Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin toisen lapsen vaikka ehkä eroamme
07.01.2012 |
Meillä on ollut pitkään avioliitossa vakavia ongelmia, niitä on puitu jatkuvalla syötöllä jo yli vuosi. En tiedä mihin tässä päädytään, ero ei ole suinkaan mahdoton ajatus. Meillä on yksi aika pieni lapsi.
Onko väärin, että haluaisin toisenkin lapsen aviomieheni kanssa? Tiedän, ettei lapsi missään tapauksessa paranna liittoamme ja jos meillä ei olisi jo yhtä lasta, en missään tapauksessa alkaisi hankkimaan ensimmäistä näin epävarmassa suhteessa. Mutta kun esikoinen jo on olemassa, haluaisin hänelle sisaruksen, ja koen että olisi ihan yhtä helppoa tai vaikeaa erota yhden tai kahden lapsen kanssa. Jos tosiaan eroaisimme, en usko että haluaisin uutta parisuhdetta tai lapsia kenenkään muun kanssa pitkiin pitkiin aikoihin. Silloin lapsi jäisi ainokaiseksi. :(
Meillä on seksiä harvakseltaan, ehkä kerran pari kuussa kun ei olla riidoissa. Yhdessä olemme yhteisymmärryksessä jättäneet ehkäisyn pois, vähän ollaan puhuttu toisesta lapsesta ja oikeastaan molemmat oltu sitä mieltä että olisihan se kiva ja tulee jos tulee. Nytkin olin pettynyt, kun menkat taas alkoivat.
Tuntuu, että nuo ongelmat ovat jatkuneet niin kauan, etteivät ne mihinkään häviä ja siihen riitelyyn tottuu. Ja että on ikään kuin pakko vaan jatkaa elämää, ja hankkia se toinenkin lapsi nyt tai muuten sitä en koskaan saa. Mitä mieltä olette?
Kommentit (24)
Meillä on mennyt pidempään huonosti, aina välillä näkyy valoa tunnelin päässä ja aina välillä näyttää mustaakin mustemmalta. Isoja juttuja ja ongelmia. Sellaisia, että en ole varma ollenkaan, että kestääkö meidän liitto loppu elämän. Käymme pariterapiassa ja yritämme kyllä parhaamme, minulla tosin motivaatio välillä tosi pahasti hukassa.
No joka tapauksessa jossain kohtaa jätimme ehkäisyn suunnitellusti pois ja olimme kolmisen kuukautta "tulee jos on tullakseen" tyylillä sen enempää stressaamatta. Joka kerta menkkojen alkaminen sai mut tosi surulliseksi ja sitten neljännessä kierrossa yritettiin ihan tosissaan. Tulin raskaaksi. Ja jos totta puhutaan, niin kaduin heti. Kadun edelleen. Nyt vasta rv 11, enkä odota innolla tulevaa.
Olen kuitenkin päättänyt, että tällä kolmannella lapsella on yhtäläinen oikeus äitiin ja isään kuin kahdella vanhemmalla lapsella. Eroa en siis edes harkitse ensimmäisen parin vuoden aikana. Pitää vain kestää, jos ei liitto paremmaksi muutu. Olen päättänyt, että itse en enää jaksa riidellä, vaalin sovintoa viimeiseen asti ja vaikka "myyn itseni" ja persoonallisuuteni nyt tälle perheelle. Siis joksikin aikaa. Sitten kun tämä kolmas on vähän vanhempi, niin on aika miettiä uudelleen., JOS siis meidän parisuhde ei silloinkaan toimi, voihan olla että saadaan se vielä kukoistamaan. Toivoa on.
Mutta en kyllä suosittele tätä kenellekään! Luotan kyllä itseeni äitinä sen verran, että tiedän voivani tarjota tällekin vauvalle rakastavan kodin. Annan vain niiden ongelmien olla vaivaamatta ja puren hammasta, jos on tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta itse ajattelin aikoinani ihan samalla tavalla kuin ap. Ihan tasan samoista syistä halusin toisen lapsen, vaikka ero oli suht mahdollinen. Mies oli onneksi samaa mieltä ja saimme toisen lapsen. Hänen ollessa n. 4 v, erosimme. Mä olen tosi tyytyväinen, että haluttiin toi toinenkin lapsi, koska olen ihan 100 % varma, että esikoisemme on varsinkin nyt eron jälkeen onnellisempi, kun hänellä on sisarus kuin jos hän olisi ainoa lapsi. Sisarussuhde on niin mahtava asia, ettei sitä kovin helposti pysty korvaamaan millään. Uskon, että kuopuksemme on myös onnellinen, vaikka olemmekin eronneet.
itellä oli jokunen vuosi vastaavanlainen tilanne. Päätimme, ettemme enää toista lasta yritä. Ero tuli ja nyt kaduttaa,ettemme edes yrittäneet. Lapseni jää luultavasti ainokaiseksemme ja se on musta todella surullista. Aika ihme saa tapahtua, että toista lasta tulen koskaan saamaan. Vaikka löytäisinkin vaik huomenna uuden hyvän isä ehdokkaan, tarviihan siinä nyt jokunen vuosi olla yhdessä, ennen kuin tietää miten suhde lähtee käyntiin ja uskaltaa lasta alkaa yrittään. Siihen mennessä mulla on jo niin paljon ikää, etten minä haluaisi aloittaa enää alusta. Oman kokemukseni pohjalta ymmärrän hyvin ajatuksesi toisesta lapsesta. Toisaalta nyt mun elämä on suhkot mutkatonta "helpon" tyttöni kanssa, sitä ei tiedä miten voisi olla jos olisimmekin sen toisen saaneet. Jos ja jos..
Alue: Aihe vapaa
lisäksi, toisin kuin ihmiset usein luulevat, hyvin pienelle lapselle voi ero olla hyvin traumaattinen.
ero voi avata sellaisen hirmumyrskyn mitä et nyt osaa kuvitellakaan! lähes aina avioero muutta ihmisiä todella suuresti.