Lue keskustelun säännöt.
Tiedän että ei ole normaalia...lapsen syndrooma(?) asiaa!
08.01.2012 |
mutta mistä haen apua ja mitä tämä voi olla?
Lapseni 10.v pahoittaessa mielensä, hän menee piiloon jonnekin ja itkee nurkkaan päin jalat ristiasennossa ja siinä hän keinuu edestakaisin.
Hän ei suostu liikkumaan ja saan kantaa hänet piilostaan pois, saattaa myös mennä ihan "veteläksi" tahalleen että on vielä painavampi.
Sitten hän menee uudestaan jonnekin nurkkaan keinumaan ja saan vahtia ettei hän häviä uuteen piiloon. Tätä tapahtuu silloin tällöin mutta voisin kuvitella käytöksen 2-3 vuotiaalle.
Nukkumaan mentäessä saattaa olla sängyssä väärinpäin pää roikkuen sängyn päästä, ei suostu liikkumaan siitä jos ei nukuta ja menee taas ihan veltoksi jos häntä yrittää siirtää oikeinpäin.
Hän on pienestä asti ollut aika vaativa, mm.vieläkin kauppaan mukaanotto arveluttavaa, koska en tiedä mille päälle siellä sattuu. Muiden lasteni kanssa on aina ollut ihan erilaista, mutta tämä yksi on aina tuntunut erityiseltä.
Hän on ollut matemaattisesti todella lahjakas pienestä asti, osasi mm. 5-vuotiaana jo vaikeita yhteen-ja kertolaskuja kenenkään niitä opettamatta hänelle.
Hän ei myöskään siedä kovia ääniä, näyttää että tulee hulluksi jos on kova meteli tai jos esim. joku lapsi kirkuu/huutaa. Autossa radion täytyy olla pienellä koska ei kestä kuunnella ääntä. Joskus on kuin omassa maailmassaan, vaikka yrittää puhua suoraan, ei kuuntele.
Lapsi on normaalilla luokalla koulussa eikä opettaja ole koskaan maininnut mitään erikoista.
Lapselle tulee myös ihania hellyyspuuskia, jolloin tulee ihan viereen ja silittää jomman kumman vanhemman hiuksia, hymyilee kuin hangonkeksi eikä sano mitään.
Olen ollut jonkun aikaa huolestunut että voiko lapsella olla jokin syndrooma koska olen aika paljon ollut lasten kanssa tekemisissä ja tämä ei vaikuta ihan normaalilta 10-vuotiaalta.
Menenkö ihan tavalliselle terveyskeskuslääkärille ja pyydän lähetettä, minne?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan tk-lääkäri osaa harkita, mikä taho teillä päin parhaiten tekee tällaisia alkukartoituksia.
Me pääsimme aikoinaan lastenneurologian polille, kun olimme muusta aiheesta tutkimuksissa keskussairaalassa, lähetteen tekijä oli kyllä erikoislääkäri.
Toimiiko teillä päin perheneuvola tai perhetyön yksikkö, siellä voisi olla myös psykologi tai psykiatri, jonka juttusille voisitte päästä.
Tsemppiä! Kaikki tuki ja apu, mitä saatte, on tärkeää. Kannattaa ottaa se vastaan.
voi olla huomionhakua, välillä itku teeskentelyn oloista, mutta silloin kun menee nurkkaan niin ihan oikeaa (ei ääneen itkemistä) mutta sellaista tukahtunutta ja kasvot ovat vääntyneet niinkuin koko maailman murheet olisivat päällä. Siinä keinuttaa itseään ja minua huolestuttaa eniten tämä keinuminen...!
Ps: keskimmäinen lapsi
Mikä tuo SI-häiriö on?
Tyypillistä autismin kirjon häiriöistä kärsivillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
autismia ole montaa sorttia?
