Lue keskustelun säännöt.
Mä oon niin pettyny miehiin. Yh:na (lapseni
07.01.2012 |
nuoruuden "kännivahinko")olen odottanu joskus vielä löytäväni sen unelmien Prinssin (lapseni - joka siis on parasta mitä mulle ikinä tapahtunu - isä on hulttio muusikko, joka nykyään tosin tapaa muksua ihan säänöllisesti)mutta uskoni on totaalisesti ja lopullisesti horjunu näihin Kunnollisiin Perheenisiin sinä aikana (hyvin lyhyenä) kun taloudellisten pakotteiden akia jouduin myymään seksiä.Kaikki ne, joita itsen oisin naisena pitäny kaikkein luotettavimpina,on olleet niitä kaikkein "helpoimpia" ahdistaa!tän perusteella jäisin mieluummin yh:ksi
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä kateudesta katselen leski äitini kotia joka kiiltää puhtaudesta.
Ainuttakaan miesten paskaista sukkaa ja kalsaria ei löydy nurkista tai vessan lattialta( luonnollisestikaan).
Miten voi naisille olla niin vaikeaa olla ja elää yksin? Aina pitää se äijä ottaa nurkkiin pyörimään ja sitten vingutaan, kun ei se prinssi ollutkaan.
Ja minä olen siis naimisissa oleva 4 lapsen äiti :)
14 vuotta töissä miesvaltaisissa työpaikoissa eikä yhtäkään miespuolista työkaveria, joka ei olisi pettänyt vaimoaan/tyttöystäväänsä hyvän tilaisuuden tullen :( Ja näiden miesten koulutus peruskoulutuksesta akateemiseen, joten ei voi edes vedota siihen.