Minkä ikäisenä lapsenne ovat kävelleet pitkiä matkoja tms ?

Sitten käveltiin. Auto meille tuli kun lapsi oli jo 4 v,

kilometrin matkoja. Kolmevuotiaalla meillä vielä oli varalla kevyet rattaat.

Mutta jos oli kiire, niin mentiin rattailla/pulkalla vielä 4 vuotiaana.

Sen jälkeen kävellyt, myös ulkomaan reissut.

Tosin tällaiset asiat eivät ole verrattavissa, jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.

Sen jälkeen kävellyt, myös ulkomaan reissut.

Tosin tällaiset asiat eivät ole verrattavissa, jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.

joillekin pitkä kävely on kaksi kilometriä, jollekin kymmenen tai yli.

että lapsi ei suostunut enää alle 2 ja puolen vuoden istumaan rattaissa, ei millään. Käveli kyllä reippaasti. 4-5 käytiin jo pitkillä metsäretkillä.

kaksi vanhinta alkoi kävellä muutaman kilometrin matkat mennen tullen ja niin saa kuopuskin viimeistään tossa iässä alkaa kävelemään.

Sen jälkeen kävellyt, myös ulkomaan reissut.

Tosin tällaiset asiat eivät ole verrattavissa, jokainen kehittyy omaan tahtiinsa.

joillekin pitkä kävely on kaksi kilometriä, jollekin kymmenen tai yli.

Meillä varsinkin metsässä kävelivät melko pieninä pitkiä päiviä, kilometrejä ei varsinaisesti edes mitattu mutta melko monta niitä oli.

Liikkuva lapsi liikkuu ihan ilokseen millä keinolla hyvänsä. Sellainen kävelee kyselemättä kilometrejä, ui, luistelee ja hiihtää vaikka useamman tunnin päivässä heti kun jaloillaan pysyy.

ehkä puolitoistavuotiaana välistä hyvinkin pari kilometriä. Mutta silti meillä on nyt pian 3 v:llä yhä rattaat. Se, että jaksaa kävellä, ei tarkoita sitä, että lapsi silti aina kävelisi silloin kun pitäisi saati, että kävelisi sinne minne vanhemmat haluaisivat.



Kun pitää aamulla ehtiä päiväkotiin, siinä ei hirveästi auta, jos vajaa 3 v haluaa kävellä 2 km pitkin ojanpohjia ja tutkia jokaisen löytämänsä kiven.

rattaista luovuttiin, kun lapsi oli ehkä 3v

alkoi polkea itse pyörällä. aina ollut laiska ja haluton liikkumaan, jos olen halunnut rannalle tai muualle on ollut pakko ottaa rattaat.

nyt ei enää onneksi mahdu niihin =)



toiset tosiaan juoksentelee jo pieninä isoja matkoja. ollaan nyt tytön kuntoa nostettu uimalla, hoplop jumpalla ja ulkoilulla, täytyy vaan motivoida aina et saadaan se kävelemään, juoksemaan pidempiä matkoja. hyvin on kunto noussut, kohta 5 vuotias

Mutta oikeastaan jo kaksivuotiaana jäivät rattaat vähälle käytölle. Poika alkoi nimittäin parin vuoden ikäisestä kävellä (puolen kilometrin) matkan tarhasta kotiin ja usein myös tarhaan päin, joten ei ollut enää järkeä raahata rattaita mukana.



Sitä ennenkin oli kävellyt aika paljon, sillä meillä ei ollut silloin autoa, joten ulkoilemassa, ostoksilla ja mummulassa oli käyty ilman vaunuja jo jostain kahden ja puolen vuoden iästä lähtien. Vaunujen kanssa kun ei usein mahduttu ensimmäiseen bussiin ja huonolla säällä oli kurja odottaa lapsen kanssa pitkään bussia.

eikä tyttö enää malttanut olla rattaissa kuin nokosten ajan. Vielä vuoden pidettiin rattaita varalla mukana mutta lähinnä repun kuskaamiseen.

ehkä puolitoistavuotiaana välistä hyvinkin pari kilometriä. Mutta silti meillä on nyt pian 3 v:llä yhä rattaat. Se, että jaksaa kävellä, ei tarkoita sitä, että lapsi silti aina kävelisi silloin kun pitäisi saati, että kävelisi sinne minne vanhemmat haluaisivat.

Kun pitää aamulla ehtiä päiväkotiin, siinä ei hirveästi auta, jos vajaa 3 v haluaa kävellä 2 km pitkin ojanpohjia ja tutkia jokaisen löytämänsä kiven.