Lue keskustelun säännöt.
Pienikokoisen vauvan "ihannointi" / tupakka / sokerivauvat, mun kiero ajatusmaailma
28.12.2011 |
Miks tää otsikointi on niin pirun vaikeaa mulle AINA? :D
Ku pitää saada monta asiaa pieneen tilaan niin se on mahdotonta.
Haluaisin siis keskustelua ja mielipiteitä siitä, että mulle on aina toitotettu että vauva kasvaa liian isoksi mahassa, nelikiloisia vähintään. Pitäis pyrkiä siihen että tulis alle nelikiloisia. Sitten toisaalla taas puhutaan odottavien äitien tupakoinnista ja sen haitoista. On siis todettu että raskauden aikainen tupakointi aiheuttaa mm. pientä syntymäpainoa. Eräskin bloginpitäjä synnytti 2,2 kg täysi-aikaisen tytön. Oli polttanut koko raskauden ajan.
Mun kieroutuneessa mielessä ja silloin kun oma ja vauvan paino (rv 30 oli painoarvio 1,5kg) ahdisti hirmuisesti (ja kun lääkärit ja terveydenhoitajat puputtivat että älä anna oman painon nousta liian paljon kun tulee "sokerivauva") ajattelin; Pitäiskö alkaa tupakoimaan että vauva ei kasvais liian isoksi? En tietenkään aloittanut tupakointia uudestaan, mutta mielessä se kyllä kävi.
Ymmärrän TÄYSIN että synnytystäkin helpottaa se että vauva ei ole liian iso jne jne mutta välillä tuntuu että ikinä ei ole mikään asia hyvä, aina on jotain josta lääkäri pääsee sanomaan.
Omalla SAIRAALLA tavalla ihannoin sitä että vauva on pieni(kokoinen) kun se syntyy (mulla omat lapset ovat olleet siis lähes nelikiloisia ja täysiaikaisia), mutta kuitenkin ilman terveysriskejä (=tupakointi). Mietin joskus esikoista odottaessani että pidän syntynyttä vauvaa välillä nälässä että se ei liho (!!eikä neuvolassa tule sanomista!!), onneksi äidinvaistot pelasti tästä, eli vauva sai aina ruokaa halutessaan ja kasvoi terveeksi koululaiseksi. :)
En tiedä tajusiko kukaan mun pointtia mutta halusin vaan päästää ilmoille nää mun aivopierut :)
Kommentit (19)
Ensinnäkin pitää ymmärtää, että ei se pieni tai suuri paino sinänsä ole mikään ongelma tai tavoite, vaan pienipainoisuus on merkki siitä, että lapsi ei ole saanut happea / ravinteita kehityksensä aikana niin kuin olisi pitänyt (jos siis se on pienipainoisuuden syynä). Toki osa lapsista on luonnostaan pienikokoisia syntyessään ilman että istukassa tai äidin verenkierrossa tai missään on ollut mitään ongelmaa. Ja osan kohdalla on ollut ongelmia mutta eivät johdu mistään mihin äiti olisi voinut vaikuttaa.
Ja suuripainoisuuden kohdalla sama juttu: ei paino sinänsä vaan sen aiheuttamat synnytyskomplikaatiot, tai huoli siitä että lapsi saa jo ennen syntymäänsä kohonneen riskin sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen.
***
Ja mitä tulee terkkariin joka "vittuilee" suklaan syönnistä, luulen että kirjoittaja on tässä joko tulkinnut yli tai vähän värittänyt sanomaansa. On todella vaikea kuvitella terveydenhoitajaa suoranaisesti vittuilemassa asiakkaalleen. On sen sijaan helppo kuvitella, että jos asia todellisuudessa ei ole mikään iso ongelma terveydenhoitajalle, hän suhtautuu siihen huumorilla ja tarkoittaa ihan hyvällä kysäistä, onkohan suklaa maittanut liiankin hyvin (koska aika monelle odottavalle äidille se kieltämättä maistuu enemmän kuin laki sallii ;-)).