Lapsi on myös erittäin hyvä monimutkaisissa älyä vaativissa peleissä, ja peittoaa aikuiset niissä mutta taas lukeminen on vaativampaa.
ap
tunnistan tuosta paljon itseäni. olin älykäs haaveilijaa lapsestaa saakka. hain huomiota vanhemmilta kun keskimmäisenä jouduin vähän sivuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa autistisilta piirteiltä.
aspergerpiirteitä ja aistiyliherkkyyttä saattaisi olla.
Autismi diagnosoidaan viimeistään 5 vuotiaana, yleensä jo paljon paljon aiemmin.
On hyvä saada nimi käytökselle: seuraa myös tarvittavaa ymmärrystä, tukea ja mahd. kuntoutusta.
auttaa myös lasta ymmärtämään itseään kasvun myötä.
Olen lukenut paljon autismista, joten olen iloinen ettei teillä ole mitään kovin vakavaa, mutta hienoa on myös että haluat selvittää sen mitä näet, koska se viittaa näihin edellämainittuihin juttuihin... ja kyllä minäkin uskon että jotakin voi olla "erikoista".
Voimia äiteelle!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla ihmisillä, joilla on jotain autismin kirjoon kuuluvaa oireilua, ei löydy yksiselitteistä diagnoosia vaan oireita on useammasta eri syndroomasta.
Ei diagnooseja taivaasta tule, ne pitää itse käydä hakemassa lääkäristä eikä aina ole helppoa saada edes lähetettä sinne saatika että diagnoosi lääkärissä menisi oikein, lääkäri tutustuu lapseen kuitenkin vain papereissa ja ehkä vartin tapaamisella. Siksi monenmoista häiriötä voi olla, vaikka niitä ei olisi 5-vuotiaaksi mennessä huomattu. Diagnooseina myöskin annetaan yleensä vain keskeisiä oireita, ei suoraan Asperger/autismi jne.
Diagnoosi ei myöskään ketään paranna eikä sitä tarvitse hakea, ellei ole tarvetta erilaisiin tukitoimiin jotka on mahdollista saada vain diagnoosin kera.
Ap:n kirjoituksen perusteella lapsella on aika paljonkin käytöshäiriöitä, nämä missään tapauksessa eivät mene sen piikkiin missä kohtaa on sisarussarjassa!, ja lapsi on myös "epänormaalin" lahjakas matemaattisesti. Kovasti kuulostaa siltä, että jotain autismin kirjoon kuuluvaa oireilua on, mutta mitä se sitten tarkemmin on, se selviää vasta tutkimuksissa.
Mikä tuo SI-häiriö on?
Tyypillistä autismin kirjon häiriöistä kärsivillä.
Ap, tsekkaa www.sity.fi tai googlaa sensory processing disorder (hyviä englanninkielisiä sivuja aiheesta)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siedä kovaa meteliä päivähoidossa, laittaa kädet korville ja alkaa huutamaan. Kotona sulkeutuu huoneeseensa, jos jostain lähtee meteliä (esim. imurointi). SI-häiriö taitaa olla, terapeutti ei vielä sanonut juuta eikä jaata, koska neurologiselle puolelle ollaan menossa (osastojakso). Aspergeria on väläytelty tuon SI-ongelman lisäksi, en pitäisi mahdottomana.
Lapsi täyttää pian 5 vuotta ja vasta nyt minua on kuunneltu kun olen kertonut huoliani. Tuntuu, että pieni lapsi saa tehdä ihan mitä vaan eikä sitä nähdä hälyttävänä...meidän lapsella ongelmia mm. sosiaalisissa suhteissa myös, samaten tunneilmaisussa.
Monilla ihmisillä, joilla on jotain autismin kirjoon kuuluvaa oireilua, ei löydy yksiselitteistä diagnoosia vaan oireita on useammasta eri syndroomasta.
