Lasinen lapsuus on parempi?
Oletteko miettineet ikinä, kumpi on lapselle haitallisempi: Niinsanottu "lasinen lapsuus" jossa perheessä ryypätään vai "kuiva lapsuus" jossa perheen elämään alkoholi ei kuulu luonnollisena osana?
Toki alkoholismista seuraa ikävyyksiä, väkivaltaa ja terveysongelmia. Mutta lasten sosiaalisen kehittymisen kannalta päihteiden (alkoholi ja tupakka) käyttö olisi varsin perusteltua.
Esimerkiksi, jos kotona tupakoidaan ja ryypätään. Tämä aikaistaa tietenkin nuorenkin varhaisiin päihdekokeiluihin. Päihteiden avulla taas nuori pääsee porukoihin ja oppii sosiaaliseksi.
Tämä olisi tärkeää erityisesti pojille. Tutkimuksissa on todettu, että päihteiden aikainen ja runsas käyttö on yhteydessä varhaisiin seksikokemuksiin. Seksikokemukset nuorella miehellä tarkoittavat sitä että nuori mies on niinsanottu alffauros naisten silmissä ja sosiaalisesti hyväksytty yksilö. Se että mies on alffauros, parantaa nuoren itsentuntoa ja tuo onnistumisen kokemuksia, joista tulee taas onnistumisia elämässä. Tämä muodostaa itseään ruokkivan positiivisen takaisinkytkennän.
Kääntäen, päihteetön koti altistaa nuoren päihteettömyydelle. Päihteettömyys taas epäsosiaalistaa. Tästä seuraa helposti sivuun vetäytymistä nuorten riennoista, nörttiyttä, assburgeriutta ja nuorten miesten tapauksessa naisasioiden epäonnistumisen kierteen joka johtaa masennuksiin ja edelleen epäonnistumisiin.
Mitä mieltä olette, onko yleisen mielipiteen vastaisesti kasvaminen alkoholistiperheessä parempi vaihtoehto kuin raittiissa? Kokemuksia?
Nuori voi päästä tarvittaessa ihan helposti päihdekierteestä irti, sensijaan naisten silmissä omituiseksi nörttifriikiksi ajautunut nuorimies ei pääse nörttifriikkeydestään ja seksuaalisesta alempiarvoisuudestaan oikeastaan millään.
http://lordselibacy.vuodatus.net/blog/3114478/lasista-joulua/
Allekirjoittanut suosittelee kaikille iskille ja äipille kunnon kännien ottamista uuden vuoden kunniaksi!! Ja allekirjoittanut lupaa ruveta tupakoijaksi ja alkoholistiksi jos sitä jälkikasvua sattuu jonkin ihmevonkaus&vahinko-tempun kautta allekirjoittaneelle siunaantumaan
Terv.
Lord Selibacy
Kommentit (25)
KAiken paras kun osaa käyttää sivistyneesti. Ääripäät on aina pahasta.
Huhhuuh.... Isäni on alkoholisti, ottaa uutena vuotena ja vähän muulloinkin. Eipä olisi turvattomampaa lapsuutta voinut kuvitella. Isäni myös tupakoi, sain inhon koko tupakan hajuun. Eipä ole edelleenkään kauniit suhteet meillä, sellaista juoppoa ei voi kuin hävetä. Onneksi en ottanut mallia ikinä, äitini ei ota koskaan kännejä ja hänestä tein mallini. Nuorena olin kaukana niistä porukoista, jossa alfauroskulttuuri syntyy. Eipä niihin porukoihin kannata joutua, jos ei halua sellaista kaveripiiriä. Tässä on entisen koulumme "alfajoukon" nykyisyys: yksi puukotti toista ja istuu nyt 9v ehdotonta, toinen ei päässyt mihinkään kouluun ja asuu edelleen vanhempiensa luona, sillä pikavippien, häätöjen ja alkoholin takia ei vuokra-asuntoa saa, kolmas alkoholisoitui eikä saa töitä, neljäs kuoli motocrossissa ja muutamalla elämä menee muuten vain perseelleen. Tällainen kaveriporukka tosiaan löytyy Jyväskylästä. Eipä naisiin enää vetoa, ehkä aikaisin saivat mutta aikaisin myös seksielämä loppui. Mikäs siinä, jos tuollaiseksi lapsensa haluaa. Akateemiset eivät ehkä näytä nuorina alfoilta, mutta siihen me kehityimme. Me emme juoneet nuorina kuin hullut, emmekä harrastaneet irtoseksiä. Emme olleet suosittuja niissä piireissä, emme kyllä syrjittyjäkään. Olimme "normaaleita". Mutta tähtäsimme korkealle, lukiosta pääsimme ja siitä jatkoimme. Ja ketkä nyt ovat alfoja, ne jotka ryyppäävät itsensä hengiltä vai ne, joilla on perheet ja ammatit? Pitääkö lapsi kasvattaa nuoruuden vai aikuisuuden alfaksi?
