Lue keskustelun säännöt.
Miten te muut yrittäjien puolisot kestätte stressin?
24.01.2012 |
Mieheni ryhtyi yrittäjäksi noin viisi vuotta sitten. Olen ollut ahdistunut, unihäiriöinen, todella stressaantunut ja peloissani siitä lähtien. Elämänilo on tiessään, tilalla on sydämen läpätystä, valvottuja öitä, syviä huokauksia ja PELKO.
En osannut arvata, että stressaantuisin tällä tavalla. Mieheni kestää stressin paljon paremmin ja jotenkin hullua näin päin, koska minulla ei ole mitään tekemistä mieheni yrityksen kanssa. Muuta kuin tietenkin yhteisen talouden kautta.
En oikein tiedä, mitä voisin tehdä tälle. En ole sellaisella alalla, että helposti pääsisin todella hyville tienesteille, vaan ihan sellaista suomalaisten keskipalkkaa tienaan itse.
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="24.01.2012 klo 11:00"]
Olen huolissani siitä, että jos miehen yritykselle käy huonosti, niin meneekö meiltä koti. Olen huolissani siitä, että jos mitä tahansa yllättävää tapahtuu, riittävätkö minun rahani perheen elättämiseen. Olen huolissani siitä, riittävätkö minun rahani nyt joka päivä perheen elättämiseen.
Stressaan myös siitä, miten mieheni hoitaa yrityksensä asiat. Hän on tietyllä tavalla leväperäinen paperihommissa, olen huolissani siitä, saako hän hoidettua yrityksensä asiat kunnolla. Ettei tule mitään peruuttamattomia mokia.
ap
[/quote]Ollaan molemmat yrittäjiä mut stressin aihe on enemmänkin liialliset työmäärät. Miten lutviutua tästä kaikesta. Rahallisesti en osaa murehtia. Ei auttais yhtään olla töissä jossain ku ei yhtään tiedä milloin työt loppuisi. Ihan turha tuollaisia murehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän sinä tienaa mitään, jos olet kotiäiti.
Ihmettelen samaa, että miksi sinä stressaat noin?
T. 12vuotta yrittäjänä olleen miehen tuleva vaimo
Olen huolissani siitä, että jos miehen yritykselle käy huonosti, niin meneekö meiltä koti. Olen huolissani siitä, että jos mitä tahansa yllättävää tapahtuu, riittävätkö minun rahani perheen elättämiseen. Olen huolissani siitä, riittävätkö minun rahani nyt joka päivä perheen elättämiseen.
Stressaan myös siitä, miten mieheni hoitaa yrityksensä asiat. Hän on tietyllä tavalla leväperäinen paperihommissa, olen huolissani siitä, saako hän hoidettua yrityksensä asiat kunnolla. Ettei tule mitään peruuttamattomia mokia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä ihmettä oikein stressaat.
Minä olen ollut yrittäjän vaimo 15 vuotta - ja tänä aikana mieheni on vieläpä tehnyt totaalisen alanvaihdoksen. Lopetti entisen firman, oli hetken vieraalla töissä ja perusti sitten oman uudelle alalle. Itsekin tein yrittäjäpohjaisesti töitä reilut 6 vuotta, enkä ole kyllä ikinä mieheni hommia stressannut, omiani toisinaan.
No onko teillä sitten alusta asti mennyt hyvin ja rahantulo on ollut varmaa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut yrittäjä 20 vuotta. Yleensä töitä on ollut liikaa, koska yhden jalan varaan ei ole voinut laskea. Miehen yritys on kaksi vuotta vanha. Viime syksynä ei tuottanut mitään. Minä elätin perheen kokonaan. Nyt taas maksaa miehellekin palkkaa.
t. 2
Kai jokainen yrittäjä pitää kodin ja yrityksen erillään?
En stressaa. Minusta on kiva, kun mies on paljon pois kotoa. Hän on hyvä yrittäjä, osaa pitää taseet kasassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ollut yrittäjän vaimo kolme vuotta. Tähän mennessä en ole miehen työstä stressannut, vaikka olen itse kotiäiti, enkä tienaa huimasti. Kyllä ne asiat aina jotenkin järjestyy, ei kannata pilata terveyttään stressaamalla asioista suotta etukäteen.
ja olemaan pelkäämättä? Minusta tuntuu, että olen jo ihan jumissa tämän asian kanssa. Rytmihäiriöitä tai jotain, jatkuva ahdistus, kurkkua ja vatsaa kuristaa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaatko että pelkäämällä ja stressaamalla jotenkin elätte paremmin? Tai firma menestyy paremmin?
t. 2
Olen huolissani siitä, että jos miehen yritykselle käy huonosti, niin meneekö meiltä koti. Stressaan myös siitä, miten mieheni hoitaa yrityksensä asiat. Hän on tietyllä tavalla leväperäinen paperihommissa, olen huolissani siitä, saako hän hoidettua yrityksensä asiat kunnolla. Ettei tule mitään peruuttamattomia mokia. ap
miten miehesi yrityksessä menee. Millainen on kirjanpitäjä, onko hän yhtä leväperäinen kuin miehesi?