Ei diagnooseja taivaasta tule, ne pitää itse käydä hakemassa lääkäristä eikä aina ole helppoa saada edes lähetettä sinne saatika että diagnoosi lääkärissä menisi oikein, lääkäri tutustuu lapseen kuitenkin vain papereissa ja ehkä vartin tapaamisella. Siksi monenmoista häiriötä voi olla, vaikka niitä ei olisi 5-vuotiaaksi mennessä huomattu. Diagnooseina myöskin annetaan yleensä vain keskeisiä oireita, ei suoraan Asperger/autismi jne.
Diagnoosi ei myöskään ketään paranna eikä sitä tarvitse hakea, ellei ole tarvetta erilaisiin tukitoimiin jotka on mahdollista saada vain diagnoosin kera.
Ap:n kirjoituksen perusteella lapsella on aika paljonkin käytöshäiriöitä, nämä missään tapauksessa eivät mene sen piikkiin missä kohtaa on sisarussarjassa!, ja lapsi on myös "epänormaalin" lahjakas matemaattisesti. Kovasti kuulostaa siltä, että jotain autismin kirjoon kuuluvaa oireilua on, mutta mitä se sitten tarkemmin on, se selviää vasta tutkimuksissa.
Yritän varata tänään ajan terveyskeskuslääkärille, vai olisiko yksityinen parempi?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuossa kirjoituksessasi ei ole yhtään mitään, joka kuulostaisi muulta kuin täysin normaalilta
itse vihaan sydämeni pohjasta koko radiota, ja televisionkin väännän mahdollisimman hiljaiselle kun sitä katson, ja ihan täyspäisten kirjoissa kuljen
tuossa kirjoituksessasi ei ole yhtään mitään, joka kuulostaisi muulta kuin täysin normaalilta
itse vihaan sydämeni pohjasta koko radiota, ja televisionkin väännän mahdollisimman hiljaiselle kun sitä katson, ja ihan täyspäisten kirjoissa kuljen
varmaan sitten istut nurkassakin keinumassa?
tuossa kirjoituksessasi ei ole yhtään mitään, joka kuulostaisi muulta kuin täysin normaalilta
itse vihaan sydämeni pohjasta koko radiota, ja televisionkin väännän mahdollisimman hiljaiselle kun sitä katson, ja ihan täyspäisten kirjoissa kuljen
varmaan sitten istut nurkassakin keinumassa?
istuakin, jos mieleni tekee
ei kaikesta aina tarvi olla vääntämässä syndroomaa
tunnistan itsestäni monta autismiin päin kallellaan olevaa asiaa, ja silti olen ihan kunnialla ja normaalisti käynyt koulut, muodostanut ystävyssuhteet ja perheen, hankkinut työpaikan ja pärjännyt siellä mainiosti
siskoni on ihan oikeasti autistinen, varmaan kulkee suvussa, mutta missä kulkee persoonan ja diagnoosin raja... minusta ei olla sillä rajalla, jos lapsi pärjää koulussa ja elämässään
urheilua. Ei siihen mitään diagnoosia heti tarvita. Onko tosiaan hellyydenosoituksetkin jotenkin epänormaaleja ja diagnoosi pitäisi antaa? Surullista. Ainoa mitä pidän hieman erikoisena on tuo itsensä heijaaminen mutta kelläpä meistä ei olisi erikoisia maneereita/tapoja joskus.
täältäkin aspergerille SI:n kera, itselläni samanlainen 10v poika.
Palstamammat eivät sitä ehkä tiedä, mutta yleensä on kaksi syytä heijaukseen: ensimmäinen on turvaton lapsuus, esim. lastenkotilapsi. Toinen on autismi. Myös asperger kuuluu autismin kirjoon.
Meillä oli SI-terapiassa heijaamista yhdellä kerralla ja se kirjattiin tarkasti muistiin. Siitä myös kyseltiin paljon.
Hakeeko huomiota ja kokeeko, että ei ole saanut sitä tarpeeksi? Mikälainen ikäero sisarruksiin?