Missä iässä lapselle tulee HALU syödä itse, siis leikki-ikäistä tarkoitan.

Kyllä tuon ikäisen pitää jo itse syödä. Totta kai voi joskus olla poikkeuksia mutta noin pääsääntöisesti.

Lapset ovat erilaisia..



ap

mutta kun sinnikkäästi ilmoitettiin, että itse on syötävä, niin tietty on jo niin kauan syönyt itse, etten enää muista milloin sen syöttämisen lopetin.



ikää pojalla 4,5 v

ja on siitä asti syönyt ja halunnut syödä itse.



Isoveljensä oppi 1,5-vuotiaana, kun oikein opetettiin ja patistettiin.

meillä tyttö 4,5 v ja antaisi syöttää vaikka joka aterialla (mitä en tietystikään tee!).



Täytyy kyllä myöntää, että välillä sorrun syöttämään viimeiset haarukalliset, kun ruokailu k e s t ä ä ä ä ä ä.

meillä nyt poika 3v3kk, eikä syöminen suju vieläkään. Asiaa vaikeuttaa alipaino.

Lapsi syö sen verran kuin syö ja tulee sillä toimeen, jos on säännölliset ruoka-ajat eikä napostelua niiden ulkopuolella. Ei tuon ikäistä enää ole tarvetta syöttää.

Tulee huono mieli kun vaaditaan ja vaaditaan. Jos ei osaa, niin ei osaa. Toivoin, että joku osaisi vastata aloitukseeni, mutta ei näköjään. Ehkä teidän superäitien superlapset osaavat kaikki jo todella aikaisin, mutta meidän villikko ainakin lähtee pois pöydästä etenkin iltapuurolla. Enkä takuulla anna mennä tyhjällä mahalla nukkumaan!



ap

Joskus lellin ja syötän niitä vieläkin jos on kiukku päivä (ehkä kerran kuussa), vaikka ovat jo isoja :)

esikoinen poika ei halunnut syödä oikein ollenkaan itse. Oli vain kuin linnunpoika suu auki kun lusikoin. Lopulta "pakotin" itse syömään :) Ja nyt teininä syö jo itse...hih

Nuorempi tyttö kiukustui jo 1 v. jos autoin ruokailussa, joten hyvin erilaisia ja silti normaaleita. Älä hätäile kaikki aikanaan. Syötin vanhempaa varmaan 2 v ellei ylikin :) Ei oo tullu traumoja kummallekaan - enää naurattaa.

Esikoisen kanssa syöminen on ollut aina tuskaa. Imettämisestä alkaen. Ei oikeasti KOSKAAN halunnut syödä! Se oli ihan kamalaa. Lapsi oli alipainoinen ja kasvoi hitaasti ja jouduttiin ramppaamaan tutkimuksissa sen takia. Arvatkaa helpottiko tilannetta kaiken maailman superäippien neuvot "anna sen olla syömättä, kylläpä sitten oppii". Mutta jos annettiin niin lapsi saattoi olla syömättä vaikka koko päivän - eikä ainakaan tämän mamman hermot moista kestäneet! Niinpä syötettiin. Joskus harvoin suostui syömään itse (osasi kyllä). Lopulta aina sorruimme siihen, että syötimme häntä, usein joutui vielä viihdyttämään samalla. Ihan kamalaa, ja arvatkaa vaan tunsinko itseni epäonnistuneeksi äidiksi? 3-4v lapsi alkoi vihdoin syödä pääosin itse. Nyt on jo koulussa ja on edelleen nirso, valikoiva ja syö vähän. Sentään syö itse, ettei open tarvi koulussa syöttää :)



Toinen lapsemme (nyt taaperoiässä) onkin sitten ihan toista maata. Alusta alkaen on ruoka maistunut ja hyvällä halulla vetelee melkein mitä tahansa ja aina itse.



Niin ne lapset on erilaisia, ei se aina ole vanhempien kasvatuksesta kiinni...

