Kun aina sanotaan, että jokainen voi harrastaa liikuntaa, jos vain haluaa

mä teen kotona lihasliikkeitä tunnin joka päivä. En tosin seinää tuijottaen, vaan lapsen kanssa leikkien.

Kyllä sulle kohta tullaan kertomaan, että se on vain omasta halusta kiinni.



Mä tykkään normaalisti harrastaa liikuntaa, mutta nyt ei ole vauvan kanssa energiaa sumplia elämää niin, että saisi kunnolla harrastettua.

kesällä tenava kärryyn ja pyöräilet kivoja retkiä. Käytte yhdessä uimassa, vesi tuo tenavan nosteluun vastusta.

Ja onhan vaihtoehto palkata lastenhoitaja. Opiskelija tai mll kautta?

Mitään tukiverkkoja ei ole?

muuten voi olla kyllä hankalaa.

ja sen tahtiin liikut kotona. Monenikäiset lapsetkin tykkäävät ja heiluvat mukana. tai mene salille jossa on lapsenhoito järjestetty.

pientä lasta salin lapsiparkkiin. se ei ole oikein. AP



Lisään vielä, että en ole ylipainoinen ja harrastan liikuntaa aina, jos voin, eli saan jonkun katsomaan lasta tai lapsi menee isovanhemmilleen. tekisi kovasti mieli lähteä juoksulenkille iltaisin, mutta kun ei vaan voi. Sen takia vähän ärsyttää, jos joku inttää, että se on vain halusta kiinni.

No ei mitenkään jos nirsoilee kuten ap.

Etkö saa ketään lapsenvahdiksi esim pariksi tunniksi viikossa että pääset johonkin jumppaan?

Jopa täällä käpykylässä on lapsille puuhanurkkaus jumppien ajaksi.

Ja kyllähähän kotijumppakin voi olla tehokasta, samoin lapsen kanssa uinnit ja ulkoilut.

Mutta jos mikään ei kelpaa, silloin on turha vinkua.

Omapa on kroppasi, ei kenenkään muun.

ihan pakko sanoa vielä sen verran, että noita kuntosaleja saatika niiden lapsiparkkeja ei ihan joka paikassa kuitenkaan ole, esim. täällä.



#3

Ei sun terveys varmaankaan siihen kaadu, jos pikkulapsiajan liikunta on pääasiassa kävelyä, pulkkamäkeä ja muuta hyötyliikuntaa. Lihaskuntoliikkeitä ja kotijumppaa voi aivan hyvin tehdä telkkarin edessä. Se ON kiinni vain omasta viitseliäisyydestä. Hetken päästä muksusi on sen verran iso, että voit jo käydä itseksesi vaikka pienen juoksulenkin tai salilla.

Hitto että sä olet juuri sellainen ärsyttävä vinkuja.

Oletko viikonloputkin töissä ja lapsi kokopäivähoidossa? Mikä silloin estää liikkumasta?

Jos et HALUA jättää lasta kenellekään hoitopäivän jälkeen, silloin et HALUA liikkua. Tosi yksinkertaista. Eli halusta oli tämäkin kiinni kuten arvasin.

Kannattaa ehkä opetetaan avaan suunsa ja vaikka ehdottaan paikalliselle seuralle lapsiparkkia jumppien ajaksi. Tai olen monesti nähnyt leikki-ikäisen salin reunalla piirtelemässä jumppatunnin ajan.

Ei kannattaisi olla niin saakelin avuton.

Mutta ihan mahdollista se olis ollu jos olisin todella halunnut käydä salilla tai jumpissa.

pistä lapsi pulkkaan ja lähde lenkille?

Käy viikonloppuna salilla, jossa lapsiparkki?

Jumppaa kotona kun lapsi nukkuu?

Jumppaa kotona käyttäen lasta "painona"?

Keväällä laita lapsi polkupyörän kyytiin ja käy lenkillä?

