Lue keskustelun säännöt.
Mies pelästyi, auttakaa!
03.01.2012 |
Kosinta tuli aikoinaan minulle yllätyksenä ja silloin oli puhe, että naimisiin mennään viiden vuoden päästä. Päivä on alustavasti päätetty vuodelle 2013.(Eli vuotta aikaisemmin)
Halusin, että mies olisi päättänyt viime vuoden loppuun mennessä, että millä tyylillä naimisiin menemme. Minulle olisi riittänyt maistraatti ja pari todistajaa.
Nyt mies pudotti pommin (ahdistuksissaan?.)
Että ei halua naimisiin/ lapsia vielä muutamaan vuoteen. Eikä ole enää varma meistä kahdesta.
Itse olen jo yli kolmenkymmenen, mies hieman nuorempi. Molemmilla vakituiset työpaikat, yhteinen asuntolaina.
Mielestäni meillä on mennyt hyvin viime vuodet. Tiettyä taantumaa tietenkin on ollut. Olemme kuitenkin olleet yhdessä 8 vuotta. Seksiä on viikoittain. Lapsia ei ole kummallakaan, enkä niitä ole itsekään kaivannut.
Mies menetti alkukesästä läheisen. Siitä on puhuttu vain pari kertaa ja nekin kerrat mies oli humalassa. Hän patoaa noita tunteita sisälleen, eikä käsittele asiaa.
Menin jotenkin shokkiin tästä koko jutusta, ja nyt olen itsekin alkanut epäröimään tätä suhdetta.
Nyt tilanne on siis se, että mies haluaisi että huomioisimme toisiamme enemmän ja katsoisimme miten tilanne kehittyy. Mutta minulla jyskyttää vain takaraivossa miehen sanat, että ei tiedä haluaako olla minun kanssani vain ystävä.
Muita osapuolia ei pitäisi olla kuviossa. Tästä kävimme keskustelua.
Kuitenkin rakastan miestä. Mutta mitä jos tässä nyt odotan nuo vuodet ja sitten matto vedetään taas jalkojeni alta?
Miten tämä solmu avataan?
Kommentit (27)
Kuulostaa aika pahalta. Mies ei nyt taida haluta edetä pidemmälle. Kyllä minunmielestäni, jos toista rakastaa, ei noin sanota ja yht'äkkiä eiollakkaan varmoja enää suuremmista sitoumuksista. Voi olla ettämies haluaa irtautua tilanteesta.
Koittakaa keskustella asiasta. Ei kannata jäädä pitkäksi aikaaa löysään hirteen. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa kiva huomata naimisissa ollessaan että miehen kanssa ei pysty elämään saman katon alla :D
Kyllä se ensin pitää katsoa tuleeko suhteesta yhtään mitään ennen kuin naimisiin paukkaa tai lapsia tekee.
Unohda häät ja puhukaa lapsista. Sillä tavalla asiat konkretisoituvat ja niistä on helpompi keskustella. Puhukaa siitä, miten elämä järjestyy, kun lapsia tulee. Kun ajatus tulee tutuksi, siitä on helpompi päättää.
Toinen neuvo on, että puhu omasta puolestasi äläkä keskity kuulustelemaan miehen ajatuksia tai luettelemaan odotuksiasi häntä kohtaan. Kerro miten haluat lapsia juuri tämän miehen kanssa. Kuvittele itsesi vahvana ja jaksavana äitinä. Naisen varmuus vakuuttaa usein miehenkin.
t. mies
ap taitaa olla liian lepsu. Nyt kunnon itkupotkuraivaria kehiin vaan. Ei se mies tiedä, mikä sille on parhaaksi.
T. Mies
Tunnen olevani idiootti, kun en olis koskaan uskonut päätyväni tällaiseen tilanteeseen.
Itse kyllä tiedostin silloin aikoinani, että viiden vuoden kuluttua ei tosiaan olla missään rakkauden huumassa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos mies on umpirakastunut, se ei kauan vitkuttele naimisiinmenon kanssa.
Olet vielä sen ikäinen, että ehdit etsiä uuden miehen. Noi viiden vuoden avoliitot ilman lapsia eli odotusajat =jos tästä jotain tulisi, niin ne ei oikein...Sä olet kuule hätävara ja vakisaantipimppa, ja mies lähtee heti kun löytää sen oikean.
Anna kenkää. Jos mies ei osaa puhua, niin ei se tule puhumaan. Se vaan ykskaks lähtee aamukahvipöydästä, jättää ne mahdolliset lapset ja alkaa panna sitä Miljaa, Seijaa, Tiinaa tai Tainaa tai mitä lie ja elää sitten niin onnellisena jotta. Ja sä itket, ettet tajunnut sitä jo silloin....
nim. 3 äiti, 14 vuotta naimisissa, vuoden seurustelun jälkeen naimisiin
jonnekin, jos olet matkustanut yksin...mä pakenen aina välillä miettimään asioita.