Odotan esikoistani, mies narkkari. Miten toimia?

Siis niin, tuossahan tuo tuli. Aluksi miehen kanssa kaikki olikin paremmin kuin hyvin. Päätettiin yrittämään esikoista ja heti tärppäsikin. Muutama kuukausi plussauksesta sain tietää että mies käyttänyt suhteemme aikana huumeita. Päätin siitä huolimatta yrittää luottaa mieheen.

Toisen kerran kun selvisi käyttö, heitin miehen pihalle. Nyt ollaan useita kuukauksia oltu erossa.ja mies täysi narkkari. Vetää kaikkea mahdollista päivästä toiseen. Hän on muuttunut hyvin agressiiviseksikin. Silti hän jaksaa vähät väliä vinkua minua takaisin jne.

Miten tässä pitäisi toimia. Eihän lasta uskalla antaa isälleen jos vetää vain huumeita.

Onko jollain ollut tilannetta että lapsen isä käyttää huumeita? (Enkä puhu nyt mistään satunnaisista pilven poltoista yms) Miten hän on tapaillut lastanne vai onko ollenkaan? Jakakaa kokemuksianne ja kertokaa mielipiteitänne asiasta.

Mun miehelläni on ollut pitkä huumetausta ennen kuin kohtasimme. Kun aloimme seurustella, mies oli vielä lääkkeiden suhteen täysi narkki, heroiinin käytön oli lopettanut ja käytti korvaushoitona subutexia. Hän siis itse aktiivisesti oli kuntouttamassa itseään ja lopettamassa päihteiden käyttöä.

Mä tulin raskaaksi hyvin alkuvaiheessa seurusteluamme, ja se toimi miehelle vahvana kannustimena tsempata entistä enemmän. Silti hän aina välillä retkahti, ja siitä seurasi aina hirveät riidat, mä välillä pieksin miestä kuin vierasta sikaa jne. Mutta en jättänyt, koska koko ajan mentiin parempaan suuntaan.

Jossain vaiheessa tein miehen kanssa sopimuksen, että jos hänen tekee ihan kamalasti mieli vetää jotain, niin soittaa ensin mulle. Jos mun kanssa juttelu ei auta, nin sitten järjestetään hänelle sellaiset olosuhteet, että voi turvallisesti vetää jotain ( ettei aja autolla, pyöri oudoissa porukoissa tms.).

Tuon jälkeen mies retkahti vielä pari kertaa, mutta vuoden 2005 alun jälkeen ei ole mitään tapahtunut.

Meillä on nyt 3 lasta ja elämä mallillaan, vaikka kyllä sitä hintaa noista huumevuosista on saanut maksaa hyvin pitkään.

KErroin tämän tarinan, että ihmiset nyt kuitenkin myös tajuaisivat, että se ei mene niin, että kerran narkkari olisi aina narkkari. Kyllä narkomaanikin voi kuntoutua ja elää ihan tavallista elämää.

Mutta pointti on se, että kyseisen henkilön täytyy itse sitä haluta. Kukaan muu ei voi sitä hänen puolestaan tehdä, ja ap. sinun tapauksessasi näyttää siltä, että miehellä on vielä pitkä ja syvä alamäki edessään. Mun mielestäni kannattaa harkita, että et tosiaan tunnusta sitä isyyttä, ja isälle sanot, että lastaan voi alkaa tavata sitten, kun se elämä on ihan oikeasti kunnossa. Sinä ja lapsesi ette ole miehen terapeutteja, vaan miehen pitää se homma hoitaa itse.

Voimia, olet vaikeassa tilanteessa! Ja muista, että et IKINÄ usko mitään miehen lässytyksiä ja lupauksia, jos teot puhuu niitä vastaan. Eikä narkkaria tai alkoholistia tms. pidä koskaan laittaa lupaamaan, että hän ei IKINÄ ENÄÄ juo tms. Koska ne lupaukset ei ikinä pidä, vaan ainoastaan luovat lisää ahdistusta ja pettymyksiä kaikille.

tulet pärjäämään lapsen kanssa paremmin yksin. Mies voi luvata että lopettaa jne. Mutta on silti aina narkkari ja se pelko siitä maailmasta. Löydät itsellesi paremman miehen vaikka olisitkin yh.

Paljon voimia sulle, ja onnea vauvasta, pidä siitä hyvää huolta ja anna olla paljon paapan kanssa niin saa miehen mallin :-)

Täällä av:lla et ikävä kyllä saa juurikaan, kun kivitystä. Ota yhteyttä sossuun, toivottavasti sinulla on myös hyviä ystäviä ja jonkinlainen tukiverkko (sukulaiset)? Myös netistä löytyy tietoa erilaisita vertaistukiryhmistä jne.

Parasta olisi varmaan pitää etäisyyttä mieheen, jos hänellä noinkin suuri ongelma päällä.

Voimia ja Onnea perheenlisäyksestä. Vauva on ihana asia!

en tiiä

Kysytkö ihan tosissasi antaako joku lapsen ilman valvottua tapaamista narkkarille? Voi lapsi-parkaa jos ei kukaan pidä huolta hänen turvallisuudestaan.

Kysyin, miten teillä nuo tapaamiset menneet vai onko sellaisia. Onko sossu ollut mukana vai pelkkä äiti.

Vai onko sossut kieltäneet kokonaan isän tapaamasta lasta.

Ap

Oletpahan järjestänyt itsellesi loppuelämän kestävän helvetin. Kaikkein fiksuinta ois, kun sanoisit ettet tiedä kuka lapsen isä on ja pitäisit yksinhuoltajuuden.



