Mietäs ne verovarat tulisivat, jos suurin osa äideistä olisi kotiäitejä?
En vastusta kotiäitejä, olen itsekin ollut kotiäiti ja aion taas alkaa joksikin aikaa sellaiseksi, kuopuksen syntymän jälkeen. Mutta ihmetyttää yksinkertaistetut laskelmat, joiden mukaan yhteiskunnan olisi parempi korottaa kotihoidontukea kuin kustantaa päivähoitoa lapsille. Tottahan se on, että päivähoitipaikan järjestäminen maksaa kunnalle. Mutta mitä enemmän äitejä on kotona eikä töissä, sitä vähemmän kunta saa verorahoja.
Kotiäitiydestä ei voi koskaan tulla sellaista "ammattia", jossa omien lasten hoitamisesta saa yhteiskunnalta rahaa läheskään yhtä paljon kuin kävisi töissä. Pienimmät palkatkin ovat aika pieniä. Työnteon pitäisi silti kannattaa paremmin kuin lastenteon. Muussa tapauksessa lapsia tehtailisivat oikein urakalla lestadiolaisten lisäksi etenkin ne, jotka vieroksuvat työelämää.
Kommentit (39)
mutta joka tapauksessa niidenkin jälkeen hoitolasten hinta on paljon suurempi kuin kotiäitien.
t. edellinen
yhtä paljon esim. vähentyneen päivähoitotarpeen vuoksi.
Nythän ei ole kyse pelkästään palkasta maksettavista veroista, vaan siitä, että työ ja sen tuotos (tuote, palvelu tms.) on rahanarvoista myös! Googlatkaa "työn tuottavuus", jos asia on liian monimutkaista ;)
Valtaosa suomalaisista äideistä ei työskentele alalla, jonka palkasta maksetuilla veroilla katettaisiin edes niitä omien lasten hoitomaksuja (noin 800-1000€/lapsi). Kolmilapsisen äidin pitäisi siis maksaa kuukaudessa pelkkiä veroja vähintään 2400€ jotta hänen työssäkäynnistään kertyisi verovaroja yhteiseen kassaan. Jos tässä otetaan huomioon hoitopaikan ja kotihoidon (kolmelta lapselta noin 600€) välinen hintaero, summaksi jää siltikin yli 1700€, jotka pitäisi äidin palkasta maksaa verojen muodossa kuukausittain.
Kuten varmasti ymmärrät, näin hyvin tienaavia naisia on Suomessa vain minimaalisen vähän, ja siksi päivähoitoa pyöritetäänkin lainarahoilla. Juuri tästä syystä monet kritisoivat subjektiivista päivähoito-oikeuttakin, siinä kun käytetään paljon rahaa ns. hukkaan.
Eli mitä vähemmän äitejä on työelämässä, sitä vähemmän tulee verokertymää, tämä on täysin totta. Mutta kuten todettu, mitä enemmän äitejä on kotona, sitä vähemmän tarvitaan verotuloja hoitopaikkojen pyörittämiseen. Kun nämä kaksi summaa laskee yhteen, tulee tulokseksi se, että äitien ollessa kotona yhteiskunta jää loppujenlopuksi enemmän voitolle, kuin äitien käydessä töissä ja lasten ollessa hoidossa.
Huh mikä selostus, toivottavasti tästä sai selvän eikä tullut kovin paljon kirjoitusvirheitä, en ehdi tarkistamaan kirjoitusta...
laskelmaa, jos hän tietäisi, että hänen lastensa hoitopaikat maksavat yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kuin hänen maksamansa verot ovat.
Eli siitä tuo kummallinen juttu josta olet kuullut. On halvempaa maksaa äidille 300e kuussa kuin esim. 500e kuussa jokaiselle lapselle hoitopaikan muodossa. Yksi hoitopaikkahan maksaa kuussa tonnin pintaan, hieman vähemmän kai yleensä, ja jos on vaikka useita lapsia, saa äiti tienata melko paljon peitotakseen hoitokulut maksamillaan veroilla.
Lapset maksaa yhteiskunnalle, mutta lapsia täytyy tulla että koko yhteiskunta ei kuole.
ei taida näin monimutkaiseen asiaan venyä..