Meillä toisella lapsista ei ole ikinä tullut sitä kautta, jolloin HALUAA syödä itse. Kannustin ja opetin ja yritin saada syömään, mutta ei vaan kiinnostunut yhtään. Ikinä. Kolmevuotiaana olisi vielä saanut syöttää ihan vapaasti :-D Söikin isoja annoksia, kun autettiin, mutta jos antoi vaan lusikan käteen niin söi pari lusikallista, sitten livisti muihin puuhiin. Ja oli tietysti kiukkuinen kuin mikä, kun oli nälkä. Päiväkodissa onneksi alkoi syödä vähän paremmin, mutta pieniksi jäi annokset sielläkin. Pöh sanon niille, jotka sanovat "kyllä lapsi tietää ja osaa syödä tarvitsemansa määrän". Ei meillä kyllä mennyt niin.



Toinen lapsista taas söi jo vuoden täytettyään ihan täysillä itse. Ja siististi, ruokalappua tai nokkamukia ei tarvittu kuin hetki. Käsittämätöntä.



Tsemppiä siis, kyllä se siitä ajan myötä!

Ymmärrän, että lapsen syöminen ei ole aina kasvatuksesta kiinni, mutta ihmettelen silti, miten lasten annetaan livistää pöydästä muutaman lusikallisen jälkeen. Eikö edes yritetä pitää rajoja, kuten että pöydässä istutaan niin kauan kuin tietty määrä on syöty tai ainakin niin kauan että muut ovat syöneet? Voi vaikka sopia, että lapsi syö yhden lusikallisen itse ja sitten äiti syöttää kaksi tms. Tai että hedelmän saa vasta kun puuro on syöty. Jos lapsi karkaa, hänet haetaan takaisin. Tuossa iässä ei kai ole kyse siitä, että lapsi ei osaisi laittaa sitä lusikkaa suuhun vaan siitä, että lapsi ei viitsi tai halua, koska on mukavampaa, että syötetään. Se on sitten tietysti eri asia jos lapsi ei syötettynäkään suostu suutaan avamaan.

ei toki päästetty pois pöydästä parin lusikallisen jälkeen, mutta vaikka olisi istuttu kuinka kauan, niin itse ei malttanut/viitsinyt syödä enempää. Kun ihan pahin nälkä oli ohi, niin mielenkiinto kohdistui johonkin muuhun. Joko kiemurteli vaan tuolillaan, tai heilutteli lusikkaa. Siis käytännössä lopetti syömisen, vaikka pöydässä istuttiinkin.

Ymmärrän, että lapsen syöminen ei ole aina kasvatuksesta kiinni, mutta ihmettelen silti, miten lasten annetaan livistää pöydästä muutaman lusikallisen jälkeen. Eikö edes yritetä pitää rajoja, kuten että pöydässä istutaan niin kauan kuin tietty määrä on syöty tai ainakin niin kauan että muut ovat syöneet?

Tulee huono mieli kun vaaditaan ja vaaditaan. Jos ei osaa, niin ei osaa. Toivoin, että joku osaisi vastata aloitukseeni, mutta ei näköjään. Ehkä teidän superäitien superlapset osaavat kaikki jo todella aikaisin, mutta meidän villikko ainakin lähtee pois pöydästä etenkin iltapuurolla. Enkä takuulla anna mennä tyhjällä mahalla nukkumaan!

ap

Sä nyt stressaat ihan turhanpäiten tuon asian kanssa.

Kysymykseesi ei ole absoluuttista totuutta, ja luulen että tiedät sen itsekin. kysymys on sellainen, johon vastaajat voivat kertoa vain omat kokemuksensa, ja ne eivät ilmeisesti sinulle kelpaa, koska koet ne näköjään vittuiluna.

Jos lapsi lähtee kesken illallisen niin anna lähteä, kyllä se tosiaan jossain vaiheessa oppii että kannattaa syödä jos on nälkä.

Pahimmillaan saat lapsesi pelkäämään niitä ruokailutilanteita kun pakotat syömään.

Ja joo, meillä lapsi oppi syömään itse vuoden ikäisenä, sitten kiinnostus siihen lopahti vähäksi aikaa. Tein vain niin että en syöttänyt häntä koska tiesin että hän osaa tehdä sen itsekin. Julmaa ehkä jonkun mielestä mutta toimii.

Teet vaikka sellaista ruokaa jota voi syödä sormin. Mutta ennenkaikkea et pakota sitä lasta ja tee siitä ruokailusta painostavaa ja ahdistavaa.

