En kestä uskovaisia sukulaisiani!
Olen saanut lähiaikoina kuulla olevani psyykkiseltä kehitykseltä häiriintynyt (olen biseksuaali), metallimusiikki on kuulemma saatanasta ja blaa blaa blaa. Miksi uskovaisilla on niin paljon kieltoja ja sitten pitää pahoittaa toisen mieli jollain paskalla? Ei aina lähimmäisenrakkaus tule näistä puheista ja teoista ilmi.
Kommentit (13)
kerro niille, että ai,...mä kun olen alkanut käydä kirkossa metallimessuissa..että mitenkäs sellaista kirkossa järjestetään sitten...
Luther-säätiö järjestää jumalanpalveluksia heille, jotka haluavat noudattaa Jumalan Sanaa. Esim. eivät hyväksy naispappeutta, homo- ja lesbosuhteita jne.
Haluaisin tavata rentoja uskiksia. Missä niihin törmäis? Sellaisia, joiden kanssa voisi keskustella elämän syvistä synnyistä vaikka viinilasillisella.
Omasta kokemuksesta voin sanoa että esim. näiden kanssa voi jutella vaikka elämän synnystä viinilasillisen äärellä (etsi avoimella mielellä, koska kyllähän tällaisia ihmisiä toki löytyy runsaasti muualtakin kuin näistä seuraavista yhteisöistä/seurakunnista):
http://www.verkosto.net/index.php
http://helsinkivineyard.fi/fi
http://www.tuomasmessu.fi/
älä pidä yhteyttä, hihhuloikoot keskenään
Tulevat puoliväkisin kylään tuomaan joululahjoja ja jakamaan viisauttaan.
...että lahjat kuiteski kelpas.. =)))
No tietenkin kelpasivat. Jos joku haluaa antaa mulle lahjan, en sitä iloa häneltä vie. Annoin itsekin lahjoja. Etkö sinä?
kerro niille, että ai,...mä kun olen alkanut käydä kirkossa metallimessuissa..että mitenkäs sellaista kirkossa järjestetään sitten...
että rakastavaksi porukaksi uskovat ihmiset arvostelevat muita häiritsevän paljon. Ja käyttäytyvät huonosti. Vituttaa, että nämä lampaat jakavat Jumalan sanaa.
En oikeasti ymmärrä, että ketä voi vielä nykypäivänä häiritä toisen seksuaalinen suuntautuminen. Kun kuitenkin olen yksiavioisessa suhteessa miehen kanssa.
no elä nyt vedä johtopäätöstä uskovaisista yksien sukulaistesi perusteella.. meitä on moneen lähtöön :D
ikävää toki, että nämä yksilöt antavat sinulle huonon kuvan siitä mitä usko on.
Haluaisin tavata rentoja uskiksia. Missä niihin törmäis? Sellaisia, joiden kanssa voisi keskustella elämän syvistä synnyistä vaikka viinilasillisella.
Ennen koko suvun itsepäisin ateisti tuli uskoon pari vuotta sitten. Nyt sieltä sitten satelee jumalan siunauksia sun muuta, vaikka tietää että me kaikki muut olemme edelleen ateisteja emmekä halua mitään siunauksia kuunnella. Miksi sitä pitää tuputtaa?
no hänen näkökulmastaan ajatellen se, että hän vaikkapa toivottaa teille siunausta tarkoittaa, että hän toivoo teille kaikkea hyvää. Vaikka en uskoisikaan samalla tavalla, niin en näkisi itse ainakaan siinä mitään pahaa, että toinen toivoo minulle vain hyvää.
Mitä sitten on ns tuputus? Tuputusta on mielestäni se, että yrittää väkisin saada toisen ajattelemaan samalla tavoin.. se, jos puolestaan kertoo omasta ajatusmaailmastaan esim silloin kun se sopivasti tulee esiin, niin ei ole tuputusta.
Se joka on löytänyt uskon ja kokee sen hyväksi mahtavaksi asiaksi elämässään, niin toki hän luontaisesti haluaa kertoa siitä myös muille. Niinhän me kaikki jos me löydetään vaikka joku hyvä keino tehdä joku asia (vaikkapa lastenkasvatuksessa jäähypenkin käyttö) niin usein sitten keskustelussa voimme suositella sitä toisellekkin.