Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää tyhmälle: Onko sama asia DI ja insinööri (yamk)
03.09.2012 |
Aluksi: en ole kovin perillä (enää ilmeisesti) näistä nykyisistä tutkinnoista. Keskustelin eilen yhden tuttavani kanssa ja mainitsin että henkilö X on diplomi-insinööri. Tiedän ihan varmasti että henkilö X on opiskellut yliopistossa ja valmistunut sieltä. Tuttava kommentoi tähän että myös hänen ystävänsä henkilö Y on nykyään diplomi-insinööri, koska oli juuri suorittanut ylemmän amk-insinööritutkinnon.
En osannut sanoa tähän mitään, koska en olekaan varma että onko tosiaan nykyään näin että DI=ins(yamk)=DI?
Kommentit (72)
AMK tähtää siihen että pystyy töihin. Yliopistossa koulutetaan tutkijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus:
Oma isäni on tekusta valmistunut teknikko. Alaisinaan useita inssejä/DI-inssejä. Johtaa kokonaista sähköyhtiötä. Ei kehu yhtään itsellään ja on suhteellisen vaatimaton kaveri. Kokonaan omalla pätevyydellään noussut asemaansa. Että kyllä se ihan miehestä itsestään on kiinni mihin asemaan nouseen. Jos joku luulee että kouluttautumalla DI inssiksi pääsee johto hommiin tosta vaan niin metsään menee. Jos olet helvetin pätevä hyvä johtaja niin pääset mihin vain.
T. Sähkö insinööri
Tutkinnolla ei ole suurta merkitystä sen jälkeen,kun olet työelämässä (toki virkojen vaatimukset rajoittavat, muttä onneksi yksityinen sektori ei ole niin kaavoihin kangistunut). Siellä vasta punnitaan kuka on pätevä millekin tasolle.
Vastavalmistuneet DI:t pitävät eniten meteliä siitä, ettei vaan AMK-inssejä vähingossakaan verrata heidän tiedetutkintoonsa. Onneksi työelämä opettaa ja ampuu aika kovalla kädellä alas ne jotka kuvittelevat itsestään liikoja.
Hehehee, ja sitten ihmetellään, kun koko Suomi on suossa! Suomessa todellakin nämä pikkuinssit kaveriporukassa jakelee maakuntapojille kivoja hommia, ihan JOHTAJIA ja PÄÄLLIKÖITÄ ovat titteleiltään, ja pätevät akateemiset lähtevät ulkomaille, jossa vielä älytään akateemisen koulutuksen ja ammattikoulutuksen ero.
Tervetuloa Saksaan: Kk-palkka yli kymppitonnin, esimiesasema, vastavalmistunut nainen olen. Työkaverit akateemisen sivistyneitä, osaavia, ahkeria, todella mukavia.. täällä se osaaminen punnitaan, kun on isot työmarkkinat!
Suomessa olis ollut vaihtoehtona jonkun opistoinssin alaisuus, pomolla ei sivistystä, kielitaitoa tai mitään kykyä kehittää ja kehittyä itse, oma palkkansa "muhkeat" 5000 euroa/kk ja mulla reilu puolet. Kavereiden avustuksella päässyt töihin, ei mitään tuloshakuisuutta, pelkkää pomottelua joka puolelle vaan.
No, hyvä kun jäätte sinne omienne joukkoon, mutta älkää sitten itkekö kun ura sakkaa siellä ihanien amisukkoinssien ja teknikoiden keskellä! BBHAHAHAAAA :)
"Sähkö insinöörikin" voisi opetella kirjoittamana yhdyssanan, edes yhden sellaisen.... ;) .... Kertoo ihan kaiken sinun ja oman pikku teknikko-isisi osaamistasosta! On sun isi-kultasi toki globaalisti pätevä, joo, kun on ihan pikkuisen pätevämpi kuin se pikkuinssien lahjaton joukko, joka sitä isiä siellä asemassaan kannattelee! Voi hyvää päivää....
Kyllä Saksa on ihana maa. 10 000 kuukausiliksalla voi vauva-av:lla notkua. Olen kade.
