Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat, jotka suostu yhteistyöhön esim. kouluterkkarin kanssa
10.01.2012 |
...saattavat kyllä itsensä ja lapsen outoon valoon. Mitä salattavaa perheellä on..?
On erikoista, että lasta käytetään yksityisneuvolassa/yksityislääkärissä vain, ettiä koululle tulisi mitään tietoja. Sitten kuitenkin oletetaan, että koulu pystyy ajoissa puuttumaan oppilashuollollisiin ongelmiin.
Esimerkki: oppilaalla on univaikeuksia. Koulussa ollaan laaja-alaisesti huolissaan lapsen psyykestä (esim. masennus helposti muuttaa unirytmiä). Koululääkärille nuo koulun havainnot menevät tietoon ja hän pystyy arvioimaan, onko kyseessä psyykkinen ongelma vai nukahtamisongelma. Vanhemmat eivät usko tuohon psyykkiseen ongelmaan vaan vievät lapsen ykstyislääkärille. Tämä näkee lapsen yhden kerran ja saa taustatiedot vanhemmilta. Tuloksena aletaan hoitamaan oiretta eikä varsinaista sairautta.
Kommentit (12)
...saattavat kyllä itsensä ja lapsen outoon valoon. Mitä salattavaa perheellä on..?
On erikoista, että lasta käytetään yksityisneuvolassa/yksityislääkärissä vain, ettiä koululle tulisi mitään tietoja. Sitten kuitenkin oletetaan, että koulu pystyy ajoissa puuttumaan oppilashuollollisiin ongelmiin.
Esimerkki: oppilaalla on univaikeuksia. Koulussa ollaan laaja-alaisesti huolissaan lapsen psyykestä (esim. masennus helposti muuttaa unirytmiä). Koululääkärille nuo koulun havainnot menevät tietoon ja hän pystyy arvioimaan, onko kyseessä psyykkinen ongelma vai nukahtamisongelma. Vanhemmat eivät usko tuohon psyykkiseen ongelmaan vaan vievät lapsen ykstyislääkärille. Tämä näkee lapsen yhden kerran ja saa taustatiedot vanhemmilta. Tuloksena aletaan hoitamaan oiretta eikä varsinaista sairautta.
Ei meidän lapset ainakaan käy joka kerta eri lääkärillä, vaan sama lääkäri on hoitanut vauvasta saakka. Ja kun käyttää yhtä ja samaa yksityistä lääkäriasemaa, ovat tiedot siellä kyllä kaikki jokaisen lääkärin käytettävissä. Ja sitäpaitsi: joka kerralla yksityisellä lääkärillä on aikaa tutustua asiakkaan taustoihin vaikka vakilääkäri olisikin poissa.
Jos lapsen unirytmi muuttuu ilman että minä vanhempana sitä huomaisin, olisin kyllä totaalisen epäonnistunut äitinä. Jos koulu ilmoittaisi asiasta vain koululääkärille eikä kotiin, nostaisin kyllä helvetinmoisen äläkän.
Tuo koululääkäri kun tapaa sen oppilaan vain maksimissaan kerran vuodessa - miten se muka osaisi paremmin oireita tulkita tähän tuttuun lääkäriin verrattuna? Eihän sillä ole yhden ainutta epikriisiä luettavanae edes. Ja nuo kouluterkat, osaa ne varmaan verenpaineen mitata ja näön tarkistaa, mutta siinäpä se.
Emme ota edes rokotteita normaalitahdissa (syyt eivät kuulu tälle palstalle), joten niidenkään vuoksi emme tarvitse kouluterveydenhuollon palveluita.
Vieläkö olemme oudossa valossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perheessä muutamakin lääkäri, mm. allergioihin erikoistunut, yksi lastenlääkäri ja pari neurologia. Lisäksi jopa kolme terveydenhoitajaa, joten noita terveydenhuollon ammattilaisia on lasten elämässä jo enemmänkin kuin tarpeeksi.
