Kaksivuotiaani teki eilen ostoksia

tuli mieleen, että viettääkö tätä päivää kukaan? Näkyykö se mitenkään ulospäin?



Lapset kun eivät osaa pitää puoliaan ja vaatia omaa päivää. Kaikenmaailman äitien, isän ja työväen päivät ovat kauhean tärkeitä aikuisille mutta entäs lapset? Onko heidät unohdettu?



Lastenpäivänä pitäisi saada syödä rajattomasti karkkeja, kaikki niuhot säännöt pois! Kaupunkien ja kylien kadut ja tienvarret olisi pyhitetty karnevaaleille, satuhahmoille. Aikuiset eivät saisi päättää muusta kuin ihan välttämättömimmästä turvallisuudesta. Huvipuistoja, hattaraa, ilmapalloja, piknikkejä, käytännön piloja, hassuttelua, leikille rajattuja ulkoalueita linnoineen jne. jne.



Ajankohdan voisi siirtää marraskuulta elokuulle :)

kärryjen vieressä. Saattaa napata hyllystä kaurahiutaleita ja tuoda minulle ja sanoa: puuroa.



Mitäpä siihen enää sitten voisi sanoa? Kyllä on puuropaketti mennyt kärryyn. Samoin joskus on ostettu muumikeksiäkin kun on sitäkin kärryyn tuonut. Sen sijaan karkkeja ei olla ostettu.



Vaikka mitä sanottaisiin, en ole nähnyt siinä mitään pahaa jos lapset joskus saa mitä haluaa, kunhan lopullinen päätösvalta on aina aikuisilla ja raja vedetään.



Mä kysyn joskus kaupassa vanhemmilta lapsilta (8&6v) mitä ruokaa tehtäisiin? Saavat valita raaka-aineet ihan itse. Opettavaistakin minun nähdäkseni.

eli kun kahdesti viikossa lapsi on kaupassa mukana, olettaa hän, että näitä meillä tarvitaan. Mukaan ei tullut mitään sellaista, mitä ei muutenkin otettaisi. Minun piti lisätä kärryihin vielä jauheliha, rahka ja mausteet, muuten kärry täyttyi tavallisista maanantaiostoksista. Ainoa poikkeus oli kahvi: se oli kuulemma kotoa loppu :-). Isi joi.

Meillä lapsukainen poimi vimeksi pikkukärryyn pussillisen porkkanoita ja paketin riisihiutaleita. Porkkanat ostettiin, koska niitä meillä kuluu, riisihiutaleet vein pois.



Kun lapsi saa työnnellä omia kärryjään, kauppareissut sujuvat leppoisasti

kävin 2-vuotiaan kanssa ruokakaupassa. Sai työntää pieniä ostoskärryjä, ja niihin kertyikin sitten kaiken näköistä. Aloitti vihannespuolelta ja iski kärryihinsä valtavan purjosipulin, seuraavaksi leipäosastolta sämpyläpussin, muumikeksejä (on muuten näppärästi aseteltu lastenkeksit juuri lapsen korkeudelle), hammastahnaa, pillimehu ja foliopaketti.



Folion ja hammastahnan vein takaisin, muut laitettiin kassahihnalle.

Musta on vähän pelottavaa että kaksivuotias tunnistaa tuotepakkauksia.





Jos kerran lapset ovat kaupassa mukana ja sitten kotona avataan ne paketit ja lapsi näkee, mitä siellä on, niin tottakai se oppii tunnistamaan tutut paketit. Eihän ne tyhmiä ole! Samalla tavalla lapsi oppii tunnistamaan kaiken muunkin, näkemällä ja kuuntelemalla. Ja yhdistämällä asioita. Vai pelottaako sekin, että lapsi tunnistaa omenan? Tässä kohtaa muropaketti ja omena ovat ihan samanarvoisia: näitä meillä on kotona.



Sitten kun aletaan mainoksista tunnistaa ja haluta tavaroita, on tilanne eri. Mutta tässä ei siitä ollutkaan kyse.

Siis miten tuo ap:n juttu käytännössä toimii? Sanotko lapselle, että saa ostaa mitä haluaa? Poistatko jos ostaa 'väärää'?



Kyllä meilläkin lapsi on saanut pienemmässä kaupassa ajella pikku kärryillä, mutta neuvon häntä aina, että seuraavaksi mennään leipähyllylle ja saat valita yhden leivän. Jos valitsee vaikka vehnäpaahtoleivän, sanon, että paahtoleipä onkin hyvä valinta, mutta otetaan mielummin tätä toista (täysjyvä). Ja tähän tapaan. Saatan kysyä, mitä hedelmiä haluat ja lapsi saa punnita. Jugurtin saa valita täysin vapaasti, pari pientä siis ja täydentelen sitten maustamattomalla litran purkilla.

usein saatan kaupassa antaa tehtäväksi mennä hakemaan leipähyllystä mieleinen leipä ja vastaavaa.

Saatan kysyä lapsilta kaupassa että otetaanko tätä vai tuota jugurttia, tai että mitä haluaisitte tänään välipalaksi. Muuten aikuiset päättää mitä ostetaan.



Lapset 2v ja 4v.

Mun juuri 2 vuotta täyttäneeni sai kans kerran vapaat kädet. koriin ilmestyi:

kurkku, omena, leipä, makkarapötkö, nakkeja ja kananmunia. Maito ja yksi lastenkirja. Kaikki ihan oikeata sorttia vielä :-D

varmaan vetäisi puolet hyllyjen sisällöistä kärryyn, jos vain saisi. En siis anna lapsen shoppailla.

mitä ostetaan (kunhan ei kaupan kalleinta ota) ja siis nimenomaan ruokaa. Itselläni käy välillä pää ihan tyhjää ja lapsi tykkää kun saa itse valita =)

Mun juuri 2 vuotta täyttäneeni sai kans kerran vapaat kädet. koriin ilmestyi:

kurkku, omena, leipä, makkarapötkö, nakkeja ja kananmunia. Maito ja yksi lastenkirja. Kaikki ihan oikeata sorttia vielä :-D

Ihanaa :D

Kokeilkaa joskus! Idea on se, että tietty karsitte ne asiat jotka eivät koriinne kuulu, mutta antakaa kokeilla. Saatatte yllättyä. t. nelonen

Eli en. Eikä ne saa mitään extraa ikinä muutenkaan kaupasta paitsi lauantainamit.

Kokeilkaa joskus! Idea on se, että tietty karsitte ne asiat jotka eivät koriinne kuulu, mutta antakaa kokeilla. Saatatte yllättyä. t. nelonen

on muunlaista hupia.

Onhan meilläkin kaikenlaisia sirkushuveja mutta yllätys on aika suuri kun on lapsen joskus antanut shoppailla...

mutta lapset eivät meillä päätä tuollaisista asioista.

viimeksi 2,5 vuotiaamme päätti autokaupassa mikä auto ostetaan.

Ihan söpö tuli.

kun pikku taapero saa touhukkaana osallistua. Mulla ainakin on homma täysin hanskassa, vaikka saakin lapata tavaraa koriin :-) Hassua että tämänkin idean joku voi ymmärtää väärin. Tulee mieleen, että joku tosikko taas kyseessä.