyttä lääkäriin/ psykologiin. Asia kannattaa selvittää, eikä jäädä arvailemaan.
Kyseessä voi olla ns. normaalit lapsen pelot/ mielikuvitus, mutta ei lasta silloinkaan pidä jättää pelkojensa keskelle.
Kyllä henkimaailma on todellista (enkä ole skitsefreenikko). Opeta lapsesi tosiaan rukoilemaan ja kutsumaan avuksi enkeliä, joka miekka kädessä ajaa häiritsijät pois.
Tai sitten menet sinne itse mörönkarkoittimeksi, vaikka lukemaan kirjaa itseksesi ilaisin. Kunnes tilanne rauhoittuu.
Ei tartte heti epäillä että lapsessasi on jotain vikaa.
olehan varovainen, ettet leimaa häntä "mielenterveysongelmaiseksi". Itse lähtisin puhumaan lapselle enemmön päänsärkyjen ja näön tarkastuksesta.
Mulla on ollut hyvin samanlaisia kokemuksia lapsena/nuorena. Muistan ihan samanlaiset jalanjäljet, joita kuvasit. Ja oikeasti pelkäsin niitä. Mulle parhaiten auttoi vanhempien läheisyys. Eli vaikka olinkin jo "iso tyttö" niin kaipasin kuitenkin turvaa.
Päivälläkin mulla oli tosi vilkas mielikuvitus, ja sellaisia pakkoajatuksia jotka varmaan aikuisella luettaisiin jo mielenterveysongelmaisuudeksi. Mutta vaihe kesti vaan ehkä puolisen vuotta. Olin samaan aikaan ihan sosiaalinen ja hyvin koulussa menestyvä nuori. Aikuisena mulla ei ole ikinä ollut mitään mt-ongelmaa,t työelämässä ja perheellinen.
Mielikuvitus on mulla vieläkin kovin vilkas, ja näen joka yö unia, viimekin yönä niin vilkkaita ja toden tuntuisia että vieläkin naurattaa. vaikka välillä sitten ovat painajaisia eikä yhtään naurata. Mä olen jotenkin sillä lailla herkkä että en voi lukea/katsoa kauhua koska tulee heti uniin ja jää vaivaamaan.
Ja sain muuten itse silmälasit samana vuonna kun mulla nuorena oli oireilua. taisi olla kuudes luokka koulussa.
suosittelisin viemään lapsen lääkärille, kyse voi olla mistä vaan. Kaikki mt-ongelmat on helpompi selättää mitä aiemmin menee hoitoon. Mullakin ne alkoi tuossa iässä ja 10 v myöhemmin menin psykoosiin.
Vai voisiko kyse olla unihalvauksesta. Pystyykö liikkumaan, jne. Mulla on ollut tuollaisia unessa, tuntuu että huoneessa on yhtä ja toista ylimääräistä, ja säväreitä menee läpi.
Vai voisiko kyse olla unihalvauksesta. Pystyykö liikkumaan, jne. Mulla on ollut tuollaisia unessa, tuntuu että huoneessa on yhtä ja toista ylimääräistä, ja säväreitä menee läpi.
on ollut unihalvauksessa tuollaisia tiloja, silloin pitää tosiaan olla unessa. Eri juttu jos keskellä päivää hereillä näkee/kuulee asioita. Voihan niitä henkiä ja muita olla olemassa mutta ensin kannattaa varmistaa että kyse ei ole psyykkisestä/neurologisesta häiriöstä..
Lähetäpä viestiä jollekin suomalaiselle meediolle?
vaikka kuulostaakin sinun mielestäsi jotenkin vakavalta. Lapsen "työ" on leikki!