Käy vaunulenkillä?

ja olenko puhunut mitään viikonlopuista ? Mutta jos vanhemmat asuu kaukana, miestä ei ole, kukaan sukulainen ei tarjoa hoitoapua, niin miten sitä oikeasti pääsee liikkumaan ? onneksi itselläni sitä apua on edes joskus tarjolla.



ajattelen sen verran lastani, että en usko hänen viihtyvän missään lapsiparkissa, kun muutenkin joutuu olemaan erossa äidistä niin pitkiä päiviä.



AP

sitä harrastaa kotonakin. Annampa sulle vähän ajattelemisen aihetta, kun ei oikeasti voi harrastaa liikuntaa. Minulla siis kroonistunut reaktiivinen artriitti. Pienikin jatkuva saman nivelen rasitus tulehduttaa nivelen. Pitkään yritin nivelille hyväksi havaittuja liikuntalajeja, kunnes oli pakko vain ymmärtää se, että mikään säännöllinen liikuntamuoto ei sovi (ei vesijumppa, vesijuoksu, uinti, kävely, sali...).



Laakereillekaan ei passaa jäädä, pakko oli keksiä itse ohjelma, jossa kaikkille nivelille tulee mahdollisimman vähän rasitusta kuitenkin kunnon ylläpitäen. Paljon liikun kotona, yh minäkin, mutta vähän mielikuvitusta kehiin niin onnistuu.



Itse teen nyt vain 4h/pvä töissä sairauteni vuoksi, selkä on paskana, jatkuvaa kolotusta jaloissa ja käsissä; nilkka tulehtunut, vasen polvi, olkapäässä on jännetuppi tulehtunut, oikeassa kyynärpäässä tulehdus jne pikkunivelten tulehduksia, mutta ei auta valittaa.



Kyllä sitä halutessaan tai ainakin pakon edessä keksii ne keinot millä edetään ettei aivan rapistu! Eli sanon sinulle kanssa yh, nuo ovat vain tekosyitä mitä esitit.

Lihasliikkeet kotona nyt on vähän kyseenalaisia. Niihinkin melkein tarttis jotain painoja ostaa, että voisi tehdä muutakin kuin vatsalihaksia tms. Lenkkipolulle lähtemiseen tarvitsisi lenkkarit ja sopivat vaatteet, näin talvella en edes tiedä mitä sinne pitäisi pistää päälle.

Itse jumppaan joka päivä tunnin telkkaria katsellen - minulla on sellainen, ei tarvitse pelkkää seinää tuijottaa. Hikiliikuntana suosin juoksua, jo puoli tuntia kerralla riittää ja sen pystyn järjestämään, mutta ymmärrän kyllä, ettei se ole kaikille mahdollista. Hyppynaru on myös yksi, jonka kanssa saa hien pintaan edullisesti ja todella nopeasti. Mutta jos on tylsää niin voi voi, eihän sille sitten mitään voi.

mutta en kyllä olis niin itsekäs, että siitä vähäisestä neljästä tunnista, minkä saan viettää lasteni kanssa iltaisin, repisin vielä pari tuntia pois matkoihin ja salilla treenaamiseen.

En nauttis liikunnasta yhtään, jos suoraan hoidosta kiireellä ruokapöytään ja taas menoksi, sitten kiireesti kotiin iltapuuhiin ja nukkumaan.

Mutta niitä kai löytyy paljon jotka näin tekevät eivätkä pode huonoa omaatuntoa :(



Ap hommaa stepperi tai treineri kotiin ja lasten mentyä nukkumaan musat korviin ja anna mennä!

juoksumatto vaikka :) ja vielä jos lapsi on sitä sorttia, että riippuu jalassa jatkuvasti, niin sekin vaikeuttaa liikunnan harrastamista. en ymmärrä miks jotkut heti hyökkää vihaisina väittämään, että en halua harrastaa liikuntaa. tarkoitukseni oli nyt vaan vähän kysyä uusia ideoita, kun kyllästyttää lihasliikkeiden tekeminen kotona.



Niin ja minusta se, että en halua viedä lastani lapsiparkkiin ikävöimään minua, ei tarkoita, ettenkö haluaisi harrastaa liikuntaa. Se tarkoittaa, että laitan lapseni halut omieni edelle.





ap