omat vai yhteiset rahat ?

ja hyvin on toiminut. Ei ne rahat siirtelemällä lisäänny. Tulot on olleet koko yhdessäoloajan pienet menoihin nähden, mutta ihan riittävän jotta hyvin ollaan pärjätty. Rahasta ei ole tarvinnut riidellä kun kumpikin ollaan varsin samoilla linjoilla sen käytön suhteen,

Meillä on omat tilit ja vielä siihen päälle yhteinen tili :)

Yhteinen taloustili, jonne molemmat laittaa saman summan rahaa. Siitä maksetaan yhteiset kulut. Lisäksi yhteinen säästötili, jonne laitetaan säästöön rahaa esim. lomareissuja tai isoja kodin hankintoja varten. Loput molemmat saavat käyttää kuten haluaa.

Itselleni on hiukkasen vaikea käsittää 50-50 perheitä tai monen elintason parisuhteita... Uusperhekuvio on tietysti haastava, mutta kamalia on ne ketjut, joissa äiti maksaa yhteisen lapsen kaikki kulut ja näkee hoitovapaalla nälkää kun ei pysty maksamaan omaa osuuttaan perheenkuluista.

Tehkää edes keskinäinen testamentti. Yhteisellä tilillä olevat rahat ovat todellakin sitten yhteisiä. Kun on lapsia ja puoliso kuolee puolet tilin saldosta on lasten.

sittenhän se menee ihan oikein. Jos olisi erilliset tilit, lapset perisivät kuitenkin sen kuolleen vanhempansa.

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti lapset eivät peri mitään,koska jäljelle jäänyt puoliso perii kaiken.

tarkoitin, että minusta on ihan oikein, että puolison kuollessa lapset saavat puolet tilin saldosta, siis sen kuolleen vanhempansa osuuden.

Siihen ei vaan tarvita testamenttia. Testamentti tarvitaan, jos halutaan puolison perivän jotain.

Tarkoitin juuri sitä: vastasin alunperin viestiin, jossa joku kehotti tekemään keskinäisen testamentin, "koska muuten yhteisen tilin saldosta puolet jää lapsille". ja minä taas en näe tässä mitään epäkohtaa - lapsethan perivät silloin sen kuolleen puolison osuuden, ja minusta se juuri onkin ihan oikein. En ymmärrä, miksi pitäisi tehdä joku testamentti sulkeakseen omilta lapsilta pois oikeus heidän perintöönsä. Minusta on nimenomaan oikein, että lapset perivät automaattisesti kuolleen vanhempansa. Niinhän sen pitääkin mennä!

En enää koskaan aio maksaa kenenkään muun elämistä, lapsiani lukuunottamatta.





M35

Sekä että. Meillä oma omaisuus, mutta juoksevat kulutusrahat on yhteisiä.



Kauhean hyvin on ainakin meillä toiminut. Ei ollut ongelmia silloin, kun olin hoitovapaalla tai mies oli hoitovapaalla, kun toinen automaattisesti paikkas toisen kuluja. Omaisuus on taas erillistä.



Toisaalta epäilen, että meidän tapauksessa ei haittaisi, vaikka olis täysin erilliset tai täysin yhteisetkään rahat. Jotkut kun ei saa näistä asioista ongelmia millään ja jotkut saa raha-asioista riidan, vaikka ne olisi järjestetty millä tavalla tahansa. Oleellista viimekädessä taitaa olla se, että minkälaiset ovat kulutustottumukset.

Toisaalta epäilen, että meidän tapauksessa ei haittaisi, vaikka olis täysin erilliset tai täysin yhteisetkään rahat. Jotkut kun ei saa näistä asioista ongelmia millään ja jotkut saa raha-asioista riidan, vaikka ne olisi järjestetty millä tavalla tahansa. Oleellista viimekädessä taitaa olla se, että minkälaiset ovat kulutustottumukset.

Samaa mieltä eli jos raha-asioissa ollaan yhtämieltä niin ei ole mitään väliä millä tilillä ne rahat makaavat. Meillä siis yksi yhteinen tili ja ainut haitta minkä keksin on ollut että palvelupaketin muutokseen tarvittiin molempien allekirjoitus ja vaimo oli hukannut sen tiliavainlappunsa. Piti siis käydä konttorilla uusi lappu jonottamassa.

Ei meillä ole koskaan tarvinnut oikeasti rahoista tapella kun ei ole kummallakaan liikaa omaisuutta tai tuloja parisuhdetta rasittamassa.

M38

Molemmilla on omat tilit, jonne palkat tulevat.



Mies tienaa pari sataa kuussa enemmän kuin minä, tosin jos menen töihin koulutustani vastaavalle alalle, niin tulen saamaan parempaa palkkaa kuin mieheni. Molemmat olemme pienituloisia.



Meillä uusperhe, ja mies maksaa lapsestani kuin omastaan. Vasta nyt olen todella tajunnut, miten hyvin asiat ovat minun (ja lapseni) kannalta. Olemme uusperhe, mutta elämme kuin ydinperhe.Lapsen biologinen isä maksaa vain sen minimielatustuen, ja joskus laittaa jotain lahjoja jouluna ja syntymäpäivänä.



Laskut lähtee sen palkasta, jolla on rahaa, ruoat maksaa se, jolla on rahaa. Tarvittaessa siirrellään rahaa tililtä toiselle. Isot hankinnat päätetään yhdessä. Ei kytätä toistemme ostoksia. Miehellä on enemmän menoja ja käyttää rahaa ehkä hiukan enemmän kuin minä, esim harrastuksiin, kahvilla käynteihin, jne jne. Toisaalta, hänen lapset ovat jo aikuisia ja elättää minun alaikäistä lasta, joten ei valittamista. Lisäksi mies hoitaa kaikki autoon menevät asiat, rempat ja tankkaukset, kun en niistä mitään ymmärrä.



Raha-asiat asiaa mietityttää ja stressaa joskus, kun olemme tosiaan pienipalkkaisia molemmat. Toisaalta taas, ei kummankaan tarvitse kituutella, koska yleensä jommalla kummalla on rahaa, ja sillä sitten eletään, yhdessä.

Meillä meni aikoinaan kaikki suunnilleen puoliksi ja kumpikin maksoi omat menonsa erikseen.

Eron jälkeen ihmettelin, kun saldo tilillä kasvoi, siis jäi niinku säästöön. Niin ei ollut ennen.

Johtui ilmeisesti siitä, että kaikki meni puoliksi, asuminen ruoka, auton maksut, mutta bensat ja huollot maksoin minä. Arvioisin, että ruoka oli se, josta kertyi tuo säästö, koska syön aika yksinkertaista ruokaa.

Nyt on talous parempi kaikilta osin.

Pelkästään omat tilit ja rahat. Meille itsestäänselvyys.

Omat rahat, omat kämpät, oma elämä.