persepurilainen, täytyy ottaa käyttöön
kommentti "assburgeriutta"
persehampurilaistako?
Siis eikö muka oo muita vaihtoehtoja kuin raivoraitis-perhe ja alkkis-perhe.
Eiks oo ns normaaleja perheitä joissa alkoa otetaan, mut ei heiluta humalassa.
Siis eikö muka oo muita vaihtoehtoja kuin raivoraitis-perhe ja alkkis-perhe.
Eiks oo ns normaaleja perheitä joissa alkoa otetaan, mut ei heiluta humalassa.
Minä kasvoin perheessä jossa alkoholi oli luonnollinen osa elämää. Vanhemmat joivat viiniä päivällisellä joka päivä paitsi silloin kun ruoka oli sellaiseta ettei sen kanssa viini sovi, vaikka jotain papukeittoa. Silloin tällöin oli myös sukujuhlia, jolloin aikuiset ottivat vähän enemmän. Siellä me lapset seassa mentiin tyytyväisenä eikä tullut mieleenkään että siinä olisi jotain pahaa että aikuiset on vähän huppelissa. Päinvastoin, minusta ne oli ainakin hauskempia sillon kuin selvinpäin. Kukaan ei räyhännyt, oksennellut tai sekoillut, puheen volyymi vaan vähän nousi ja saattoivat jotkut vaikka vähän tanssahdella.
Hyvät muistot alkoholista lapsuudesta pelkästään. Olen itse samanlainen käyttäjä kuin vanhempani eli yleensä vain ruokaviini mutta jos jotkut isommat juhlat on niin voinpa siellä ottaa vaikka 3-5 annosta ja tulla pieneen huppeliin.
Ensinnäkään alkoholismi ei mitenkään tarkoita sitä että perheessä olisi automaattisesti myös väkivaltaa (miksi niin luulet?).
Eikä vanhempien raittius mitenkään estä lapsen alkoholin juomista, sillä tietyssä iässä perheellä ei ole mitään merkitystä lapsen mahdollisille kokeiluille, vaan lähinnä kaveripiirillä.
arvostusta porukassa ja puolison itselleen.
Voi kuitenkin kysyä, millaisessa porukassa sen arvostuksen saa ja millaisen puolison saa. Alkoholiton saa paremmat
ihmisen käyttäytyminen ei ole noin yksiselitteistä.
Ja jos sosiaalinen kanssakäyminen onkin vilkkaampaa, ei se tosiaankaan takaa laatua tai suhteiden kestoa, elämänlaadusta puhumattakaan.
Kaikki tietävät miten jossain elämänvaiheessa ns alfaurokset ovat kovaa kamaa, ns "pahat pojat". Kuitenkin siinä vaiheessa kun perustetaan perhettä, nörtit, tavalliset koulutetut miehet nousevat arvoon arvaamattomaan. Samalla pahikset rentut tulevat jätetyiksi, kuluttavat lähiöbaarin penkkejä ja kuolevat pois joko kun maksa poksahtaa tai siihen osuu kipottelukaverin puukko. Niin, kumpi sitten on parempi, vilkas seuraelämä alle parikymppisenä vai pitkä onnellinen, ehkä hiukan tylsempi elämä?
Niin millaisessa porukassa?
Kaikista hotimpien ja tavoitelluimpien naisten suut eivät ole tuohesta tehtyjä. Lisäksi muistetaan että naisten alkoholinkäyttö on yleistymässä.