Unohdit tästä kuitenkin työpanoksen tuottavuuden kokonaan! Nythän ei ole kyse pelkästään palkasta maksettavista veroista, vaan siitä, että työ ja sen tuotos (tuote, palvelu tms.) on rahanarvoista myös! Googlatkaa "työn tuottavuus", jos asia on liian monimutkaista ;)
Valtaosa suomalaisista äideistä ei työskentele alalla, jonka palkasta maksetuilla veroilla katettaisiin edes niitä omien lasten hoitomaksuja (noin 800-1000€/lapsi). Kolmilapsisen äidin pitäisi siis maksaa kuukaudessa pelkkiä veroja vähintään 2400€ jotta hänen työssäkäynnistään kertyisi verovaroja yhteiseen kassaan. Jos tässä otetaan huomioon hoitopaikan ja kotihoidon (kolmelta lapselta noin 600€) välinen hintaero, summaksi jää siltikin yli 1700€, jotka pitäisi äidin palkasta maksaa verojen muodossa kuukausittain.
Kuten varmasti ymmärrät, näin hyvin tienaavia naisia on Suomessa vain minimaalisen vähän, ja siksi päivähoitoa pyöritetäänkin lainarahoilla. Juuri tästä syystä monet kritisoivat subjektiivista päivähoito-oikeuttakin, siinä kun käytetään paljon rahaa ns. hukkaan.
Eli mitä vähemmän äitejä on työelämässä, sitä vähemmän tulee verokertymää, tämä on täysin totta. Mutta kuten todettu, mitä enemmän äitejä on kotona, sitä vähemmän tarvitaan verotuloja hoitopaikkojen pyörittämiseen. Kun nämä kaksi summaa laskee yhteen, tulee tulokseksi se, että äitien ollessa kotona yhteiskunta jää loppujenlopuksi enemmän voitolle, kuin äitien käydessä töissä ja lasten ollessa hoidossa.
Huh mikä selostus, toivottavasti tästä sai selvän eikä tullut kovin paljon kirjoitusvirheitä, en ehdi tarkistamaan kirjoitusta...
ja sai palkkaa kun olin KOTIHOIDONTUELLA (en siis kotiäitinä). Mieheni oli työttömänä suunnitellusti muutaman kuukauden ja lapset olivat kotona. Eli hän ei ollut koti-isä vaan työtön mies ja sai ansiosidonnaista päivärahaa.
Lapset olivat kotihoidossa siis sen ajan kun minä sain KOTIHOIDONTUKEA, mistä maksoi veroa ja työtäni teki nainen, joka oli sen aikaa pois TYÖTTÖMYYSKORVAUKSEN PIIRISTÄ ja maksoi veroja sen aikaa hänkin.
Eli summasummarum. Neljän lapsen päiväkotihoito olisi maksanut kunnalle n. 3500-4000 euroa kuussa (miinus tietenkin meidän oma osuus). Samaan aikaan saatiin yksi työntekijä pois työttömyyskortistosta ja hänelle maksettiin palkkaa ja hän maksoi veroja. Hän joutui taas työttömäksi kun palasin töihin ja hänen työttömyyskorvauksensa oli isompi kuin minun kotihoidontukeni.
Jos lähdetään laskemaan niin periaatteessa kunta voitti aika paljon tällä systeemillä, koska sijaiselleni ei tarvinnut maksaa työttömyyskorvausta, eikä asumistukea. Minun kotihoidontukeni taas oli paljon pienempi kuin hänen saamansa tuet.
Kunta säästi kuukaudessa monta tuhatta hoitomaksuja.
Lisäksi työt tuli tehtyä ja työn tuottavuus ei kärsinyt. Eli työn vuorottelua sillä tavoin, että säästin kunnan rahoja kotihoidolla ja sain pienen korvauksen siitä, että olin pois kotoa.
Nythän ei ole kyse pelkästään palkasta maksettavista veroista, vaan siitä, että työ ja sen tuotos (tuote, palvelu tms.) on rahanarvoista myös! Googlatkaa "työn tuottavuus", jos asia on liian monimutkaista ;)
Valtaosa suomalaisista äideistä ei työskentele alalla, jonka palkasta maksetuilla veroilla katettaisiin edes niitä omien lasten hoitomaksuja (noin 800-1000€/lapsi). Kolmilapsisen äidin pitäisi siis maksaa kuukaudessa pelkkiä veroja vähintään 2400€ jotta hänen työssäkäynnistään kertyisi verovaroja yhteiseen kassaan. Jos tässä otetaan huomioon hoitopaikan ja kotihoidon (kolmelta lapselta noin 600€) välinen hintaero, summaksi jää siltikin yli 1700€, jotka pitäisi äidin palkasta maksaa verojen muodossa kuukausittain.
Kuten varmasti ymmärrät, näin hyvin tienaavia naisia on Suomessa vain minimaalisen vähän, ja siksi päivähoitoa pyöritetäänkin lainarahoilla. Juuri tästä syystä monet kritisoivat subjektiivista päivähoito-oikeuttakin, siinä kun käytetään paljon rahaa ns. hukkaan.