Koskahan amk menee askeleen pidemmälle ja muuttaa tutkintojensa nimet kandidaattu (amk), maisteri (amk) ja laittaa vielä "tohtori"koulutuksenkin pystyyn, tohtori (amk).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus:
Onko maisteri ja DI saman arvoisia?
mutta tutkintoina kyllä rinnastuvat toisiinsa.OTTAKAA VÄHÄN SELVÄÄ, please. DI-tutkinnon laajuus omana opiskeluaikanani oli 180 ov, maisterin tutkinto 160 ov. Nykyisin ihan sama suhde laajuuksissa, vaikka opintoviikot vaihdettu opintopisteiksi (olikohan niin, että 1 ov = 1,5 opintopistettä).
DI-tutkinto siis on maisterintutkintoa laajempi tutkinto!
Juuri näin. Siksi tutkintonimikkeitäkään ei diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osalta muutettu maistereiksi tutkinnonuudistuksessa, koska kyseessä on maisteriakin laajempi tutkinto.
AMK insinöörinkin opintomäärä oli aikoinaan 160ov ja tosiassa vielä paljon enemmänkin, koska pakollisesta 8kk kesäharjoittelusta laskettiin vain pieni osa opintopisteiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ilmei sesti oikein kirjoi tusta siellä amiska koulussa ei aina kaan opetatata.
Tyypillinen pilkunnusijapikkunilkki. Eihän yliopiston käynestä tosiaan olekkaan muuhun kuin kirjallisiin tehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää jaksako! :D Lapsellista kinaa aina samasta aiheesta. Joka haluaa ammattikorkeaan, hakeutukoon sinne ja joka haluaa yliopistoon, hakeutukoon yliopistoon. Itsellä kokemusta molemmista ja koen sen rikkaudeksi näkemyksien kannalta. Nimikkeet ovat ne kuin ne oikeasti ovat. Eli Yamk ei ole DI ja päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus:
Onko maisteri ja DI saman arvoisia?
mutta tutkintoina kyllä rinnastuvat toisiinsa.OTTAKAA VÄHÄN SELVÄÄ, please. DI-tutkinnon laajuus omana opiskeluaikanani oli 180 ov, maisterin tutkinto 160 ov. Nykyisin ihan sama suhde laajuuksissa, vaikka opintoviikot vaihdettu opintopisteiksi (olikohan niin, että 1 ov = 1,5 opintopistettä).
DI-tutkinto siis on maisterintutkintoa laajempi tutkinto!
Juuri näin. Siksi tutkintonimikkeitäkään ei diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osalta muutettu maistereiksi tutkinnonuudistuksessa, koska kyseessä on maisteriakin laajempi tutkinto.
AMK insinöörinkin opintomäärä oli aikoinaan 160ov ja tosiassa vielä paljon enemmänkin, koska pakollisesta 8kk kesäharjoittelusta laskettiin vain pieni osa opintopisteiksi.
Ihmettelen kovasti, että kahvinkeitosta opintopisteitä yleensäkin lasketaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaus:
Onko maisteri ja DI saman arvoisia?
mutta tutkintoina kyllä rinnastuvat toisiinsa.
OTTAKAA VÄHÄN SELVÄÄ, please. DI-tutkinnon laajuus omana opiskeluaikanani oli 180 ov, maisterin tutkinto 160 ov. Nykyisin ihan sama suhde laajuuksissa, vaikka opintoviikot vaihdettu opintopisteiksi (olikohan niin, että 1 ov = 1,5 opintopistettä).
DI-tutkinto siis on maisterintutkintoa laajempi tutkinto!
Niin ja nuo mainitut määräthän ovat siis minimejä. Esim. itse raavin kasaan 4 vuodessa 240 opintoviikkoa TKK:ssa.
DI on englanniksi Master of Science, amk:n master taas on Master of Engineering. Ei ole saman tason tutkinto.
Olen molempien kursseja opiskellut ja havaitsen eroja mm. opetuksessa ja siinä mitä opiskelijalta odotetaan kurssin suorittamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa.