Se helpottaa kun tietää asioista ja miehesikin voisi pitää siitä, että vaimoa kiinnostaa hänen asiat ja yrityksestä tulisi jollain tasolla "yhteinen". En kuitenkaan tarkoita, että sinun pitäisi ottaa mitään vastuita yrityksestä. Suosittelen, että opiskelisit/ ottaisit selvää miten yritystoimintaa pyöritetään.
T. Mieheni yrittäjänä 10- vuotta ja minä hänen vaimona 6-vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onko teillä sitten alusta asti mennyt hyvin ja rahantulo on ollut varmaa? ap
yrittäjän vaimo, yrittäjä itsekin...
Ymmärrän että stressiä on toki. Mutta jos homma jo viisi vuotta pyörinyt, niin eiköhän pahimmat sudenkuopat ole jo ohitettu onnistuneesti?
Jos miehesi yrityksellä on kirjanpito ja tilintarkastus kunnossa ja luotettavissa käsissä, ei voi niin isoja mokia tulla. Lisäksi kannattaa olla OY jolloin taloudellinen vastuu rajoittuu sidottuun pääomaan, onko näin? Yhtiömuodon voi muuttaa jo toimivalle yritykselle, vähentää stressiä mutta lisää toki jonkin verran paperihommia.
Ajattele se niin että miehesi on ensimmäinen joka tietää jos huonoja aikoja on tulossa, muiden palkollisena työntekijät on usein niitä viimeisiä jotka saa tietää lomautuksista / potkuista.
Ja jos teillä on omaisuutta yritystoiminnan vakuutena (talo?) niin se kannattaisi koittaa järjestellä muuten, jo viisi vuotta toimineelle yritykselle voisi saada yrityskiinnityksen? Kysykää tätä miehesi yrityksen pankista. Miten teiltä muuten heti koti menisi alta, jos miehen yritystoiminta takkuaa...? Lainanlyhennykset voi yleensä neuvotella uudelleen tilapäisten (esim. kausityö) vaihteluiden ajaksi, ja vakuutuksia on moneen lähtöön, sairauden, työkyvyttömyyden tai toiminnan keskeytymisen varalta. Niillä saa lisää peliaikaa yllättävissä tilanteissa. Ja ne voi kaikki maksaa yrityksen kautta.
Tsemppiä! Sitä mäkin tarviin joka päivä ;)
Olen huolissani siitä, että jos miehen yritykselle käy huonosti, niin meneekö meiltä koti. Stressaan myös siitä, miten mieheni hoitaa yrityksensä asiat. Hän on tietyllä tavalla leväperäinen paperihommissa, olen huolissani siitä, saako hän hoidettua yrityksensä asiat kunnolla. Ettei tule mitään peruuttamattomia mokia. ap
miten miehesi yrityksessä menee. Millainen on kirjanpitäjä, onko hän yhtä leväperäinen kuin miehesi?
Se helpottaa kun tietää asioista ja miehesikin voisi pitää siitä, että vaimoa kiinnostaa hänen asiat ja yrityksestä tulisi jollain tasolla "yhteinen". En kuitenkaan tarkoita, että sinun pitäisi ottaa mitään vastuita yrityksestä. Suosittelen, että opiskelisit/ ottaisit selvää miten yritystoimintaa pyöritetään.
T. Mieheni yrittäjänä 10- vuotta ja minä hänen vaimona 6-vuotta
Mitä enemmän tiedän yrityksen asioista, sitä enemmän stressaan. Jos mies sanoo, että on jotain haasteita, niin saan kahta kauheamman ahdistuskohtauksen. Esim tänä aamuna mies mainitsi, että kassa on miinuksella ja tuntui melkein kuin olisin pyörtymässä. Vaikka tiedän kyllä, että kuukauden päästä tilanne on (todennäköisestikin) jo ihan toinen. En vaan kestä tällaista epävarmuutta. En ole koskaan kuvitellutkaan voivani itse toimia yrittäjänä, mutta en tosiaankaan osannut arvata, että stressaisin sivussa tällä tavalla.
ap
Meillä työssä on kausien mukaiset kiireet. Silloin tietysti tavallaan stressaa se, että on ihan älytön kiire, töitä kellon ympäri ja jännitys siitä miten hommat sujuu ja onnistuu. Mutta senkin on tässä oppinut, että aina ne asiat siitä suttaantuu, ettei niistä stressaamalla tule sen parempia, vaan paras keino on painaa hommat vaan tasaiseen tahtiin, niin ajallaan se kiireaika siitä sitten helpottaa.
Me ollaan oltu naimisissa 8 vuotta ja sen aikaa olen pyörinyt hommissa mukana. Melkoisen osa-aikasesti tosin, sillä olen tässä synnyttänyt ja hoitanut kolme lasta, pienin nukkuu juuri ulkona päiväunia.
Mun mies on kyllä hyvä työssään ja sitä kautta velho hoitamaan raha-asiat niin, ettei niistä ole suunnatonta huolta ollut. Ja aina meillä on ollut takaporttina sekin, että jos todella tiukkaa tulisi, niin lapset vaan päiväkotiin ja minä palkkatyöhön, sillä minulla on koulutus ihan muulle alalle.