Eli mitä vähemmän äitejä on työelämässä, sitä vähemmän tulee verokertymää, tämä on täysin totta. Mutta kuten todettu, mitä enemmän äitejä on kotona, sitä vähemmän tarvitaan verotuloja hoitopaikkojen pyörittämiseen. Kun nämä kaksi summaa laskee yhteen, tulee tulokseksi se, että äitien ollessa kotona yhteiskunta jää loppujenlopuksi enemmän voitolle, kuin äitien käydessä töissä ja lasten ollessa hoidossa.
Huh mikä selostus, toivottavasti tästä sai selvän eikä tullut kovin paljon kirjoitusvirheitä, en ehdi tarkistamaan kirjoitusta...
kotihoidontuestani,joka kesän lopulla loppuu,silloin menen töihin,ehkä osa-aikaiseksi,saanko täältä siitäkin "raippaa",kun en pienen lapseni vuoksi halua olla kokopäivätyössä!!!!;(
JOS NAISET TAJUAISIVAT JÄÄDÄ KOTIIN JA ANTAA MIEHILLE TYÖPAIKAN.
JOS NAISET TAJUAISIVAT JÄÄDÄ KOTIIN JA ANTAA MIEHILLE TYÖPAIKAN.
persettään penkistä niillä palkoilla joita naiset saavat ns. naisvaltaisilla aloilla. Eivätkä kyllä muutenkaan tulis töihin niille aloille.
JOS NAISET TAJUAISIVAT JÄÄDÄ KOTIIN JA ANTAA MIEHILLE TYÖPAIKAN.
JOS NAISET TAJUAISIVAT JÄÄDÄ KOTIIN JA ANTAA MIEHILLE TYÖPAIKAN.
Työttömistä isistä suurin osa ei suostuisi nostamaan persettään penkistä niillä palkoilla joita naiset saavat ns. naisvaltaisilla aloilla. Eivätkä kyllä muutenkaan tulis töihin niille aloille.
Joopa joo, sinäpä sen parhaiten tiedät. Kunhan mussutat vaan. Vedä laskiaispulla ahdistukseen hönö!
ja sanoa asiat kuten ne on suomalaisella rehellisyydellä suorasanaisesti.
Koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut niin paljon naisia töissä viemässä miehiltä töitä markkinoilta. Naisten kavala älykkyys ja nopeus on tehnyt heistä oivallisempia työntekijöitä ja vieläpä työnantajilleen edullisia.
Nyt on aika miesten puuttua asiaan ja pistä naiset kotiin ottamaan vastuuta lapsista!
Amen.
moni äiti ahdistuu kotona, eikä pysty nauttimaan omien lastensa hoitamisesta. Siksi he palaavat töihin ja myös siksi, että saisivat itsellensä (=omalle perheelleen) enemmän rahaa. Kukaan ei mene töihin maksaakseen veroja. Työ on omien taloudellisten ja henkisten tarpeiden tyydytystä varten.
Systeemi on olemassa ihmistä varten eikä ihminen systeemiä varten. Me maksamme veroja ylläpitääksemme inhimillistä yht. kuntaa, mutta emme ole ensisijaisesti olemassa ihmisinä verojen maksua varten. Lapsemme syntyvät ihmisiksi, eivät veronmaksajiksi. IHmisen ei tule koskaan olla pelkkä koneiston osa, se on vaarallinen tie, oli koneisto sitten kapitalismi, kommunismi tai kansallissosialismmi... Monimuotoiseen yhteiskuntaan ja yhteisöön mahtuu monenlaista kulkijaa, mahtuu liikemiestä, taiteilijaa, duunaria ja kotiäitejä... Kenenkään arvo yhteisölle ei ole yhtä kuin hänen taloudellinen tuottavuutensa, vaan ihmisillä on yhteisöissä erilaisia rooleja, toiset tuottavat rahaa, toiset terveyttä, hyvinvointia, taidetta, kasvattavat uutta sukupolvea jne.
tosin tällainen isompi näkökulma on monelle kovin vaikea, ja siksi täällä jankkaavista harva pääseekään päättämään suurista linjoista (mikä onni!)
jatkuva keskittyminen talouden kasvuun pitää lopettaa. Olen samaa mieltä tästä!
Kyllä suurin osa ihmisistä tulisi hyvin toimeen ihan silläkin, jos toinen olisi vain töissä.
Silloin ei olisi varaa ihan kaikkeen, myönnetään, mutta olisiko elämä huonompilaatuista? Veikkaan, että ei :).
Esim Saksassa tai muualla Keski-Euroopassa? Toki suurin osa sielläkään ei varmasti ole kotiäitinä mutta suurin osa osa-aikatyössä ja paljon on myös kotiäitejä. Saksassa perheillä on yhteisverotuskin, joten mies maksaa siellä vähemmän veroja, jos vaimo on kotona. Eli, kaipa pitäisi ottaa hieman talousoppia sieltä päin...