YAMK insinöörillä on hieman vähemmän pissiä päässä, kuin DI:llä.
Itse olen opistoinsinöörinnä päivittämässä tutkintoa AMK insinööriksi. Pari vuotta on mennyt armottoman ryyppäyksen merkeissä, mutta silti on tullut sellainen tunne, että en pääse samalle tasolle.
En edes yritä päästä samalla tasolle, kuin tuotantotalouden DI. Siinä saattaisi perhe kärsiä liikaa, ja näin vanhalla iällä saattaisi kuntokin jo loppua.
Kuitenkin kaikki kunnioitus Otataniemen insinööreille, olitte sitten viimeinen sukupolvi oikeita insinöörejä. Nyt humanoidit (vai oliko se humanistit) ovat valloittaneet loputkin reaalitodellisuuteen tukeutuvat tiedon pesäkkeet.
Aalto yliopisto vastaan Otaniemi on siinä melkoinen ero arvostuksessa.
Vierailija kirjoitti:
DI > amk-insinööri, sanoivatpa mitä tahansa. DI on kaikin puolin haastavampi ja vaativampi ja monipuolisempi koulutus. Niin kauan kun ihmiset (ja etenkin amk-insinöörit) myöntävät tämän niin asia ei minua edes kiinnosta, mutta jos yrittävät esittää että sama asia tämä on niin sanomista varmasti tulee sekä minulta että muilta. Olen siis DI, ja kävin amk-insinööritouhua katselemassa vuoden ennen kuin siirryin yliopistoon.
Haastavampi toki, mutta kummatkin käyneenä voin sanoa ihan hyvällä omatunnolla etten työelämän taitojen kannalta oppinut enää mitään uutta tai sellaista, mitä en olisi tekuamkissa jo oppinut.
Juuri kaltaisesi oli oikeastaan ainoa innoittaja minkä takia luin itseni dipaksi. Turhan monta kertaa kuulin "et vaan pysty", muutamaa vuotta myöhemmin tusinadippana (täysipäiväisen inssiduunin ohessa) tasan kolmosen papereilla ulos. Parisen sataa lisää liksaa, työtehtävät pysyivät samoina ja samalla tavalla olin jo amk-inssin papereilla joutunut kieltäytymään esimiestehtävistä - ne kun ei nappaa, riittää että asiat tehdään viime kädessä/tiukan paikan tullen kuten minä sanon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMK:hon pääsee helpommin sisään; Lähtötasoksi riittää siis alempi taso kuin yliopistoon. Onko opetus sitten AMK:ssa niin kovatasoista, että näistä keskimäärin matalamman osaamistason opiskelijoista kouliintuisi opintojen myötä samantasoisia osaajia kuin yliopistoista? Tuskin... Mitä itse olen kuullut esim. AMK:sta yliopistoon vaihtaneilta on, että AMK:ssa opetellaan asioita ulkoa raa'alla toistolla ilman sen kummempaa teoriapohjaa... Eli lähinnä juurikin kenttäosaamista. Vaativa matemaattinen mallintaminen ja ilmiöiden tutkiminen kuuluvat sitten niille DI-tutkinnon saaneille. Toki on yksilön omasta kompetenssista kiinni, miten hyvin työelämässä menestyy, mutta se ei liitykkään keskusteluun eri tutkintojen vertailusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI > amk-insinööri, sanoivatpa mitä tahansa. DI on kaikin puolin haastavampi ja vaativampi ja monipuolisempi koulutus. Niin kauan kun ihmiset (ja etenkin amk-insinöörit) myöntävät tämän niin asia ei minua edes kiinnosta, mutta jos yrittävät esittää että sama asia tämä on niin sanomista varmasti tulee sekä minulta että muilta. Olen siis DI, ja kävin amk-insinööritouhua katselemassa vuoden ennen kuin siirryin yliopistoon.
Haastavampi toki, mutta kummatkin käyneenä voin sanoa ihan hyvällä omatunnolla etten työelämän taitojen kannalta oppinut enää mitään uutta tai sellaista, mitä en olisi tekuamkissa jo oppinut.