Jos mun lasteni isä ois narkkari, se ei todellakaan tapaisi lapsiaan eikä olisi missään yhteydessä heihin. Ei todellakaan.

nimessä et altista lasta narkkarin vaikutuspiiriin. Käytä tervettä järkeä. Et hae isyydentunnustusta, kiellät isyyden selvittämisen (narkki voi tosin sitä hakea itse, mutta tuskin hänellä siihen on voimia, kun huumeet vie), muutat osoitteesi ja sukunimesi, sekä haet uuden salaisen puhelinnumeron, ettei hän pääse enää yhteyteen.



Ajattelet nyt lapsesi etua, ja käytä tervettä maalaisjärkeä. Pysy kaukana koko saasta-jätkästä. Tai anna lapsi pois, jos tapaamisia suunnittelet! Ei ne valvotut tapaamisetkaan näemmä ole turvallisia, kun ajattelee sitä Hakunilan juttua.



Jos lapsi kyselee joskus isästään, voit kertoa, että et tiedä, missä isä asuu(se on luultavasti siinä vaiheessa totta), isä on ollut hyvin sairas ihminen eikä pysty pitämään lupauksiaan, eikä pysty tapaamaan lasta. Iän mukaan sitten tarkennat kertomusta.

miten taudit, miehellä voi olla kaikkea kivaa hepatiitista lähtien. Vaarannat lapsesikin jos tuollaisen ukon kanssa olet.

että kertoisinko lastenvalvojalle kuka lapsen isä on, kun lapsi on syntynyt. Yksihuoltajaksihan tuossa tilanteessa pääsee helposti. Minä olisin ainakin valmis maksamaan verorahoistani tuollaisen lapsen elatusmaksut. Tuskin tuollaiselta isältä edes mitään saisi. Niin ka jos lapselle ei merkitä isää, niin ei ole mitään tapaamisvelvoitteita.

tulet pärjäämään lapsen kanssa paremmin yksin. Mies voi luvata että lopettaa jne. Mutta on silti aina narkkari ja se pelko siitä maailmasta. Löydät itsellesi paremman miehen vaikka olisitkin yh.



Paljon voimia sulle, ja onnea vauvasta, pidä siitä hyvää huolta ja anna olla paljon paapan kanssa niin saa miehen mallin :-)

Mun lasten isä myöskin narkkari. Enkä siis tarkota sellast sillon tällön pilven polttelua... kun alettiin seurusteleen ei ollu tilanne tämä.

Aika lailla kaikki keinot koitin ja ihan turhaan... kovasti vakuutteli että lopettaa ,kyllä sitä kelpas linnasta käsin kaikkee lupailla (joutu lusiin meijän suhteen aikana vanhoja rikkeitään) muutosta ei tullut vaan päin vastoin ! Yht äkkiä hommat meni ihan mahottomaks,millon oli muka ressiä tai masennusta aina jpku "hyvä syy". Muutettiin erilleen jos se rauhottas herran menoa .hetken hidastikin ja meni aikansa hyvin sit taas PAM!

tulin raskaaksi ja aika pian plussan jälkeen tein isästä lasun ja erottiin. Sossussa mies kieltää käyttönsä eikä itellä ole todisteita,kusi testeihin ei mene tai ole vuoden aikana ainakaan käynyt antamassa ainottakaan.

Herra alkoi myös varastelemaan minulta. Isä näkee lasta vain minun luona ja minun ollessa paikalla...

Olen kuulemma siksi paska ihminen ja kaikesta nalkuttava lehmä ,kun en luota että voi olla lapsenkaa kaksin :D

Olis kiva kuulla miten aplle nykyään kuuluu tai muiden samojen asioiden kans painivat?

Vierailija kirjoitti:

Siis niin, tuossahan tuo tuli. Aluksi miehen kanssa kaikki olikin paremmin kuin hyvin. Päätettiin yrittämään esikoista ja heti tärppäsikin. Muutama kuukausi plussauksesta sain tietää että mies käyttänyt suhteemme aikana huumeita. Päätin siitä huolimatta yrittää luottaa mieheen.

Toisen kerran kun selvisi käyttö, heitin miehen pihalle. Nyt ollaan useita kuukauksia oltu erossa.ja mies täysi narkkari. Vetää kaikkea mahdollista päivästä toiseen. Hän on muuttunut hyvin agressiiviseksikin. Silti hän jaksaa vähät väliä vinkua minua takaisin jne.

Miten tässä pitäisi toimia. Eihän lasta uskalla antaa isälleen jos vetää vain huumeita.

Onko jollain ollut tilannetta että lapsen isä käyttää huumeita? (Enkä puhu nyt mistään satunnaisista pilven poltoista yms) Miten hän on tapaillut lastanne vai onko ollenkaan? Jakakaa kokemuksianne ja kertokaa mielipiteitänne asiasta.

Never trust a junkie!

Narkkariin ei voi ikinä luottaa. Huumeet menevät aina kaiken muun edelle.

Päihdeihmisen kanssa eläminen pilaa oman elämän, kokoajan saa olla varpaillaan.

Tosissaanko joku on kysellyt huumeista täällä. Ennakkoluuloisesti ja stereotyyppisesti päihdeongelmiin asennoituvat mammat ovat kyllä viimeisiä henkilöitä, joilta kannattaa neuvoa kysyä näissä asioissa.

Neuvoa ei kannata kysyä ihmisiltä, jotka eivät ymmärrä aiheestaa yhtään mitään ja tämä on tosiaan aihe, josta suurin ihmisistä ei ymmärrä mitään.