Anna sen kasvaa vain ihan rauhassa. Huolehdi omasta mielenterveydestäsi, ja siitä että olet järkevä ihminen etkä lähetä esimerkiksi viestiä joka on "jakomielitautista", mikä ehkä merkitsee sitä, että viestisi ei ole selvä vaan omituisesti tulkittava. Eli kun kommunikoit lapsesi kanssa niin käyttäydy kuin terve ja suora ihminen. Puhu totta, että lapsen ei tartte ruveta tunnustelemaan, että mikä on todellisuutta ja mikä ei. Lukekaa satuja jos tykkää, mutta minkä ikäinen on? Pystyisikö kertomaan sulle sen verran, että sinä kirjoittaisit niistä kirjaa... ei väliä, vaikka jutut eivät liittyisikään selvästi toisiinsa. Sitten se sun lapsesi voisi piirtää kuviakin niistä jutuistaan, vaikka sä et tykkäisi että osaa ollenkaan edes piirtää. Mä uskon, että tulisi hieno kirja.
Saisikos jo lukea, ehkä? Koska tulee jatkoa näihin mukamas "höpöhöpöjuttuihin"????
mä luin tuon ikäisenä noidan käsikirjan ja se pelotti mua niin kovasti että aloin kuvitella kaikenlaista. Juuri tuollaisia mainitsemiasi asioita.
Juttelepa lapsen kanssa, kyse voi olla ihan vaan mielikuvituksesta. :)
Itsekin näin monena yönä makuuhuoneemme nurkassa kummituksen ja tunsin tuon kylmän tunteen, jota ap kuvasi. Olin jo unohtanut tuon tunteen kokonaan.
Itse pääsin kummajaisesta mielikuvituksen avulla. Keksin mielessäni kaikki mahdolliset väkivallanteot, mitä pienen lapsen mieleen voi tulla, ja uhkasin kummitusta niillä kaikilla, jos se palaa vielä takaisin. Lopulta kummitus lakkasi ilmestymästä.
eli en tiedä onko hereillä, mutta tämä hahmo ja ne jalanjäljet ilmaantuu illalla kun hän on jo sängyssään. On ehkä saattanut nukahtaakin (?), mutta tulee siis kuitenkin kertomaan niistä heti. Esim. eilen illalla tuli n. puoli tuntia nukkumaanmenon jälkeen kertomaan, että heräsi siihen kun joku seisoi sängyn päädyssä. Ei osaa kuvailla miltä näytti vain tumma hahmo.
Lapsi ei ole kova lukemaan kirjoja, mutta voi olla mahdollista että olisi päässyt esim netissä seikkailemaan ja lukemaan tämmöisistä asioista. Olen jutellut ja kertonut hänelle, että jossakin iässä on minullakin pelottanut just jotkut tummat hahmot hämärässä huoneessa, jotka olen sitten huomannut varjoiksi.
Mutta sitten on vielä ne jalanjäljet matolla ja tavaroiden siirtyminen. Hän ei itse ole nähnyt tavaroiden siirtymistä, mutta laittaa kännykkään aina herätyksen ja kännykkä on hänen yöpöydällään. Yksi ilta hän tuli kertomaan, että oli lähdössä vessaan, niin kännykkä oli siirtynyt kirjoituspöydälle ja siinä paloi valo ja oli ihan varma että kännykkä oli ensin yöpöydällä. Ihan tosissaan selvitti, että joku henki on siirtänyt puhelimen ja sytyttänyt siihen vielä valotkin. Minä tietenkin tarkistin, josko siitä olisi ollut akku lopussa ja siksi olisi känny aktivoitunut, mutta ei...
Nauretaanko mut pellolle jos tilaan lääkäriin ajan tämmöisen vuoksi? Vai uskaltaisiko tätä seurata vielä?
Voi elämä teidän siunaustenne kanssa. Tuo että yleensäkin noi toistuu vain iltaisin puhuis kyllä mun mielestä unien puolesta. Psykoosin luulisi ilmenevän koko ajan/pitkin päivää.
Ja jos on 2 viikkoa vasta kestänyt, niin eikö nyt tuossa tilanteessa lapsi vois vaikka nukkua vanhemman vieressäkin, musta tärkein olis nyt saada tuollainen pelon kierre katkaistua.