Juuri kaltaisesi oli oikeastaan ainoa innoittaja minkä takia luin itseni dipaksi. Turhan monta kertaa kuulin "et vaan pysty", muutamaa vuotta myöhemmin tusinadippana (täysipäiväisen inssiduunin ohessa) tasan kolmosen papereilla ulos. Parisen sataa lisää liksaa, työtehtävät pysyivät samoina ja samalla tavalla olin jo amk-inssin papereilla joutunut kieltäytymään esimiestehtävistä - ne kun ei nappaa, riittää että asiat tehdään viime kädessä/tiukan paikan tullen kuten minä sanon.
Voithan mennä DI-papereilla siivojaksikin ja sitten todeta, että olisit voinut päästä samoihin tehtäviin ilman tutkintoakin... Mutta koitapa päästä ydinvoimalan automaatiosuunnittelijaksi ilman DI-koulutusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoret joko yhä opiskelevat tai vastavalmistuneet DI:t on kyllä raivostuttavia ylimielisyydessään ja itsekeskeisyydessään.
Olen siis itse opiskellut yliopiston puolella matemaattis-luonnontieteellisen tutkinnon (englanniksi Master of Science sekin) ja silloin kuin vielä opiskelin ja törmäsin esim. opiskelijabileissä nuoriin DI poikiin, niin sain aina heti kuulla, miten heidän tutkintonsa on niiiiiin ylivertainen verrattuna omaani varsinkin jos verrataan opintojen haastavuutta ja laajuutta.
Voin sanoa, etten kauaa jaksanut näiden kavereiden itsekehuja ja samalla minun haukkumistani kuunnella (varsinkin kun tiesin näiden haastavuusväitteiden olevan täyttä sontaa, sillä olin käynyt myös teknillisen korkeakoulun puolella tekemässä joitain kursseja), joten jostain syystä en ikinä suostunut treffeille näiden kusipäiden kanssa, vaikka he sellaista saattoivat ehdottaa omakehujensa välissä.
Kyllä ne ovat saman tasoisia tutkintoja suonen koulutusjärjestelmässä, mutta eivät saman sisiltöisiä. Molemmat tuottavat siis osaamista, mutta erilaista.
yAmk on Master of Engineering eli maisteri. Ei ole sama, mutta katsotaan saman arvoiseksi
Miksi DI:t ovat niin kusipäitä? Miksi kuvittelevat heidän koulunsa olevan jotenkin erityinen kaikkiin muihin verrattuna?
Vierailija kirjoitti:
Miksi DI:t ovat niin kusipäitä? Miksi kuvittelevat heidän koulunsa olevan jotenkin erityinen kaikkiin muihin verrattuna?
Siksi koska amk kuvittelee olevansa yliopisto, jota ei kuitenkaan ole. Suomessa on viimeiset 10 vuotta tehty töitä, jotta tutkintopuoli saataisiin mahdollisimman sekavaksi, ihmetteken miksi.
Mihin tarpeeseen tämä outo yAmk on leivottu?
Vierailija kirjoitti:
Insinööri (ylempi AMK) koulutus on yhteensä 300 op eli ihan sama kuin tiede yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto. Lisäksi ylempään amk tutkintoon vaaditaan vielä 3 vuoden työkokemus, jota yliopistopuolella ei ole. Kyllä kyseessä on kaksi eri tutkintoa, jotka tuottavat saman kelpoisuuden. Ylempi amk on vaativa tutkinto, joka antaa erittäin hyvät käytännön valmiudet johtaa ja kehittää työelämän johto- ja asiantuntijatehtävissä toimintaa. Työnantajana valikoisin näiden kahden väliltä ehdottomasti ylemmän amk:n suorittaneen.
Niin, luojan kiitos työnantajilla on vapaus valita. Tärkeintä kuitenkin on, että näitä YAMK-härveleitä ei yritetä harhauttamalla sekoittaa oikeiden akateemisten tutkintojen kanssa.
Juuri näin. Siksi tutkintonimikkeitäkään ei diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osalta muutettu maistereiksi tutkinnonuudistuksessa, koska kyseessä on maisteriakin laajempi tutkinto.