Lapsi pelkää puukkoja
Eli, kaikki lähti siitä kun 5v. poika näki unta kuinka pikkusisko(1½v.) oli saanut puukon käteen ja puulottanut itseään ja kuollut. Lapsi heräsi tuolloin itkien ja huutaen enkä lainkaan ihmettele.
Nyt tuon unen jäljiltä hän on alkanut pelätä puukkoja veitsiä (meillä on ns. pihviveitsiä eli kärki on hieman terävämpi kuin normaalissa veitsessä mutta tietenkin myös lapsille tarkoitetut aterimet). Lapsi ei suostu tulemaan keittiöön jos likikään on puukkoja (esim. minä tai mies pilkomme ruokaa). Hän varmistaa aina keittiöön tullessa asian. Poika ei myöskään suostu päästämään pikkusiskoa keittiöön, ettei tämä vain saa puukkoa tai veistä käsiinsä. Se on tietenkin ihan mahdotonta, koska veitset säilytetään lasten ulottumattomissa.
Meillä on keittiön ovella portti, jonka poika sulkee aina, vaikka sisko olisi nukkumassakin. Perusteluina se, ettei tämä varmastikaan saa puukkoa käsiinsä.
Tänään pyysin poikaa apuun ruuanlaitossa (pilkkomaan kurkkua)ja poika oli ihan paniikin partaalla kun tarjosin hedelmäveistä jolla pilkkoa kurkkua (on sillä ennenkin pilkkonut). Rauhoittui, kun annoin veitsen ja senkin ottaessa pohti, että tässä on liian terävä kärki, pikkusisko voi loukata siihen itsensä.
En ymmärrä, mitä voisin tehdä lievittääkseni puukkopelkoa. Ymmärrän oikein hyvin, että uni oli varmasti pelottava ja olemmekin puhuneet pojan kanssa siitä, että se oli vain uni eikä pikkusisko saa mitään teräviä käsiinsä, siitä me vanhemmat pidämme huolta.
Tapahtuneesta on nyt suunnilleen kuukausi ja nuo kyseiset asiat ovat tulleet ilmi viimeisen parin viikon aikana. Luulin, ettei lapsi edes muista enää unta, mutta ilmeisesti muistaa.
Mahtaako tämä pelkovaihe mennä ihan ajan kanssa ohi? Sinällään ei vaikuta meidän elämään, mutta on todella ikävä nähdä, miten lapsi pelkää tulla keittiöön ja vahtii, ettei siskokaan sinne pääse.
Kommentit (4)
Mietin kyllä tuota neuvolaan soittamista, mutta en haluaisi näin "pienen" asian takia, koska tiedän, että siellä on kiirettä.
Ls-ilmoituksen tekeminen olisi jo aikamoista resurssien haaskamista, kyse on kuitenkin unesta mutta siinäpä sitten tekevät ilmon jos näkevät sen tarpeelliseksi.
Minä pelkäsin aikuisikään asti kovasti puukkoja yms, ja vieläkin ne karmivat jotenkin vaikka en varsinaisesti pelkääkään.
Äitini on kertonut että olin satuttanut parivuotiaana sormeni leipäveitseen ja sen jälkeen alkanut pelätä. Itse en tuota tapahtumaa muista mitenkään.
Ei kenelläkään olisi vastaavasta kokemusta? Kannattaako olla huomoimatta koko pelkoa vai mitä tässä pitäisi tehdä?