Tuota kodin menettämisen pelkoa minäkin (jonkun aiemman tavoin) ihmettelen, että onko teidän koti jonain yrityksen tai lainan panttina, vai miksi koti menisi? Kannattaa tosiaan pitää koti ja yritys ihan toisistaan erillään, niin ei tarvi tuollaista stressata.
Ja jos ihan älyttömästi stressaat mahdollisia ikäviä yllätyksiä, niin ottakaa nyt ihmeessä vakuutukset sellaisten varalle. En edes tiedä mitä kaikkea voi vakuuttaa, mutta yleensä melko kaikkea, ainakin oman ja miehen sairastumisen varalle saa vakuutuksen.
Ja jos pidätte kodin ja perheen erillään yrityksestä, niin sun ei tarvi stressata sitäkään miten mies hoitaa yrityksen asiat. Jos ei hoida ja yritys menee nurin, niin jäähän teille se koti, te ihmiset, sun työ ja mies voi etsiä tavallisia palkkatöitä. Siitä sitten jatkatte taas uudella alulla. Ja aina voit kuitenkin tukea miestäsi noiden paperihommien ja ylipäätään koko yrityksen pyörittämisen kanssa siten, että keskustelet päivittäin miehen kanssa, että miten töissä meni, missä siellä mennään, miten sujuu, jne.
Mene terapiaan, olet kontrollifriikki!
t. 2
...mutta ei ne työpaikat ole nykyään kovin varmoja vakituisissa työsuhteissa olevillakaan. Tunnen monta sellaista, joissa perheen isä on irtisanottu ja perhe on jäänyt ns. tyhjän päälle, kun ei ole ollut toista työssäkäyvää. Mutta aina noista on selvitty. Elämä vaan on epävarmaa, ja mitä tahansa voi tapahtua, oli yrittäjä tai ei. Joten turha stressata. Yrittäjyys on kuitenkin monin tavoin palkitsevaa, jos ei aina rahallisesti, niin muuten!
Terveisin yrittäjä
Mene terapiaan, olet kontrollifriikki! t. 2
Mutta mulla tuli kyllä kanssa tän ketjun edetessä sellainen ajatus, että ehkä sun kannattaisi käydä juttelemassa ammatti-ihmisen kanssa noista sun ajatuksista. Ei varmaan vaatisi kovin monta kertaa.
Keskusteluavussa se ammattilainen saa opetettua sut ajattelemaan oikeissa mittasuhteissa. Näyttäisi siltä, että jotain mittasuhteita sun pitäisi oppia, sillä ei me muut nyt oikein ymmärretä, että mitä ihmettä sinä noin kamalasti stressaat.
Minä pienyrittäjän vaimo. Mies kituuttelee yrityksensä kanssa, laskeskelee koko ajan saako kasaan riittävästi rahaa maksaakseen kaikki yrityksen laskut + meidän vuokran. Mihinkään ylimääräiseen ei tunnu olevan rahaa ja mies suhteellisen romuna.
Meillä ei ole yhteistä eikä omaa omaisuutta, toisaalta ei myöskään isoja lainoja (miehellä opintolaina ja mulla luottokortilla jonkin verran velkaa).
Minulla ahdistaa välillä kun miestä ahdistaa - tiedän että pitäisi olla tukena mutta kun ainoa mitä mies välillä puhuu mulle on laskee niitä rahoja /laskuja ja tulevista / meneillään olevista töistä ja kuluista. Käy töissä päivisin mutta myös melkein joka ilta piipahtaa yrityksellä ja viikonloppuisinkin paljon. Koko perhe joustetaan puolin ja toisin paljon, mutta silti tuntuu että lasten lisäksi meillä ei ole paljon muuta iloa elämässä. Ei matkustella kun ei ole varaa, ei enää käydä ulkona syömässä kun pitää säästää kittuuuttaa että saadaan laskut maksettua. (Itse olen osittaisella hoitovapaalla). Ei jutella positiivista tulevaisuuden asioista / haaveilla / suunnitella mitään, koska ei ole varaa eikä tiedä huomisesta. Mitään elämässä ei voi muuttaa koska yritys - ei edes ajatusleikkitasolla. Tiedän että mieheni on ajoittain masentunut mutta ei ole hakenut mitään apua enkä tiedä uskooko siitä olevan hyötyä.
On yrittäjäperheestä itsekin (isä yrittäjä) ja ala on hänelle sydämenasia (kädentaitojen alalla). Yrittää kovasti kaikenlaista mutta mitään täydellistä läpimurtoa ei tunnu löytyvän.
Miten tätä kestää päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta, toiseen?
Just kun joku tossa kirjotti että miettii mitä jos auto hajoaa, mitä jos koira sairastuu , mitä jos jotain muuta isoa tapahtuu?
Aina selvitään, mutta elämä on selviämistä.
Mä olen vielä töissä eikä huvita lähteä kotiin kuuntelemaan miehen yritysasioita.