Kuuluuko sinun perheesi tähän 14,5% joukkoon?

Asuminen nielee ihan liikaa...

Nykyään ihmisten perusolettamus on asua suuressa pientalossa, ajaa kahdella uudella autolla, hankkia kaikki viimeisimmät tekniset vempaimet ja älypuhelimet, kalliit nahkasohvat ja käydä vielä ulkomaillakin koko perhe ainakin kerran vuodessa.

Kaikkiin näihin vaateisiin otetaan sitten hirmuisesti lainaa ja, hupsista, huomataankin pian että tiukille menee takaisinmaksun kanssa.

Kyllä nykymeno on älytöntä!

Kun olin hoitovapaalla: Pärjättiin niukin naukin miehen palkalla + kotihoidontuella yhden lapsen kanssa. Ei pihistelty mielestämme, mutta meille tämä "leveästi eläminen" tarkoitti seuraavia:

- Asunto edullisessa vanhassa kerrostaloasunnossa

- Ei remontteja

- Yksi sohva hankittiin kotona ollessani, mutta se ei ole nahkaa nähnytkään ja on aika edullinen

- Tietokoneet ovat ihan ok, mutta melko edullisesti saatu, kun mies työnsä puolesta osaa etsiä halvat osat ja kasata itse.

- Ulkomailla ei käyty (kerran käytiin äitiyslomalla tulojen ollessa isommat, mutta sekin oli hyvin halpa reissu, muutaman satasen per henkilö)

- Autoja oli yksi, sekin velaton, vanha ja halpa. Käytettiin siitä huolimatta paljon julkisia. (Tarvitsen autoa työssäni, joten ei viitsitty myydä pariksi vuodeksi sitä pois.)

Lisäksi:

- Vaatteita ostin itselleni vähän koko aikana, nekin hyvistä aleista tai kirpparilta.

- Lapsen tarvikkeista suurin osa hankittiin kirppareilta.

- Ruokaa tehtiin paljon itse.

Näillä pärjättiin ihan mukavasti ja kaikenlaiseen pieneen ylimääräiseenkin jäi. Mutta jos tuota alemmilla tuloilla (meilläkin oli vielä yli toimeentulorajan tulot) pitäisi pärjätä vuodesta toiseen, uskon että voisi tehdä tiukkaa. Vuosien mittaan joutuu joskus hankkimaan uusia huonekaluja, edes edullisia. Kodinkoneet hajoavat. Lapset kasvavat ja kuluttavat enemän. Samoilla vanhoilla vaatteillakaan ei selviä vuodesta toiseen. Jopa remonttia voi joutua tekemään.

Satumme lisäksi asumaan alueella, jossa asuu hyvin pienituloisia ihmisiä. Tekisi ihan hyvää monilla olla tuttavapiirissä ihmisiä eri tuloluokista: Ei pienituloiset todellakaan ole hankkimassa nahkasohvia ja kahta autoa, monilla ei ole sitä yhtäkään. Edes työssäkäyvät pienituloiset. Työttömiä ei tule tuttavapiiristä mieleen, heillä luulisi olevan vielä tiukempaa.

Tuhlaavaisia pieni- ja isotuloisia varmasti on, mutta kyllä ihan faktana vähillä rahoilla on paljon vaikeampaa tulla toimeen kuin paljolla rahalla.

t. 24, nykyinen keskituloinen

ja pienituloinen olen.

Pystyin kattamaan omilla tuloilla perheen menot, mutta en helposti. Mutta missään vaiheessa se ei tuottanut vaikeuksiakaan.