Saksa on kotiäitien luvattu maa, jossa lapsensaaminen on yleisesti kuolinisku naisten uralle. Kansallissosialistit pakottivat naiset kotiin ja siistivät sillä tavalla työttömyysluvut sotien välissä, tämä malli on jäänyt elämään saksalaiseen yhteiskuntaan.
Mieluusti en heittäisi romukoppaan vuosikymmenten pohjoismaista tasa-arvokehitystä siirtymällä Saksan malliin. Meillä äitityttä ei nähdä pysyvänä vammana, vaan myös äideillä on mahdollisuus rakentaa työura itselleen.
Kun töitä on paljon, naisten kotona olemista pyritään vähentämään ja laman aikaan työpaikat halutaan miehille, joten kotona olemiseen kannustetaan Verovarojen kannalta on parempi, että nainen on kotihoidontuella kuin työttömänä.
Missä meillä on noin 60 000 piilotyöpaikkaa eli ne työt, joihin nyt hoitovapaalla olevien oletetaan menevän? Se minua tässä eniten kiinnostaa. Minua sijaistava maksaa veroja palkastaan samoin kuin minä maksaisin, jos olisin töissä joten kotiäitiyteni tai sijaiseni työttömyyden maksaisi joka tapauksessa yhteiskunta.
ja kotiäitiyden lisääntyessä työttömyys laskee, miksi sitten yleensäkään puhutaan työurien pidentämisestä, eläkeiän nostosta ja huoltosuhteen heikkenemisestä? Jos ongelmat ratkeavat sillä, että enemmän ihmisiä jää kotiin?
Huoltosuhde tarkoittaa sitä suhdetta, että montako työssäkäyvää elättää työssäkäymättömiä. Terveellä järjellä ajatellen työssäkäyvien määrä olisi ihan hyvä olla suurempi kuin käymättömien, jotta esim. eläkkeet saataisiin maksettua. Se, että äidit palaavat aiemmin takaisin töihin parantaa siis huoltosuhdetta ja toivottavasti auttaa jonkin verran ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa, joka ylläpidetään verotuloilla. Ei se sen monimutkaisempaa ole.
yhtä paljon esim. vähentyneen päivähoitotarpeen vuoksi.
Ennaltaehkäisevää työtähän se olisi, kun lapset hoidettaisiin kotona. Terveydenhoitomenot pienentyisivät, nythän meillä tikittää päiväkodiessa vailla hoivaa ja kodin turvaa kasvaneiden lasten joukko. Lasten pahoinvointiongelmat ovat alkaneet suomalaisessa yhteiskunnassa suurin piirtein samaan aikaan, kun 70-luvulla syntyi hyvinvointiyhteiskuntamme lippulaivoihin kuuluva päivähoitojärjestelmä.
Valtaosa suomalaisista äideistä ei työskentele alalla, jonka palkasta maksetuilla veroilla katettaisiin edes niitä omien lasten hoitomaksuja (noin 800-1000€/lapsi). Kolmilapsisen äidin pitäisi siis maksaa kuukaudessa pelkkiä veroja vähintään 2400€ jotta hänen työssäkäynnistään kertyisi verovaroja yhteiseen kassaan. Jos tässä otetaan huomioon hoitopaikan ja kotihoidon (kolmelta lapselta noin 600€) välinen hintaero, summaksi jää siltikin yli 1700€, jotka pitäisi äidin palkasta maksaa verojen muodossa kuukausittain.
Kuten varmasti ymmärrät, näin hyvin tienaavia naisia on Suomessa vain minimaalisen vähän, ja siksi päivähoitoa pyöritetäänkin lainarahoilla. Juuri tästä syystä monet kritisoivat subjektiivista päivähoito-oikeuttakin, siinä kun käytetään paljon rahaa ns. hukkaan.
Eli mitä vähemmän äitejä on työelämässä, sitä vähemmän tulee verokertymää, tämä on täysin totta. Mutta kuten todettu, mitä enemmän äitejä on kotona, sitä vähemmän tarvitaan verotuloja hoitopaikkojen pyörittämiseen. Kun nämä kaksi summaa laskee yhteen, tulee tulokseksi se, että äitien ollessa kotona yhteiskunta jää loppujenlopuksi enemmän voitolle, kuin äitien käydessä töissä ja lasten ollessa hoidossa.
Huh mikä selostus, toivottavasti tästä sai selvän eikä tullut kovin paljon kirjoitusvirheitä, en ehdi tarkistamaan kirjoitusta...