Sitä en kuitenkaan kiellä, etteikö kollegoissa (olen itsekin neuvolaterveydenhoitaja) olisi ihmisiä jotka eivät aina oikein sisäistä miksi jotain arvoja seurataan, ja mikä on terveydenhoitajan rooli ja tehtävä ihmisten terveyden edistämisessä - ja mikä siinä toimii ja mikä ei ainakaan toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä puuttuu niin odottajilta kuin ammattilaisita! Ei nelikiloinen ole mikään sokerivauva, jos vanhematkin ovat kookkaita ja viikkoja on paljon. Joskus pienemmilläkin naisilla tulee isoja, muuten täysin normaaleja vauvoja ihan sattuman takia.
Tupakointi raskausaikana on aina pahasta, mutta ei sekään mikään katastrofi ja kuolemantuomio ole. Ehdottomasti vältettävä, mutta jos ei voi, sitten vain minimoitava. Vieroitusoireethan se lapsi käy läpi synnyttyään ja muutenkin riski erilaisiin terveysongelmiin on suurempi kuin tupakoimattomien äitien vauvoilla (joilla voi sitten olla muita riskejä, mutta se ei liity tähän)
Pointtini on, että pistä vihaksi idiootit nauvolantädit ja muut, jotka eivät osaa arvioida tilanteita, vaan tuputtavat samaa jargonia jokaiselle odottajalle. Kyllä, ylipainoisten äitien on hyvä järkevöittää ruokavaliotaan, samoin tolkuton makean syönti on pahasta. Mutta syyllistäminen jostain satunnaisesta herkuttelusta on julmaa.
Ja sama jatkuu vauvojen kanssa. Ei osata erottaa lihavaa ja väärällä ruokavaliolla ruokittua normaalista pulleasta tai rotevarakenteisesta vauvasta.
Kohtelu kättärillä oli kuin olisin ollut joku tupakoija raskausaikana. Eli syyllistettiin lapsen koosta ja kyseltiin MULTA, miksi lapsi on noin pieni. Niiden ammattilaistenhan olisi pitänyt tietää kertoa syy MULLE, mutta sitä kun ei ollut. Ei kuule ollut kivaa. Ikinä en ole käytännössä tupakoinut, 15v:nä kerran kaksi kaverin tupakasta imaissut ja se homma päätyi kamalaan yskäkohtaukseen. Siinä kaikki.
kommentoida muuta kuin sen että onneksi äidinvaistosi pelasti lapsesi.
Mutta itselleni ei ikinä lääkäri tai terveydenhoitaja ole sanonut mitään negatiivista vauvan painosta. Tai painoarvioista. Kaksi ekaa alle 3 kiloisia (en tupakoi) ja kolmas vajaa 3,5 kiloinen.
Sanoneet myös vauvojen synnyttyäkin että tervitä vauvoja ovat. Keskimmäistä kun odotin ja arvio oli taas että pieni vauva tulossa, niin lääkäri vaan sano että ei hätää, jotkut vaan tekee pieniä ja jotkut isoja vauvoja ilman että joku olisi vialla.
En tiedä tajusitko mut outoja lääkäreitä sulle sattunut kohdalle.
Omasta painostakaan ei ikinä ole sanottu että ei saisi paljoa nousta vaikka hieman ylipainoinen olenkin.
En oikein tajunnut mitä tarkoitit, mut minusta ainut asia, minkä voi tehdä odotusaikana on, ettei syö liikaa sokeria, vaan mahdollisimman terveellisesti... Otatkohan sinä nyt neuvolantädin sanomiset vähän liian vakavasti?
Mulla oli päinvastaiset kokemukset, eli oma paino ei noussut tarpeeksi, ja nla- täti sitä voivotteli molemmissa raskauksissa. Itse tiesin, että syön tarpeeksi ja ihan normi ruokaa syön. Vauvat olivat pieniä, mutta lähinnä siksi että syntyivät etuajassa ja koska itsekin olen pienikokoinen. En mä ota niitä neuvolan käyriä tosissani, koska ihmiset nyt on vaan erilaisia. Itse olen pieni ja hoikka, ja niin on mun lapsetkin, ainakin toistaiseksi. Vauvan pituus menee miinuskäyrällä, mutta kinkä mä sille voin? Painoa on ihan hyvin kuiteskin. Esikoista olen yrittänyt väliin oikein lihottaa ja tarjota herkkuruokia, mutta minkäs teet, kun hän on niin huonosyömänen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olivat todella pienen tuntuisia syntyessään. En tupakoi, enkä saanut mitään kaltoinkohtelua synnärilläkään :)
sinunkin äitinä on syytä niin tehdä. Eli et tupakoi, etkä syö liikaa herkkuja. Yksittäisistä herkutteluista ei varmasti syyllistetä. Äidit taitavat vain syyllistyä ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvat 3900 ja 4200 g ja nuorempi vielä muutenkin jätti (nyt vajaa 4 v, pituus 116 ja paino 23 kg... Eikä ole lihava, vaikka av-mammat sitä ei usko)
koskaan ei ole vauvoja kommentoitu, tuon pontuksenkin neuvolakortissa lukee vaaan että hyvin kasvaa :D Vauvana se oli kyllä tosi pullea.
