Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin kertoa pojastani.
15.01.2012 |
Minulla on pian 5-vuotias poika.
Sosiaaliset tilanteet ovat hänelle hankalia. Esim. päiväkodin aamupiirissä hän saattaa yhtäkkiä tarrata lujastikin toiseen lapseen. Tällaista voi tapahtua myös kesken rauhallisen leikin.
Hän on hyvin tarkka säännöistä, niistä säännöistä jotka hän mahdollisesti itse luo, häntä häiritsee kovasti jos joku rikkoo sääntöjä.
On erittäin puhelias ja kertoo mielellään mielikuvituksellisia ja monimutkaisiakin juttuja, omaa laajan sanavaraston.
Ei aina malta kuunnella mitä toisella on sanottavana. Jos tekee jotain "väärin" ja komennetaan tuntuu kuin ei olisi korvia lainkaan.
Tässä joitakin asioita pojastani. Onko hän mielestänne "normaali"? Moni on sanonut että hänellä on varmasti ADHD mutta itse en siihen usko.
Kommentit (26)
Kylläpä vaikuttaa olevan monenlaista ongelmaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko jollakin vielä kommentoitavaa tähän?
jos sinua huolettaa tilanne. Vaadi apua, vaadi aika lastenpsykologille, toimintaterapeutille tms. Olen päivähoidon avustaja ja nähnyt monenlaisia lapsia, joilla on erilaisia haasteita niin tunnepuolella, kommunikaation kanssa kuin fyysisestikin. Olen tavannut lapsia, jotka eivät pysty olemaan pk ryhmässä ilman lisätukea, mutta joiden vanhemmat eivät silti ole saaneet mitään apua lapselleen. Välillä apua on todella hankala saada ja sitä pitää vaatimalla vaatia, vaikka sitten saisikin vaikean ihmisen leiman otsaansa.
Lapsesi ongelmat voivat olla vain kehityshaasteita, joihin hän tarvitsee enemmän aikaa ja aikuisten panostusta kuin muut lapset. Selkeä päivärytmi ja leikkien sääntöjen sopiminen aikuisen avulla voivat auttaa. Kyse voi olla myös esim lievästä autismista tai aspergerista, tai muista jo täällä väläytellyistä dignooseista, jolloin lastasi voisi helpottaa vaikkapa toimintaterapia. Voimia tilanteeseenne!
piirteitä.
Sääntöjä pitää noudattaa, tulee parhaiden toimeen aikuisten ja vanhempien lasten kanssa, motorisesti kömpelö, häiriyntyi aikaisemmin paljon, jos ympärillä paljon lapsia/meteliä.
Tutkimuksissa käyty päiväkotiaikana (neurologi, psykologi), mutta mitään kunnollista diagnoosia ei koskaan saatu. Kävi kuitenkin toimintaterapiassa, jossa yhdistettynä SI-terapia, mistä saimme kovasti apua.
Pärjää tosi hyvin koulussa. Aloitti erityisluokalla, mutta siirtyi nopeasti normaaliluokalle. Jonkun verran ongelmia kaverisuhteissa, kun tuntuu, ettei oikein osaa tuota sosiaalista puolta.
Mielestäni kannattaisi kuitenkin yrittää selvittää syitä ja ehkä mahdollista terapiatarvetta, jotta lapsella olisi myöhemmin helpompaa.
Ei kuitenkaan kaikki, mutta osa on.
Leikit eivät usein onnistu pienempien kanssa, harvemmin saman ikäistenkään, vanhempien kanssa kylläkin, ilmeisesti siksi että vanhempi lapsi osaa vähän kontrolloida leikkiä. Leikissä voi olla pojan lisäksi yksi tai kaksi kaveria, enemmän on usein liikaa.
Myös puheen kanssa ongelmia, ainakin K ja R puuttuvat, ei silti jännitä puhumista. Tykkää esitelmöidä tarkastikin jostain tietystä aiheesta.
Nukkumaan rauhoittuminen usein vaikeaa, joskus viereen nukuttaminen tuntuu ainoalta vaihtoehdolta.
Tässä jotaikin asioita.