Nykypäivänä on varsin tavallista että nainen käyttää runsaasti alkoholia (siideriä) ja polttaa tupakaa. Enää päihteidenkäyttö ei ole halpojen lorttojen merkki. Öyhöttävän alaluokan tavat ovat siis siirtyneet niinsanotun yläluokan piiriin.
Nykyään päihteettömät naiset ovat lähinnä syvästi uskonnollisia (kristillisiä tai muslimeita).
Ateistimiehillä, jolla on niinsanotusti kovat arvot. Heidän on käytännössä mahdotonta löytää päihteetön kumppani, sillä päihteettömät uskonnolliset tai viherpiipertävät naiset eivät voi sietää kovia arvoja tai ateismia.
Täten päihteet ovat nykyaikana avain parisuhteisiin.
Huhhuuh....
Isäni on alkoholisti, ottaa uutena vuotena ja vähän muulloinkin. Eipä olisi turvattomampaa lapsuutta voinut kuvitella. Isäni myös tupakoi, sain inhon koko tupakan hajuun. Eipä ole edelleenkään kauniit suhteet meillä, sellaista juoppoa ei voi kuin hävetä. Onneksi en ottanut mallia ikinä, äitini ei ota koskaan kännejä ja hänestä tein mallini.
Nuorena olin kaukana niistä porukoista, jossa alfauroskulttuuri syntyy. Eipä niihin porukoihin kannata joutua, jos ei halua sellaista kaveripiiriä. Tässä on entisen koulumme "alfajoukon" nykyisyys: yksi puukotti toista ja istuu nyt 9v ehdotonta, toinen ei päässyt mihinkään kouluun ja asuu edelleen vanhempiensa luona, sillä pikavippien, häätöjen ja alkoholin takia ei vuokra-asuntoa saa, kolmas alkoholisoitui eikä saa töitä, neljäs kuoli motocrossissa ja muutamalla elämä menee muuten vain perseelleen. Tällainen kaveriporukka tosiaan löytyy Jyväskylästä. Eipä naisiin enää vetoa, ehkä aikaisin saivat mutta aikaisin myös seksielämä loppui. Mikäs siinä, jos tuollaiseksi lapsensa haluaa.
Akateemiset eivät ehkä näytä nuorina alfoilta, mutta siihen me kehityimme. Me emme juoneet nuorina kuin hullut, emmekä harrastaneet irtoseksiä. Emme olleet suosittuja niissä piireissä, emme kyllä syrjittyjäkään. Olimme "normaaleita". Mutta tähtäsimme korkealle, lukiosta pääsimme ja siitä jatkoimme. Ja ketkä nyt ovat alfoja, ne jotka ryyppäävät itsensä hengiltä vai ne, joilla on perheet ja ammatit? Pitääkö lapsi kasvattaa nuoruuden vai aikuisuuden alfaksi?
Päihteet avain parisuhteeseen? Salli minun nauraa ajatukselle. Päihteet ovat parisuhteen tappaja.
Ei sitä absolutisti tarvitse olla, mutta överikännit ovat edelleen häpeällistä itsehillinnän puutetta. Eikä kukaan halua naista/miestä, jolla ei ole itsehillintää. Jos ei osaa pitää hauskaa ilman humalaa, ei parisuhteestakaan tule tyydyttävä.
Ja tosiaan, olen 24-vuotias ja ystäväpiiriini kuuluu tasan yksi nainen, joka juo kännejä. Mieheni kaveriporukassa kukaan ei juo itseään humalaan, vaikka saunakaljat ottavatkin. Humalaan juominen ei ole hottia, edelleen alaluokkien hommaa. Paremmissa piireissä osataan käyttää alkoholia sivistyneesti. Harmittavan moni suomalainen ei tätä osaa, mutta näillä harvemmin kestävää ja toimivaa parisuhdetta on.
ja vaikuttavat monella tavalla tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja elämänhallinnan kehittymiseen.
Kukaan ei voi kirkkain silmin kiittää sellaista lapsuutta, jossa päihteet ovat olleet liian suuressa osassa.