Mä olen ylipainoinen (10kg). Kilot tulleet ja jääneet lasten myötä.
Tästä huolimatta meille on syntynyt kaksi pientä poikaa: 51cm 3160g ja 47cm 2580g
Molemmat terveitä ja täysiaikaisia. Että vaikka suklaata ja pizzaa loppuraskaudessa kuluikin, se ei siirtynyt vauvaan asti :)
Synnärillä (Kätilöopisto) saatiin ihan normaalia kohtelua. Tuon pienemmän kanssa jouduin olemaan 3 yötä sairaalassa, mikä oli kyllä paljon... mutta se liittyi joihin arvoihin, joita en nyt muista. Imetys lähti molempien kanssa hyvin käyntiin heti ja pojat olivat oikein esimerkillisiä tissitakiaisia aikanaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtelu kättärillä oli kuin olisin ollut joku tupakoija raskausaikana. Eli syyllistettiin lapsen koosta ja kyseltiin MULTA, miksi lapsi on noin pieni. Niiden ammattilaistenhan olisi pitänyt tietää kertoa syy MULLE, mutta sitä kun ei ollut. Ei kuule ollut kivaa. Ikinä en ole käytännössä tupakoinut, 15v:nä kerran kaksi kaverin tupakasta imaissut ja se homma päätyi kamalaan yskäkohtaukseen. Siinä kaikki.
Vauvani oli 2500g/46cm enkä ole tupakoitsija. Kukaan ei tehnyt minkäänlaista painoarviota raskausaikana, eli tämä tuli aikalailla yllärinä. Jotkut hoitajat katsoivat minua kuin halpaa makkaraa, lääkäri tosin sanoi, että vauva on ihan normaalikokoinen viikkoihin nähden (syntyi muutama viikko ennen laskettua aikaa).
Eli ei syntymäpainon perusteella pidä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Ennen, kun neuvoloissa oli kätilöitä, sieltä saattoi saada jonkun järkevänkin ohjeen. Nykyisin siellä on vain terveydenhoitajia, joiden koulutus on tosi suppea ja elämänkokemus usein vielä sitäkin suppeampi. Ne sitten kyttäävät käyriään kuola valuen, ottamatta huomioon yksilöllisten erojen mahdollisuutta.
Mulle terkka vittuili lapsen painosta, että olenko syönyt suklaata jne. Suvussamme ei ole 30 vuoteen syntynyt alle 4-kiloista lasta, mutta se ei terkkaa kiinnostanut, piti vaan päästä aukomaan päätään. Olin hyvin nuori, mikä ilmeisesti on punainen vaate monelle, ja terkka toimi epäammattimaisesti antaen antipatioidensa vaikuttaa. En mennyt enää neuvolaan, vaan lapsen isä käytti lasta siellä. Koin, että ei ole velvollisuuteni suostua haukuttavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on joka raskaudessa tullut 20kg painoa (lähtenyt pois vuoden sisällä) mutta ikinä en ole valituksia kuullut neuvolassa. Ehkä sekin vaikuttaa, että olen hoikka, kaikki arvot hyvät jne., mutta en myöskään kuuntelisi mitään valituksia hiljaa.
Vauvat ovat myös olleet pikkuisen alle nelikiloisia ja aikaisin syntyneet. Minä olin iloinen, että olivat isokokoisia, ajattelin että on helpompi hoitaa. En ole ikinä kuullut, että alle nelikiloisiin vauvoihin pitäisi pyrkiä. Vauvana olivat myös ihania pullukoita, mutta sen jälkeen ovat kaikki olleet hoikkia.