Niitä syitä voi olla monia, eikä sen aina tarvitse olla mitään epäilyttävää ;-)
Kun noista asioista EI saa LAAJA-ALAISESTI keskustella. Tällä kommentilla varmistit kyllä sen, että viimeisetkin luottamuksen rippeet salassapitovelvollisuuden noudattamisesta karisivat tämän perheen osalta. Ja ihan periaatteesta väännän. Ei se sunkaan lapsi riemusta kiljuisi, jos sillä olisi vaikka kihomatoja niin perkuleen paljon, että kiemurtelisi tuskissaan tunnilla ja se toitotettaisiin koko koulun tietoisuuteen, siksi että ollaan "HUOLISSAAN". :-D Voi helvetti teitä, terkkahan varmaan olit?
...saattavat kyllä itsensä ja lapsen outoon valoon. Mitä salattavaa perheellä on..?
On erikoista, että lasta käytetään yksityisneuvolassa/yksityislääkärissä vain, ettiä koululle tulisi mitään tietoja. Sitten kuitenkin oletetaan, että koulu pystyy ajoissa puuttumaan oppilashuollollisiin ongelmiin.
Esimerkki: oppilaalla on univaikeuksia. Koulussa ollaan laaja-alaisesti huolissaan lapsen psyykestä (esim. masennus helposti muuttaa unirytmiä). Koululääkärille nuo koulun havainnot menevät tietoon ja hän pystyy arvioimaan, onko kyseessä psyykkinen ongelma vai nukahtamisongelma. Vanhemmat eivät usko tuohon psyykkiseen ongelmaan vaan vievät lapsen ykstyislääkärille. Tämä näkee lapsen yhden kerran ja saa taustatiedot vanhemmilta. Tuloksena aletaan hoitamaan oiretta eikä varsinaista sairautta.
Mielellään silti otan tiedon siitä korviini, sillä usein ongelmaa on luokassa laajemminkin ja pystyn ilmoittamaan vanhemmille ja opelle, että käsihygieniaa pitää tehostaa ja kannattaa seurata oireileeko oma lapsi. Asiasta puhutaan nimettömänä eikä kukaan leimaudu tällaisten infojen myötä.
Täytyy vielä kommentoida sen verran, että kouluth tuntee monet oppilaat aika hyvin. Kotiin ei suinkaan mene viestiä aina kun lapsi käy th: n luona joten vanhemmilla ei välttämättä ole käsitystä siitä mitä th tekee ja käyttääkö oma lapsi hänen palveluitaan.
Terv. kouluth
Kun noista asioista EI saa LAAJA-ALAISESTI keskustella. Tällä kommentilla varmistit kyllä sen, että viimeisetkin luottamuksen rippeet salassapitovelvollisuuden noudattamisesta karisivat tämän perheen osalta. Ja ihan periaatteesta väännän. Ei se sunkaan lapsi riemusta kiljuisi, jos sillä olisi vaikka kihomatoja niin perkuleen paljon, että kiemurtelisi tuskissaan tunnilla ja se toitotettaisiin koko koulun tietoisuuteen, siksi että ollaan "HUOLISSAAN". :-D Voi helvetti teitä, terkkahan varmaan olit?
...saattavat kyllä itsensä ja lapsen outoon valoon. Mitä salattavaa perheellä on..?
On erikoista, että lasta käytetään yksityisneuvolassa/yksityislääkärissä vain, ettiä koululle tulisi mitään tietoja. Sitten kuitenkin oletetaan, että koulu pystyy ajoissa puuttumaan oppilashuollollisiin ongelmiin.
Esimerkki: oppilaalla on univaikeuksia. Koulussa ollaan laaja-alaisesti huolissaan lapsen psyykestä (esim. masennus helposti muuttaa unirytmiä). Koululääkärille nuo koulun havainnot menevät tietoon ja hän pystyy arvioimaan, onko kyseessä psyykkinen ongelma vai nukahtamisongelma. Vanhemmat eivät usko tuohon psyykkiseen ongelmaan vaan vievät lapsen ykstyislääkärille. Tämä näkee lapsen yhden kerran ja saa taustatiedot vanhemmilta. Tuloksena aletaan hoitamaan oiretta eikä varsinaista sairautta.
Laaja-alaisuus särähtää korvaan vaan ja tosi pahasti. Huono esimerkki, myönnän. :-D
Millä perusteilla muuten se kouluth saa antaa rokotteen lapselle? Kun muistaa tätä influenssarokotejupakkaa, osa lapsista meni sinne rokotettaviksi vaikka vanhemmat oli kieltäneet. Pitääkö kouluterveydenhuoltoon toimittaa kieltolappu tehosterokotteiden varalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko kirjallinen rokotuslupa tai sitten puhelimitse saatu.