Mutta aikuisen humalaanjuominen on pelottavaa ja ahdistavaa. Se ei opeta mitään!
Meillä nautitaan kyllä alkoholia lasten nähden, mutta ei humalluta tai örvelletä.
otettiin kotona reippaasti viinaa, monta päivää ja juoppohoureiset jutut ja murheet kerrottiin lapsille kun kukaan muu ei jaksanut kuunnella.
En käytä itse lainkaan alkoholia, ei edes tehnyt mieli kokeilla. Ei tosin haittaa jos muut käyttävät, humalaista puhetta tosin en enää jaksa kuunnella.
Nuoruuteni vietin tavallisen päihdekokeiluporukan ulkopuolella ja minulla oli muutamia hyviä ystäviä myös aikuisista (naisista). Aviopuolisoni on vähän saman sorttinen, ei viihdy suuressa porukassa eikä halua olla huomion keskipisteessä.
ja jouduin jo 10-v lapsena huolehtimaan itsestäni ( ja vanhemmistakin välillä...)itse olen ollut kaksi kertaa elämässäni humalassa,kun pitihän se kokeilla, mutta aika pian tajusin etten halua sitä elämää edes illaksi. Ei juomisesta aina mitään pahaa seuraa muillekaan, mutta en minäkään siitä mitään kiksejäkään saanut-joten sama olla ilman. Nyt olen 32 vuotias, ja en näe edelleenkään tarvetta alkoholiin.En vaan haluya sitä.
Toisekseen pelkään "alkoholistigeenejäni", joita on siis tarjolla koko suvultani. Miten pian joisin elämänhallinnan itseltäni, kuten vanhempani tekivät? Tuhosivat avioliittonsa syrjähypyillään, joivat omat ja muidenkin rahat. Menettivät maineensa ja myös lastensa kunnioituksen. loukkaamalla toisiaan he loukkasivat myös meitä.
En myöskään halua näyttää lapsilleni sellaista pelon, turvattomuuden ja pahan hajun lapsuutta kuin itse sain. Toisalta minusta kasvoi todella vahva ihminen, monesta selviävä monitaitoinen ja oman arvonsa tunteva nainen, teen selväksi hyvin pian miten minua tai lapsiani kohdellaan.
kenties olen vähän antisosiaalinenkin, koska juomattomuus todella sulkee monta ovea: toisaalta minulla on paljon ystäviä ja aviomies, joille raittius on elämäntapa siinä missä minullekin. Kyllä se elämä järjestää jokaiselle sellaisia ihmisiä ympärille, joita elämänkatsomus yhdistää.
En myöskään tuomitse mitenkään miten paljon muut juovat ja miten tuubassa elävät-ihan yks hailee, kunhan se ei vahingoita minua tai perhettäni.
Ja onnellinen olen.
Minä olen kotoa saanut mallin, että pari kertaa vuodessa vanhemmat ottivat 1 saunaoluen, jouluna aterialla lasi tai kaksi viiniä. Ei oikeastaan muulloin mitään. Kukaan meistä 4 sisaruksesta ei oo kännäilly, osa käyttää lasillisen silloin tällöin, osa ei mitään koskaan. Toivon saman periytyvän seuraavallakin sukupolvelle.
Se on fakta että naiset suosivat rikollisia ja antisosiaalisia miehiä. Äärimmäisyytenä on vankilabändäriys. Lievemmässä muodossaan naiset suosivat lievästi alkoholisoituneita (muttei liikaa) miehiä joilla on alaluokkaiset elämäntavat. Katsokaapa ulos perjantai-iltana, alaluokkainen örvellys on suosittua, hyväksyttyä ja tavoiteltua.
http://takkirauta.blogspot.fi/2012/08/nihilistisin-paatelma-vahaan-aika…
http://takkirauta.blogspot.fi/2012/08/vankilabandarit-ja-naisten.html
Se vanhempi joka ostaa lapselleen litran perhekossupullon, patterin nuuskaa ja mopon rippilahjaksi ei voi olla huono vanhempi
http://lordselibacy.blogspot.fi/
Täten alkoholismi perheessä takaa naismenestyksen perheen urospuoliselle jälkikasvulle.