Äitini pakotti minut ja siskoni aina syömään kaiken mitä hän eteen iski. Mitä hän sai aikaiseksi? Anorektisen ja pakko-oireisen lapsen. Luojalle kiitos minä olin vain se anorektinen.

Kannat vain tuolille kun on ruoka-aika, eli et anna haahuilla ympäriinsä. Anna valita itse ruokailuvälineet ja hanki jotain kivoja astioita. Meillä oli välillä "väärä lusikka", jolla lapsen oli huono syödä, kun ei saanut kunnolla otetta. Lapsi mukaan pöydän kattamiseen ja ruoanlaittoon. Kyllä se siitä. Yhteiset ruoka-ajat ja sama ruoka on myös se, mikä lasta kannustaa.

kyllä jo pitkään olleet hyvin innokkaita itse syömään, mutta kumpikin tahtoisi kauhoa ruuan suuhun käsin. No, tämä on ravitsemussuunnittelijan mielestä ihan ok ja on se mullekin ihan ok kotona, mutta ravintolassa tai kyläpaikoissa olis kivaa, jos suostuisivat syömään lusikalla tai haarukalla. Toinen osaa hyvin jo, mutta toista pitää auttaa (syöttämiseen ei suostu, kimpaantuu heti, jos kiireessä joskus yritän).

Kyllä halu syödä itse tulee jossain vaiheessa kaikille, ellei sitten ole kyvyssä jotain ongelmaa, ja jos olisi, niin sen olisit varmaan jo huomannut.



Lapset ovat niin erilaisia. Oma esikoiseni alkoi syömään vasta 1v10kk ikäisenä, vähän pakostakin kun aloitti päivähoidon. Sitä ennen ei siis kiinnostanut itse syöminen. Kuopus taas vaati saada syödä itse vajaa vuoden iässä, mikä tavallaan oli harmillistakin kun siitä aina seurasi kauhea sotku.

Tulee huono mieli kun vaaditaan ja vaaditaan. Jos ei osaa, niin ei osaa. Toivoin, että joku osaisi vastata aloitukseeni, mutta ei näköjään. Ehkä teidän superäitien superlapset osaavat kaikki jo todella aikaisin, mutta meidän villikko ainakin lähtee pois pöydästä etenkin iltapuurolla. Enkä takuulla anna mennä tyhjällä mahalla nukkumaan!

ap

Itehän kyselit miten muiden lapset osaa ja tekee ja vastauksia kysymykseen sait. Minkäs me sille voidaan, että sun lapsi ei syö vielä ite. Tuon ikäinenhän kyllä osaa mutta ei viitsi eikä halua. Helpommallahan sitä pääsee kun äiti tai isä lappaa lusikkaa suuhun.

Tulee huono mieli kun vaaditaan ja vaaditaan. Jos ei osaa, niin ei osaa. Toivoin, että joku osaisi vastata aloitukseeni, mutta ei näköjään. Ehkä teidän superäitien superlapset osaavat kaikki jo todella aikaisin, mutta meidän villikko ainakin lähtee pois pöydästä etenkin iltapuurolla. Enkä takuulla anna mennä tyhjällä mahalla nukkumaan!

ap

Meillä kanssa on syönyt itse reilun vuoden ikäisestä ja aina ollut kohtuu reipas syömään :)

Mutta: 4-vuotialta meillä otetaan ruoka pois jos ei pysy pöydässä. Käy sitten omassa huoneessa rauhoittumassa ja tulee jatkamaan jos haluaa.

Jos teillä varsinkin iltaruoka on ongelma, niin mitä jos vaatisit omatoimisuutta ja pöydässä istumista niillä muilla ruokailukerroilla ja teet sitten onnistuneen päivän jällkeen iltapalasta sellaisen äidin hemmotteluhetken, kun äiti syöttää "herkkuja".

Tai kuten meillä: "kunnollisen" iltapalan syötyään saa kaapista valita itse jälkkäriä. Meillä menee manteleita, rusinoita, lisää hedelmää joskus jopa jätskiä.

Ymmärrän, ettet halua jättää ilman iltapalaa, jos tiedossa on sitten yöherätys tms.. mutta mä pistäisin meidän ipanan ihan kylmästi hammaspesulle ja nukkumaan, ei tarvitsisi samaa tehdä toista kertaa :)