...saattavat kyllä itsensä ja lapsen outoon valoon. Mitä salattavaa perheellä on..?
On erikoista, että lasta käytetään yksityisneuvolassa/yksityislääkärissä vain, ettiä koululle tulisi mitään tietoja. Sitten kuitenkin oletetaan, että koulu pystyy ajoissa puuttumaan oppilashuollollisiin ongelmiin.
Esimerkki: oppilaalla on univaikeuksia. Koulussa ollaan laaja-alaisesti huolissaan lapsen psyykestä (esim. masennus helposti muuttaa unirytmiä). Koululääkärille nuo koulun havainnot menevät tietoon ja hän pystyy arvioimaan, onko kyseessä psyykkinen ongelma vai nukahtamisongelma. Vanhemmat eivät usko tuohon psyykkiseen ongelmaan vaan vievät lapsen ykstyislääkärille. Tämä näkee lapsen yhden kerran ja saa taustatiedot vanhemmilta. Tuloksena aletaan hoitamaan oiretta eikä varsinaista sairautta.
Ei meidän lapset ainakaan käy joka kerta eri lääkärillä, vaan sama lääkäri on hoitanut vauvasta saakka. Ja kun käyttää yhtä ja samaa yksityistä lääkäriasemaa, ovat tiedot siellä kyllä kaikki jokaisen lääkärin käytettävissä. Ja sitäpaitsi: joka kerralla yksityisellä lääkärillä on aikaa tutustua asiakkaan taustoihin vaikka vakilääkäri olisikin poissa.
Jos lapsen unirytmi muuttuu ilman että minä vanhempana sitä huomaisin, olisin kyllä totaalisen epäonnistunut äitinä. Jos koulu ilmoittaisi asiasta vain koululääkärille eikä kotiin, nostaisin kyllä helvetinmoisen äläkän.
Tuo koululääkäri kun tapaa sen oppilaan vain maksimissaan kerran vuodessa - miten se muka osaisi paremmin oireita tulkita tähän tuttuun lääkäriin verrattuna? Eihän sillä ole yhden ainutta epikriisiä luettavanae edes. Ja nuo kouluterkat, osaa ne varmaan verenpaineen mitata ja näön tarkistaa, mutta siinäpä se.
Emme ota edes rokotteita normaalitahdissa (syyt eivät kuulu tälle palstalle), joten niidenkään vuoksi emme tarvitse kouluterveydenhuollon palveluita.
Vieläkö olemme oudossa valossa?
paitsi ettei lapsia ole koskaan rokotettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sama omalääkäri vauvasta asti. Siellä on kaikki tiedot ja taustat.
On aika loogista, että käännymme hänen puoleensa, jos tulee jotain ongelmaa.
Ja todellakin luotan ennemmin yksityiseen ammattilaiseen kuin jonkun kouluterkan mutuihin.
Kouluterkka tulee monille lapsille todella tutuksi kun siellä käydään laittamassa laastarit ym pikkuset tapaturmat hoidattamassa koulupäivän aikana. Päänsäryt, vatsakivut ym katsastamassa ja kouluterkka päättää onko syytä palata kotiin. Kouluterkalle ja lapselle voi muodostua hyvinkin läheinen suhde ja saattaapa olla että terkalle helpompi kertoa jos onkin joku ongelma koska terkalla ei ole mukana omat vanhemmat. Terkalle voi ottaa mukaan parhaan kaverin ja yhdessä voi olla mukava kertoa mieltä vaivaavasta asiasta.
En jättäisi huomioimatta tätä puolta asiassa. Toki yksityislekuri joka tuntenut lapsen aina tuntee lapsen terveydentilan paremmin ja tottakai siellä voi ja kannattaakin käydä. Se ei kuitenkaan sulje pois kouluterkan tärkeyttä. lapselle on sitä parempi mitä enemmän vierellä kulkee hänestä kiinnostuneita aikuisia.
Koulukaverit myös tarkastusten jälkeen jakavat kokemuksia, pituuksiaan ym ja sekin on tärkeää ryhmäytymistä.