Niin sektioriski kasvaa, tai sitten alatiesynnytyksessa saatavan Erbin pareesin riski. Erbin pareesi seuraa lasta pahimmillaan loppuelämän, joten ihan yhtä vakavasti siitä kannattaa puhua kuin tupakoinnista. Puhumattakaan, että mitä isompi lapsi, niin sitä kovemmalla äidin alakerta on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap ei taida ymmärtää sitä että ei ole todellakaan vauvan tai äidin parhaaksi se että vauva kasvaa sokerista liian isoksi ja on ns. Makrosominen.
Se että vauva kasvaa isoksi aikaisin ei tarkoita sitä että sisäelimet kasvaa ja kehittyy samaa tahtia.
raskauden aikana. Ei riitä, vaikka sanot kerran, että ei, en polttanut yhtään enkä polta muutenkaan, niin asiaa ei uskota. Koska eihän mitenkään voi syntyä pieniä vauvoja kuin tupakoimalla raskausaikana.
Nykyään syntyy niin paljon isoja, lähes viisikiloisia vauvoja, että jopa NORMAALIA, 3,5-kiloista pidetään jotenkin liian pienenä.
Molemmat lapset olivat yli nelikiloisia syntyessään ja minulle tuli 20 kg molemmissa raskauksissa. Mutta olin täysin terve ja arvot ihannerajoissa. Eikä millään tavalla arvosteltu tai huomauteltu.
jos lapsi yli 4 kg Niin sektioriski kasvaa, tai sitten alatiesynnytyksessa saatavan Erbin pareesin riski. Erbin pareesi seuraa lasta pahimmillaan loppuelämän, joten ihan yhtä vakavasti siitä kannattaa puhua kuin tupakoinnista. Puhumattakaan, että mitä isompi lapsi, niin sitä kovemmalla äidin alakerta on!
Jos äidillä on normaali sokeriaineenvaihdunta ja äiti syö järkevästi, mitä ehdotat toimenpiteeksi, kun vauva on iso? Se kai on selvää, että tolkuton verensokeri ei ole hyvä kenellekään ja vauva kehittyy "väärällä tavalla isoksi". Mutta entäs ne muut isot vauvat?
painoa raskausaikana, (20 kg) mutta silti täysiaikainen lapseni painoi vain karvan päälle 3 kiloa ja oli 48 cm pitkä. En ole itse pienikokoinen myöskään. En tupakoinut, mutta harrastin kyllä ahkerasti liikuntaa painonnoususta huolimatta. Veriarvoni olivat hyvät. Söin tavallista kotiruokaa, mutta ihan liikaa. Neuvolassa vatsanpäältä tehty kokoarvio ennusti nelikiloista lasta, mutta kuinkas sitten kävikään :) En muista että kukaan olisi epäillyt tupakointia missään, olisihan sen haistanutkin jos esim. synnärillä olisi tupakalla käynyt. Näin kyllä siellä useamman tuoreen äidin jotka kävivät ahkerasti savuilla ja huonekaverista sen huomasi tupakanhajusta :/
lastenhoitoon on suppeampi, kuin terveydenhoitajien. On eri asia, että sinulle on kommentoitu herkkujen syömisestä asiattomasti. On kuitenkin totta, että jos syö paljon makeaa, voi vauva kasvaa liian suureksi. Tämä on vaikea asia, että kuinka sen ilmaisisi hienotunteisesti. Koen, että se on työtäni, että minun on pakko kertoa se jotenkin. Olen itse sanonut yleensä raskaana olevalle(en koskaan ilkeillyt synnyttäneelle, että mitä olet syönyt raskausaikana :D :D)
että vauvan kokoon voi jonkin verran itse sillä vaikuttaa, että syö terveellisesti ja liikkuu riittävästi.
Kukaan ei halua kytätä käyritä kuola valuen -sääli, että sinulla on sellainen kokemus. Pääsisin itsekin helpommalla, jos en niistä välittäisi. Tietenkin huomioidaan suku ja vanhempien koko myös lapsen painoa arvioitaessa.
Sinun olisi täytynyt tehdä valitus th:n käytöksestä.