Ehkäpä vanhemmat voisivat ajatella asiaa myös lapsen muita tarpeita ajatellen eikä vaan terkan kehnoutta omaan lääkäriin verrattuna. Vanhemmasta käynnit voivat olla turhia ja tyhjänpäiväisiä mutta lapsesta ehkäpä ei. Ja en työskentele alalla mutta on muuten asiasta kokemuksia useampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keskiverto-oppilas käy? Meidän esikoinen on neljännellä, eikä ole käynyt kuin kerran.
Ja voisin kuvitella, että lääkärille, jolla on käynyt vauvasta asti, on helpompi kertoa huoliaan kuin ventovieraalle terkalle.
Eikä meidän koulussa ainakaan paras kaveri voi lintsata koulusta mennäkseen jonkun toisen terkkakäynnille mukaan...
Ja meidän lapsi tietää olevansa lyhyt. On aina ollut, tulee aina olemaan. Hän ei saa mitään irti siitä, että ryhmässä pohditaan, onko hän edelleen lyhyt.
Joten voisin veikata 180-prosenttisesti, että lapsenikin on samaa mieltä kuin me vanhemmat.
t. kahden äiti
...saattavat kyllä itsensä ja lapsen outoon valoon. Mitä salattavaa perheellä on..?
On erikoista, että lasta käytetään yksityisneuvolassa/yksityislääkärissä vain, ettiä koululle tulisi mitään tietoja. Sitten kuitenkin oletetaan, että koulu pystyy ajoissa puuttumaan oppilashuollollisiin ongelmiin.
Esimerkki: oppilaalla on univaikeuksia. Koulussa ollaan laaja-alaisesti huolissaan lapsen psyykestä (esim. masennus helposti muuttaa unirytmiä). Koululääkärille nuo koulun havainnot menevät tietoon ja hän pystyy arvioimaan, onko kyseessä psyykkinen ongelma vai nukahtamisongelma. Vanhemmat eivät usko tuohon psyykkiseen ongelmaan vaan vievät lapsen ykstyislääkärille. Tämä näkee lapsen yhden kerran ja saa taustatiedot vanhemmilta. Tuloksena aletaan hoitamaan oiretta eikä varsinaista sairautta.
Nyt sä sit oletat, että koulu, jossa lapsi viettää 20-26 tuntia viikossa, tietää lapsesta enemmän kuin koti, jossa lapsi on asunut kaiken ikänsä. Miksi? Useimmat vanhemmat kyllä tietävät, onko heidän lapsensa mahdollisesti masentunut vai pääseekö ongelmaan oikeasti paremmin käsiksi jotain muuta kautta.
Kyllä mäkin myönnän, että kaikesta yhteistyöstä kieltäytyminen vaikuttaa vähän eläilyttävältä. Toisaalta suurin osa kouluterveydenhuollosta ON turhaa, koska yleensä lasten ongelmat eivät odota sitä määräaikaistartkastusta, vaan tulevat kun tulevat ja ne myös hoidetaan erilaisilla oma- yleis- erikois ja yksityislääkärieillä tilanteen mukaan silloin kun ne ongelmat tulevat. Näin ainakin meidän lasten kohdalla on tehty.
Toisaalta koululääkäri lähetti kyllä meidän pojan juuri astmatutkimuksiin, vaikka edes varsinaista yskää tai muitakaan oireita ei ole. Jotain kuulemma vinkuu keuhkoissa. En tiedä, löytyykö sieltä mitään, mutta kaipa se on kuitenkin hyvä, että sekin tutkitaan.
Kannattaa tosiaan käyttää omaa ja lähipiirin järkeä lääkäreiden ja terv. hoitajien mielipiteiden lisäksi. Joskus ammattilaisten huoli on yli-, tai alimitoitettua. Kaikkea ei yksinkertaisesti huomaa, oli kyse sitten somaattisesta tai psykososiaalisesta voinnista.
Tunnen monta nuorta, joilla koulussa menee ihan hyvin, eikä kukaan ammattilainen ole huomannut mitään hälyttävää vaikka tarkastuksissa on käyty. Mutta kotona ja muussa yksityisessä elämässä nuori voi olla niin vetäytyvä ja arka, että ulkopuolisen avun hakeminen tulee mieleen.